kummassa vika? APUA!!!!!!

Vierailija

Anteeksi tästä tekstistä, tuli liian pitkä mutta olkaa kilttejä ja yrittäkää jaksaa lukea koska olen ihan toivottomassa tilassa ja kaipaisin apua!! toivottavasti ei ole liian sekavaa tekstiä ....

Olemme nyt seurustelleet melkein vuoden. Alussa poikaystäväni huomioi minua todella paljon! Tekstailimme kokoajan, ja aina hän halusi olla kanssani. Hän soittaa bändissä, mutta hän oli mielummin kanssani kuin meni reenaamaan. Kaveritkin jäivät kakkoseksi. Vuoden kuluessa tilanne on muuttunut. Ymmärrän että alkuhuumassa ei näe muuta kuin toisensa, mutta omasta mielestäni asiat ovat menneet liikaa nurinpäin.

Nykyään minä olen aina se, joka tekee aloitteen seksiin, ennen harrastimme seksiä päivittäin, joskus jopa monta kertaa päivässä. Minä kysyn aina että nähtäisiinkö tänään. Emme asu kovin lähellä toisiamme, ja bussilla liikkuessamme tulee matkasta vielä pidempi, ja joudumme käyttämään kahta bussia. Ennen ei tarvinut muutakuin pyytää, ja hän tuli luokseni. Nykyään hän ei IKINÄ halua tulla minun luokseni, vaan aina minä joudun nähdä kaiken vaivan ja odottaa busseja.
Hänen isänsä asuu eri paikkakunnalla, ja hän käy monesti viikonloppuisin isällään, mutta ei isänsä takia, vaan metsästys harrastuksensa takia. Olen pyytänyt monta kertaa että milloin pääsen hänen mukaansa katsomaan hänen isäänsä ja näkemään hänen kavereitaan jotka asuvat siellä. Kesällä pääsin kerran hänen mukaansa, ja nyt hän on kolme kuukautta sanonut että: pääset IHAN VARMASTI lähiaikoina mukaan, ens viikonloppuna vaikka!!?? Mutta tottakai kun se viikonloppu koittaa, hän sanookin että on menossa keskelle metsää kavereiden kanssa yöksi ja ei usko minun haluavan tulla sinne mukaan. Tottakai ymmärrän että hänellä on harrastuksia ja ystäviä, mutta silloin kun alkaa käymään kyseisellä tavalla en enään jaksa ymmärtää: Olimme sopineet jotain yhteistä tekemistä viikonlopulle, ja poikaystäväni on HEHKUTTANUT kuinka hän on minun kanssani koko viikonlopun, mutta sitten torstaina hän ilmoittaakin että pojat olivat sopineet bändin saunaillan juuri sille viikonlopulle, ja hän ei voinut kieltäytyä, tai sitten että hän lähteekin metsästämään. Ja sittenkun sanon asiasta poikaystävälleni, että aina meidän suunnitelmat menee pilalle, niin hän sanoo että "no anteeksi kun mulla on harrastuksia!! et sinä tuommoisesta voi suuttua." Voi olla, että ylireagoin, mutta ärsyttää SUUNNATTOMASTI kun AINA tuleekin joku este, että emme voi viettää edes YHTÄ ILTAA YHDESSÄ niin ettei poikaystävälläni olisi kiire junaan tai bänditreeneihin. En muista tälllaista iltaa, että olisimme saaneet olla vain kahdestaan ja rauhassa nukkua yhdessä, eikä aamulla olisi ollut mihinkään kiire.
Olen asiasta sanonut, mutta ei hän sen eteen tee mitään muuta kuin sanoo että: en voi mitään että minulla on harrastuksia. Lisäksi hän ei osaa sanoa bändikavereilleen ei, koska ei kestä heidän vi**uiluaan siitä, että poikaystäväni viettäisi mielummin illan minun kanssani, kuin menisi reeneihin, jossa loppujen lopuksi ei tehdä mitään muuta kuin juodaan kaljaa.

Reagoinko asioihin liian voimakkaasti vai mitä tässä tapahtuu?
Poikaystäväni kyllä vakuuttelee aina kuinka rakastaa minua ja ei halua että minulla on pahamieli, mutta ei silti yritä tehdä mitään asian eteen. Ja jos hän sanoo että "no pitääkö mun sanoa pojille että en mene reeneihin?" niin omatuntoni kärsii suuresti ja tunnen itseni itsekkääksi, joten joudun aina nielemään karvaan pettymyksen.

...Ja vielä sellainen asia että kun olemme kerrankin saanut sovittua että poikaystäväni tulee luokseni, ja hän sanoo että "joo tuun heti aamulla =)))" niin siinä sitte kello 14 alan miettimään että no millonhan se tulee. Soitan kerran, jolloin poikaystäväni sanoo että: mun pitää käydä reeniksellä. Äiti tekee just ruokaa. Kaveri tuli käymään.......... Lopulta hän tulee meille vasta kuuden jälkeen illalla, ja lähtee kahden tunnin sisään takaisin kotiin. Äiti kuskina.

Tälläkin hetkellä odotan poikaystävääni tulemaan luokseni. Eilen illalla soitin hänelle että "Kun aamupäivällä puoli yhden aikaan viette kaverisi juna-asemalle, niin tulisitko samalla sitten mun luokse?" Ja poikaystäväni sanoi että: joo voin tulla :))............................... Soitin hänelle noin 40min sitten ja kysyin että onko hän tulossa ja vastaus oli: "Joo oon giganttiin menossa, kysyn kohta äitiltä että toisko se mua sinne"... Ja sen jälkeen ei ole hänestä kuulunut eikä näkynyt. Vituttaa.

Apua???

Kommentit (4)

Vierailija

kuulostaa tutulta... mekin ollaan poikaystävän kanssa seurusteltu nyt lähes vuosi, ennen tekstailtiin pitkin päivää, hän sanoi mulle useasti kuinka rakastaa mua ja kyseli koska nähään jne. sitten hän ei enää kysellytkään mun perään juuri koskaan, se olin aina minä joka kyseli että nähtäiskö vaikka huomenna. sanoin usein että 'rakastan sua' ja vastaukseks ei tullutkaan 'mäkin sua' vaan 'joo mä tiiän että rakastat mua'.. kyllä siinä meinas hermo mennä ja rupesin miettii et haluuko se enää nähä mua, haluuko se seurustella. sit kysyin siltä kerran et haluuko se olla mun kans enää, kyllä kuulemma halus. oisin kuitenki toivonu et mä en ois ainut joka panosti tähän suhteeseen. nähtiin kerran viikossa, välillä harvemminkin. poikaystävällä oli aina muuta, piti treenata ja käydä töissä jne. tuntu et kaikki meni mun edelle.

no nyt asiat on taas vähän paremmin. poikaystävä välillä tekstaa kesken oman työpäivänsä jotain kivaa ja kyselee kuulumisia useemmin. sanoo rakastavansa mua jne. (-: kai se tajus et senki pitää panostaa ku rupesin olee niin kärttysä :D

mut huolimatta siitä et meillä menee nyt paremmin, viikonloppuna kyselin siltä useemmankin kerran et tuleeko se mun luokse lauantaina. aina se vastas ettei viel tiiä. sit neljän aikaan soitin sille, se oli kaverinsa kanssa. sanoin et ilmottelee sit itestään ku tietää tuleeko vai ei. oottelin sit koko päivän et kuulisin siitä jotain ja lopulta menin sit nukkuu.. no seuraavana aamuna tuli viesti 'sori etten ilmottanu, taisin ehtii nukahtaa' hohhoh kyllä taas ärsytti enkä vastannu sille mitään. sit illalla se viel yritti kysellä kuulumisia ja sydämen oikee laitto viestiin, selvästi ties että oli pahottanu mun mielen. sano vielä että ens viikonlopuks ei ota töitä ni ehitään nähä. en mä osaa sille vihanen olla, kyllä mä kuitenki tiiän että se rakastaa mua :)

en nyt sua oikeen osaa auttaa, mut et varmasti oo ainut joka pähkäilee tällästen asioitten kanssa! mut jos tollanen käytös pitkään jatkuu niin en mä sellasessa suhteessa loputtomiin jaksais roikkua.

Vierailija

Kuulostaa aika samalta kun omassa suhteessa. Me kyllä näemme usein pieniä pätkiä ja ollaan yötä lähes päivittäin, mutta en haluis olla pelkkä yökaveri, vaadin ihan panostamista itse suhteeseen ja joskus haluun "jopa" ihan kokonaisen päivän kahdenkeskistä aikaa (näyttää olevan mahdoton saada ja jos saa sen päivän niin silloinhan on oikein mukavasti aikaa siivota oma huone -.-). Toi huono omatuntoki on niin tuttua, ei halua estää poikaystävääkään elämästä omaa elämää.

Ehdotan, että keskityt nyt ihan oman elämän rakentamiseen, tiedän että on kova hinku olla poikaystävän kanssa, mutta ota nyt pikkasen etäisyyttä silleen, että sun poikaystävä kysyy milloin nähdään seuraavan kerran jne. Ootat vaan niin pitkään ku on tarvis. Se saattaa olla niin tottunu siihen, että sä teet alotteet, että nyt muutosten tuulet! ;) Jos ei kaipausta kuulu, nii sit sopii varmaanki miettiä kannattaako ees seurustella, jos toinen ei halua nähdä.

Henne
Seuraa 
Liittynyt28.1.2011

Mä kannatan myös tuota "kuminauhatekniikkaa" mistä muuten oli Cosmossa juttu pari kuukautta sitten.. ;) Odottele ihan rauhassa ja tee juttuja, mitä et muuten tee. Käy sukuloimassa, kavereiden luona yms. Kyllä se kohta alkaa ihmetellä, miksi ei kuule sinusta mitään.

Vierailija

Kiitos vinkeistä! helpottaa kuulla että muillakin on samaa tilannetta meneillään :D juttelin eilen just veljen tyttöystävän kanssa ja hän neuvoi että pitäis jutella poikaystävän kanssa siitä, että molempien pitäis panostaa suhteeseen yhtä paljon, koska me tunnutaan nyt menevän mun poikaystävän ehdoilla. Ja eilen sitten puhuttiin poikaystävän kanssa illalla puhelimessa ennen nukkumaanmenoa ja sanoin sille jo vähän alustavasti että jutellaan huomenna, ja se sano että mistä me jutellaan? en oikeen saa unta jos et vähän valaise :/ ...ja sitten kerroin että suhde vaatii molemmilta panostusta yms yms, ja sitten se sanoi että "anteeksi kulta, mulla on ollu aika kiire viime aikoina. Rakastan sua yhtä paljon kun aina ennenki, en oo vaan näyttäny sitä tarpeeksi hyvin :(" ...Eihän nyt tuommoselle voi enää äkäillä takas :D kyllä se itekkin ilmeisesti ymmärtää tilannetta ja näin. Toivottavasti saadan asioista vielä puhuttua.
SUURI KIITOS teille ihanille kun jaksoitte lukea tuon mun romaanin ja vielä apuakin tuli! :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat