Suhteen muuttuminen yhteenmuuton jälkeen

Vierailija

Tosiaan, tässä kuukausi sitten muutettiin yhteen poikaystävän kanssa jonka kanssa olen nyt seurustellut n. 11 kk. Nyt on sitte ruvennu tuntumaan siltä että jos tää ei ookaa sitä mitä mä haluan... Jotenki riitoja tulee kauheen herkästi ja tuntuu välillä et mitä mä tos ihmisessä oikee näen.

Meillä tulee aika useesti semmosia murjotus-kohtauksia et kumpikaan ei puhu mitää ja sit kohta jutellaa niinku mitään ei ois koskaa tapahtunukaa, mikä on tosi huono asia ku sitte ne asiat jää kytemää ja kohta tää räjähtää käsiin. Ku tätä hankaloittaa se, et mun poikaystävän kanssa ei pysty puhumaan kunnolla oikeen mistään... Jos sanon sille, et olis ollu kiva jos olisit esitelly mut sun kaverille , ni vastaus kuuluu näin: "No sun olis pitäny tulla siihen vaan ja kertoo kuka sä oot!" Ja ku mä olen sitä mieltä et jos se olis musta tosi ylpee ni haluis esitellä mut kaikille jne, eikä mun tehtävä esitellä itteni... Hänen tyyli on tollanen, et ei voi koskaan myöntää olleensa vääräs tai pyytää anteeks, vaan aina vika on mussa.

Toinen juttu mikä mua on ruvennu ärsyttämään, on seksi. Mun poikaystävä on kertonu, et ne jakaa joskus varattujen kavereidensa kanssa ku ne ottaa kaljaa, ni kokemuksiaan heijän seksielämästä. Sit mun poikaystävä sitte kehuu miten se on mua siellä kehunu ja miten ne kaverit on sitte kateellisia ja plaaplaa, ja se kertoo mulle myös niiden kavereiden kokemuksia ja miten ne on kehunu niiden tyttöystäviä... Ni jotenkin mulla on tullu kauhee ahdistava olo, et mun täytyy kauheesti olla mieliks ja tyydyttää se ihan täysin et sen ei tarvii sit kokee olevansa tyytymätön niiden kavereiden seurassa. Äh, voi olla et oon ihan friikki mut näin mä vaan tunnen. Ja sitte viel yks intiimi seikka, ku meillä on tullu tavaks, että mä nielen aina lopuks ku ollaa saatu hommat päätökseen, ja nykyään se menee niin että rakastellaan ja molemmat nauttii, mutta sitte poikaystävä pyytää et tekisin suulla loppuun ja lopuks nielisin, ni se on menny siihen et mä en pysty enää kunnolla nauttimaan ku tiiän et lopuks mä joudun vielä hommiin. Tottakai joskus haluan antaa poikakaverille sen nautinnon mutta ku joka kerta.... Se menee siihen et mulla ei oo oikeestaan enää oikeutta nauttii siitä niinku kuuluis.

Huhhuh, melkonen stoori :D pakko avata tätä päätä jolleki ku en oo oikee kellekää uskaltanu näistä puhua. Kertokaa kokemuksia tai mielipiteitä!

Kommentit (14)

Vierailija

Hmm. Tuohon riita-asiaan voisin yhtyä täysin. Yhteenmuuton jälkeen riitoja on ollut paljon enemmän ja myös todella hölmöistä asioista. Oon myös huomannut että emme puhu oikein enää mistään ja tää kaikki vaan nyt tuntuu lysähtävän kasaan... mikä nyt ei välttämättä liity mitenkään siihen, että asutaan nykyään yhdessä. Välillä vaan tuntuu, että me ollaan niin kämppiksiä...

Ja tuohon viimeiseen. Sun ei ole pakko tehdä sitä jos et halua.. varsinkaan joka kerta. Sano, ettet tahdo. Luulisi sen olevan ok.

Ja luulen kyllä kovasti, että ei se poikaystäväs koskaan sanois susta tai teijän välisistä asioista mitään pahaa. Sanotaan ja ns kerskaillaan vaan niillä hyvillä jutuilla. Luulisin.

Vierailija

Tohon riitelyjuttuun sen verran et musta toi kuulostaa ihan normaalilta. Tai ainaki meillä oli just tollast alkuun. Vieläki on välillä ns. hyviä ja huonoja kuukausia. Joskus on kuukausi nii ettei ees kinata mistään ja sit heti perään kuukausi et kunnon perheriita saadaan aikaseks vaik siitä et miten me käytettäis lottovoittorahat jos joskus voitettais :D Eikä mekää mitenkää kaikkee ruveta ruotimaan. Mä tiiän et avokki sanoo hölmöi ja inhottavii juttui ku se on nälkänen. Mie oon samanlaine sillon ku oon väsyny.

Sitten toi seksielämän jakaminen. Must tuntuu et ne miehet jakaa siel juttui vähä niinku kehuskelu ja rehentely mielessä. Isompana, perheellisenä ne sitten keskustelee samalla lailla autoista tms. Ja se et se mies kerto kehuneensa sua ja kuinka kaverit o kateellisia, ni sillä se todennäkösesti halus piristää sua ja kertoo kui iteki on onnellinen siitä et sil on sut.

Lopuks niist petipuuhista. Älä tee mitää mitä et haluu.

Vierailija

Niin, mä olin valmistautunut siihen et riitoja tulee iha varmasti ku toinen on siinä lähellä melkee koko ajan... Mut välillä vaa iskee sellanen olo, et täytyy koko ajan olla varuillaan et millon toinen "suuttuu" tai menettää hermonsa. Ja ku mä rakastan sitä ku tuun esim töistä, että poikaystävä ottais heti syliin ja sais unohtaa kaiken paskan, mut aika useesti käy niin että poikaystävä vaan huikkaa: "Moi! mites töissä?" sit vaan mietin itekseni et aaargh EI NÄIN!! :D ja sit ku itellä on ollu odotukset et pääsisin toisen lähelle heti ja poikaystävä ei tietenkää oo tienny mun odotuksista, jollon mä pahotan mieleni ja murjotuskohtaus on valmis...
Niimpä, oot ihan oikeessa, et ei kai ne siel mitää negatiivista kerro.

Mites teillä sitte jos tunnet et ootte vaan kämppiksiä, ni onks sulla ikinä oloo että nyt loppu ja tekis mieli ottaa ja lähtee?

Vierailija

Kiitos Taira myös sulle vastauksesta! Huojentavaa kuulla et tollasta on muillakin :D Välillä vaa tuntuu et miehistä ei oo muuta ku haittaa....

Vierailija

Muutin itsekin noin kuukausi sitten mieheni kanssa yhteen ja voin sanoa että kyllä jännitti!:) Meillä ei oikeastaan oo muuttunut paljon mikään, ainoastaan parin ekan viikon aikana kun stressi purkautu molemmilla oltiin vähän räjähdysalttiimpia.
Toi riitely mistä puhut on kuulemma aika normaalia yhteenmuuton aikaansaannosta, mutta se mikä kyllä vähän huolestuttaa on toi kun sanoit että poikaystäväsi syyttää sua aina riidan aikana eikä nää itsessään mitään vikaa. Olen itse käyttäytynyt omassa suhteessani alussa vähän samalla tavalla ja joutunut lopulta menemään itseeni oikein kunnolla ja myöntämään myös oman osuuteni asioihin. Se tuntu pahalta, mutta nyt tajuan sen olleen hyvä asia. Parisuhde ei toimi pitkällä tähtäimellä, jos vain toinen osapuoli saa sanoa sanottavansa ja purkaa kiukkunsa.
Toinen huolestuttava asia on tuo teidän seksi. Tähän voisi melkein sanoa suoraan että noin sen homman ei kyllä kuulu tasapainosessa toista kunnioittavassa suhteessa mennä. Suuseksi kuuluu useimpien ihmisten seksielämään ja se on hyvä asia, mutta sen on oltava molemminpuolista tai jos toinen ei sitä halua niin se on tietenkin ihan fine, mutta myöskin se pitää ymmärtää toisen että esim suihin ottaminen ei saa muodostua taakaksi ja haluja pois vieväksi asiaksi antavalle osapuolelle. Päinvastoin noiden asioiden tulisi olla niitä piristäviä ja rentouttavia kokemuksia molemmille. Jos jonkin tekeminen ahdistaa ja tuntuu vastenmieliseltä, on peli vihellettävä poikki ja keskusteltava kumppanin kanssa asiasta. Miehesi käyttäytyy äärettömän itsekkäästi toimiessaan tuolla tavoin. Puhu asiasta hänen kanssaan! Et maininnut minkä ikäisiä olette, mietin vaan että poikaystäväsi käyttäytyminen osittain kuuluu 18-20 vuotiaan miehen elämään ehkä jossain määrin ja menee sellaisen nuoren ihmisen itsekkyyden piikkiin.
Kypsässä parisuhteessa pystytään puhumaan rauhallisesti kaikesta. Niin että molemmat saa sanoa sanottavansa ja molemmat kykenevät kuuntelemaan, myös niitä ikävämpiä ja hankalampia asioita.

Vierailija

Kyllä mä oon nyt lähiaikoina monesti miettinyt että tekisi mieli lähtee ja asua yksin. Toistaiseksi ainakin haluan vielä asua yhdessä ja kun muutosta loppujen lopuksi on niin vähän aikaa (noin neljä kk) en heti edes jaksa alkaa etsiä uutta asuntoa ja muuttaa taas. Kaksin on myös niin paljon halvempaa asua, mutta tuohan ei missään tapauksessa saa olla syy asua yhdessä.

Vierailija

Mekin muutettiin n. kuukausi sitten poikkiksen kans yhteen ja riitoja on ollut paljon. Se tuntuu pahalta kun ei olla paljon aiemmin riidelty. Meillä on myös luottamuspula, koska poikkikseni sääti toisen tytön kanssa jotain pari kuukautta sitten ja jätin hänet. Palattiin sitten viikko erosta yhteen kun hän vaikutti ymmärtävän tekonsa ja olevan tosi pahoillaan. Annoin anteeksi mutta en voi unohtaa. Asia vaivaa minua vieläkin vaikka olemme paljon siitä puhuneet. Välillä mietin että oliko virhe palata yhteen. Tarkoitus oli aloittaa puhtaalta pöydältä mutta menneisyys on mikä on. En aina tiedä mitä minun pitäisi tehdä...

Vierailija

Kiitos vastauksista! :)
Olet -susanna- täysin oikeassa! Tiedän sisimmässäni että jos tää homma jatkuu tälläsenä, ni ei kauaa kyllä suhde kestä... Jotenkin vaan aina poikaystäväni osaa pelata korttinsa niin, että tunnen itteni maailman onnellisimmaksi vaikka just vähän aikaa sitte inhosin koko ihmistä! Ja ku kyllähän mun poikaystävä aina, ja ihan joka kerta kysyy että sopiiko jos "hoitelisin" hänet maaliin saakka, ja en sitte ikinä saa sanottua että: "En jaksa, sori!" Eli mun poikaystävällä siis ole hajuakaan että en aina haluais tai jaksais... Ja siis kyllähä se on molemminpuolista, että hänki haluu aina nähä että mä nautin ja pääsen loppuun saakka, mut sit heti sen jälkeen se kysyy että jos voisin vielä tehä hänet. Mä olen 19 ja poikaystävä 23...

sex_on_the_beach: Aika inhottava tilanne :/ mulla olis ainakin hankaluuksia saada luottamusta takasin! mutta toisaalta, luulis että ajan kanssa saisitte sen siteen takas ja unohtaisitte koko asian. Kunhan vaan sun poikkis todella yrittää ja näyttää olevansa sun luottamuksen arvoinen!

jamaika: Toi on ihan totta... Pidä mut ajan tasalla, että míten sulla menee ja jos päädyt joskus siihen tulokseen että päätät lähteä!

Vierailija

Mun mielestä riitojen lisääntyminen ei kuulu yhteenmuuttoon, vaan se kertoo jostain ongelmista: liian aikaisesta yhteenmuutosta tai vaan siitä, ettei sovita yhteen.

Minäkin muutin poikaystäväni kanssa omaan kotiin noin kuukausi sitten ja molemmat ollaan vaan paljon rakastuneempia. Tuntuu, että läheisyyden tarve ja kaikki söpöily on tuplaantunut, kun toinen on koko ajan siinä. Kaupungillakin tekis mieli pitää koko ajan kädestä.

Toki meilläkin on jotain riidanpoikasia ollut, mutta lähinnä ne on olleet sellaisia, että minä olen ollut rasittava ja riidellyt yksinäni ja lopulta pyytänyt kauniisti anteeksi.

Tosta seksielämäasiasta: sun pitää vaan sanoa, ettet halua, että hän puhuu teidän seksistä kavereilleen. Ei siihen mitään muuta ratkaisua ole.

Vierailija

Täälläkin riidellään ja 2kk asuttu yhessä. Olen samaa mieltä, että se riitely kuuluu yhteisen elämän alkuun. Kun saman katon alle pitää mahtua kaksi erilaisista lähtökohdista tulevaa ihmistä. Me ainakin on usein riidelty mm. rahan käytöstä, siivoamisesta, ruuan ostamisesta, sisustamisesta-en tiennyt että miehet on näin vaativia! mutta kaipa se on vain oman reviirin turvaamista- ym.. eli ihan tyhmistä arkipäivän asioista:D samalla tämä yhdessä asuminen on kokoajan lähentänyt meitä ja alan olla jo suunnattoman rakastunut.

Muista että kaikesta mikä askarruttaa mieltä pitää puhua toiselle! Miehet ei ole yhtä hyviä ihmisten lukijoita kuin me naiset joten ei ne vaan tajua:D niille pitää vaan sanoa asiat suoraan. kyllä ne oppii puhumaan asioista kun niitä vähän kouluttaa;)

Vierailija

Kuulostaa tutulta.

Ollaan kohta vuosi asuttu yhdessä ja riitoja on "jaksottaisesti". Joskus saattaa mennä kuukausi ettei riidellä ollenkaan ja kaikki on hyvin, sitten joskus saatetaan riidellä kaks viikkoa putkeen ja uhkailla erolla joka päivä (tai "erota" aina päiväksi). Tosi stressaavaa..

Tälläkin hetkellä riita päällä.. Olin lähdössä kouluun ja olin aivan innoissani kun tänään piti mennä katsomaan ja mahd. kirjoittamaan vuokrasopparit unelma-asunnosta (ollaan asuttu tää vuosi vähä tämmösessä "kunhan joku nopeesti" -asunnossa...). Sitten kun muistutin asunnosta niin tämä on "joo muutto on ihan perseestä." ja siitä se lähti. Aamulla molemmat halus erota, mies sanoi että kerää kamas ja mie lähdin koiran kanssa poikkeen.

Enpä tiiä miten pitkään tämmöstä jaksaa ihminen katsella...

Vierailija

Niin, kai se on parista kiinni että miten se homma lähtee kulkemaan yhteenmuuton jälkeen... Jotenki kamalaa ajatella että tää olis joku mittari että nyt ku eka kuukausi on ollu vähän riitaisa ni sitte me ei kuuluttais yhteen.

Kamalaa "iloita toisten surusta" mutta ihanaa kuulla että teilläki riidellään ja on paha mieli :D
Mutta sulle vielä heartshaped: siis kuulostaa niin tutlta et itellä on ollu kovat odotukset ja odottaa et se toinenki olis innoissaan just esim näistä muuttohommista, ja sitte tuleeki korkee pudotus ku toinen ei reagoi niinku ite haluasi tai oli odottanu ja siihen päälle se sanoo viel jotain typerää, ni riita on valmis. Välillä täytyy näköjään olla vähän pessimistinen ja ajatella et ei saa etukäteen iloita tai suunnitella ku ei todella aina tiiä mitä sen toisen päässä liikkuu. Pessimisti ei pety....

Joo siinä on vielä opeteltava että ne miehet ei näköjään ikinä tuu oppimaan lukemaan hienosti rivien välistä vaan kaikki pitää näköjään takoo niille päähän että ne tajuaa :D

Vierailija

Täydellisiä suhteita on tosi harvassa (että kaksi ihmistä tulisi toimeen jatkuvasti, varsinkin kun toisen naamaa näkee usein) : D. Kun miettii vaikka ystäviä; ollaan parhaan ystäväni kanssa tunnettu 13 vuotta, meillä on riitoja, mutta silti olemme kuin "luotuja toisillemme".

Tosiaan pitää ruveta harjoittamaan sitä pessimistisyyttä. . . Noh käytiin kuitenkin katsomassa sitä asuntoa ja 1.10. muutto toivonmukaan rauhan merkeissä :D

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat