kihlaus

Vierailija

Elikkäs mulla on tällainen ns ongelma. Olemme seurustelleet avopuolisoni kanssa yli kaksi vuotta ja joskus seurustelun alkuaikoina puhuimme kihloihin menemisestä, mutta sanoin silloin että ei vielä ja että minua pitää kosia (en ihan näin suoraan mutta kuitenkin), koska minulle kihlaus merkitsee lupausta avioliitosta jne jne. Noh, nyt olen itse alkanut ajatella, että olisi kiva mennä kihloihin jo nyt, mutta en haluaisi ottaa tätä puheeksi, koska olen edelleen sitä mieltä että miehen pitää kosia. Olisiko jotain vinkkiä millä miehen saisi edes harkitsemaan kosintaa ilman että olisin itse liian läpinäkyvä? :D Anteeksi hieman sekava viesti :)

Kommentit (12)

Vierailija

Heh itse ehdottelin tietämättäni avokilleni kihloista, kun kesällä huokailin ihastuneena hääohjelmille : D hän sitten loppujen lopuksi kysyi että pitäskö meidän mennä kihloihin. Oma vastaukseni oli sama kuin sinulla ; haluan KUNNON kosinnan, en mitään "kihlat ois kivat" "ok" : D

Vierailija

hah, itse olen myös katsellut hääohjelmia ja puhunut niistä, mutta ei kyllä näytä tajunneen vinkkiä :D tässä taas näkee että miehet ei näköjään ymmärrä vihjailua :D

Vierailija

Sano vaikka että eikö miehesi mielestä olisi kiva viedä suhteenne korkeammalle tasolle... me ite sovittii ukon kaa millon mennää kihloihin ja ukko sitten kosi sinä päivänä kun sovimme... mutta se yllätti koska hän keksi erikoisen tavan kosia ja se oli yksi ihanin päivä elämässäni :)

Vierailija

Itse olen seurustellut reilun kolme vuotta ja sivusta seurannut kun paljon kavereita ja tuttuja on sinä aikana mennyt kihloihin. Itse olen kanssa kokeillut kaikki hääohjelmavihjailut ym tässä kuluneen vuoden aikana. Eipä toiminut. Poikakaverini on kylläkin eronnut kirkosta (viime syksynä??), mutta vaikka kirkkoon vielä kuuluisikin, tuskin kihloissa oltaisiin siltikin. Hän meni nyt armeijaan heinäkuussa ja kuluneella viikolla tuli viestiä "...niin mä varmaan ehdottaisin, että mentäisiin kihloihin, jos mä uskoisin siihen touhuun". Muutenkin on kaikesta yhteenmuuttamisesta ym jutut muuttuneet kummasti kuluneiden kahden kuukauden aikana. Naimisiinmenosta olen kuullut sellaisen kommentin, että "jos asuntolainan saaminen (tms) on siitä kiinni niin sitten".

Huoh. Mua vähän kyllä harmittaa. :D
Ikuinen romantikko - ei kai sitä itelleen mitään voi :)

Vierailija

[quote author="Lady 93"]
Sano vaikka että eikö miehesi mielestä olisi kiva viedä suhteenne korkeammalle tasolle...

sehän tässä on ku jos sanon noin niin voin melko varmasti sanoa että siinä vaiheessa mieheni sanoisi " no mentäiskö kihloihin?" eikä tämä olis sitä mitä haluan :)

Vierailija

Mä kosin periaatteessa itse miestä kun ei siitä ottanu selvää. heitin et mennääks naimisiin ja sit tuli vastaus et selvä. olimme kihloissa. olisihan se ollu kivaa et mies kosii mut toisaalta en mä kaivannu mitään polvi kosintoja.

ei auttanu sua mitenkään mut :D

Vierailija

Me ollaan oltu nyt 5 vuotta yhdessä, eikä olla kihloissa. Asiasta on kyllä ollut puhetta ja nyt vain odotan sitä hänen tekemää seuraavaa siirtoa! Olen maailman onnellisin tyttö, kun se vihdoin tapahtuu.

Ja odotan, että mies kosii. En minä. Koska tiedän että se olisi hänen mielestään noloa, jos sen tekisin. :D

Vierailija

Mä oon ite niin hääihminen, että höpötän niistä poikaystävälleni lähes päivittäin, katon hääohjelmia ja surffaan hääsivuilla. Monet muut miehet varmaan tulkitsisi mun puheet kosintoina, vaikka eivät ne niitä todellakaan ole. Onneks mun kulta tuntee mut hyvin, ja tietää että tollaen on mulle ihan normaalia :D Haluan kanssa ehdottomasti, että minua kositaan ihan omasta tahdosta, eikä mistään painostuksesta. Haluan että se on yllätys<3 Eipä meillä vielä mikään kiire ole, koska ei haluta kumpikaan naimisiin ennen kun ollaan valmistuttu, mutta oishan se silti ihana päästä kihloihin.. :)Toivottavasti se nyt sitten tajuaa jossain vaiheessa kosia :)Toisaalta mulla on aika kallis sormusmaku, ja me ei olla vielä ihan varoissamme :D

Vierailija
nougatte

Haluan että se on yllätys<3 Eipä meillä vielä mikään kiire ole, koska ei haluta kumpikaan naimisiin ennen kun ollaan valmistuttu, mutta oishan se silti ihana päästä kihloihin.. :)Toivottavasti se nyt sitten tajuaa jossain vaiheessa kosia :)

Ihan mahtava ketju. Kohta kaksi vuotta yhdessä, ja melkein puoli vuotta avolitossa, ei kihloja, ei mitään. Olen mieheni kanssa katsellut sormuksia niin kuvastosta kuin kaupassakn ja ihastellut ääneen, että tuollainen olisi ihana kihlasormus. Ei sinänsä, että olisin kallis nainen - toivon että jonain päivänä kun se tapahtuu, sormus olisi hieno :D Olen myös miehelle sanonut suoraan, että olen jo pitkään halunnut kihloihin... Vastaus on ollut: "Ai?".

Niin kovasti jo haluaisin kihlat, mutta alkaa keinot loppua. Minäkin olen sellainen romantikko, joka toivoo miehen kosivan, mielellään polvistuen. Toisaalta poikaystäväni on ollut ujo, ennenkuin tapasi minut, joten toisaalta rohkaistuminen vie aikaa. En ymmärrä, olen näet sanonut, että jos kosisit, en sanoisi ei :D

Millä ne miehet saa polvilleen (hetkeksi sormus kourassaan)? Tämän minäkin haluaisin tietää.

Vierailija

Hei myy22, mikä hoppu sinulla on? Vaikuttaa siltä, että olette poikaystävänne kanssa erittäin onnellisia tälläkin hetkellä. Sanoit, että olette seurustelleet reilu kaksi vuotta ja sekin on loppujenlopuksi vielä aika lyhyt aika suhteelle (sanotaan, että kolmas vuosi on vaikein) ja vaikutatte vielä aika nuorilta, joten mikä kiire sinulla on naimisiin? :>

Voit toki huokailla hääohjelmille, pysähdellä näyteikkunoille haavailemaan sormuksista, tai pistää jonkun poikaystäväsi kavereista puhumaan hänelle aiheesta, mutta mitäpä jos laittaisit jäitä hattuun, keskittyisit elämään hetkessä ja koettaisit unohtaa hetkeksi koko asian?

Poikaystäväsi on omalla tavallaan sitoutunut sinuun jo muuttaessaan kanssasi saman katon alle ja tietää kyllä, että haluat naimisiin.

Toivot romanttista ja yllätyksellistä kosintaa, mutta kuinka hän voisi yllättää sinut, jos vihjailet asiasta vähän väliä? Anna poikaystäväsi olla mies ja kosia sinua, kun hän on itse siihen valmis. Hän rakastaa sinua ja jos hän haluaa kanssasi naimisiin hän kyllä kosii, ennemmin, tai myöhemmin ja niinhän sitä sanotaan, että hyvää kannattaa odottaa. :>

Vierailija

Olen itse seurustellut mieheni kanssa kaksi vuotta ! ja menimme kihloihin tossa 1.8.11 <3
"olin puhunut / vihjaillut" miehelleni kaikkea että olis ihana muuttaa yhteen ja tunnen että sä olet se oikea. Enkä ole koskaan ollut näin onnellinen ;P niin ja et vauvvaakin ollaan mietitty..ja vauvva osastolla käyty.. niin eiköhän se kosinu mua seuraavana päivänä !!<3

et miehet ymmärtää kyll todella heikosti ! mut pitää vaan näyttää tunteet niin perhanan voimakkaasti et päästään jotenkin eteenpäin :DD (Y)

Vierailija

Me mentiin poikaystävän kans kihloihin kahden päivän kuluttua tasan kolme vuotta sitten. Oltiin vain 16-vuotiaita, mut ollaanpa nykyäänki yhes ja samankaton alla nii ei siinä! :) Sillon se oli aika pelottavaa.. Ja mitä siihen romanttisuuteen tulee, kihlauksemme tapahtui saunassa. Satuttiin puhumaan asiasta (en muista miksi) kunnes siitä tulikin totta ja hän esitti sen ns. virallisen kysymyksen ja vastasin myöntyvästi. Se tapahtui ihan spontaanisti, ei siis ollut suunniteltu mitään sellaista. :D Että näin täällä. Koko tilanne tuntui epätodelliselta! Hän oli ostanut myöhemmin yllätykseksi kultaisen sormuksen, jota koristaa viisi pientä timanttia.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat