Mitä pitäisi ajatella tässä tilanteessa?

Vierailija

Tutustuin aluksi yhteen mieheen netissä, kirjoittelimme paljon ja lopuksi sain hänen numeronsa, jonka seurauksena juttelimme puhelimessa reilu viikon ajan joka päivä parhaimmillaan muutaman tunnin kerrallaan. Juttua riitti ja puhuimme aivan kaikesta!
Viime sunnuntaina hän sitten matkusti luokseni junalla (n. 7 tunnin matka), välimatka on siis suht pitkä... Vietimme yhdessä neljä päivää. Päivisin olimme enemmänkin kuin kavereita, öisin paljon paljon enemmän! Jutustelumme ei ihan ollut samaa tasoa kuin puhelimessa, emme puhuneet yhtä syvällisesti. Mies kuitenkin muutamaan otteeseen ilmoitti tulevansa tapaamaan minua joskus uudelleen, ja sanoi, että pysyisimme ehdottomasti yhteyksissä. Hän jopa vinkkasi, että minun täytyy tulla hänen luokseen joku kerta.

Nyt kuitenkin minusta tuntuu siltä, että mies halusi vain pelkkää seksiä. Tai sitten pelästytin hänet jollakin ihmeen tavalla... Mies kuitenkin soitti eilen ja ilmoitti päässeensä hyvin takaisin kotiin, juttelimme kuitenkin vain hetken ja puhelu oli hyvin nopea.

Tyhmyyttäni en avannut suutani ja kysynyt kasvotusten, mitä mieltä mies nyt sitten on minusta ja miten jatkossa käy. Molemmat olemme ujoja, eikä kumpikaan ottanut asiaa sen kummemmin puheeksi... Joten tämä on nyt tällaista arpapeliä ;s

Mitä pitäisi ajatella? En halua kuitenkaan itse vaikuttaa liian roikkuvalta ja takertuvalta ihmiseltä, joten en halua aina olla ensimmäinen, joka ottaa yhteyttä. Onko parempi vain odottaa hänen yhteydenottoaan? Pitäisikö kuitenkin selvittää puhelimitse, mitä mies nyt ajattelee minusta tapaamisen jälkeen? Vai unohdanko miehen kokonaan, jos tämä ei ota yhteyttä ollenkaan muutamaan päivään?

Tarvitsen kiperästi vinkkejä ja apuja, toivottavasti joku osaa auttaa!

Kommentit (5)

Vierailija

ihan alkoi naurattaa, miten sulla voi olla NÄIN samanlainen tilanne ku mulla oli nykyiseni kanssa pari vuotta takaperin! tavattiin kerran livenä, sitten tekstailtiin & mesetettiin ja noin muuten virtuaalisesti oltiin vaan yhteyksissä. sitten jätkä tuli käymään mun luona (parin tunnin matkan takaa), vietettiin päiviä yhdessä & oltiin myös aika fyysisiä :) nyt ollaan oltu kaks vuotta yhdessä & asutaan yhdessä ja näin.

mutta siis. älä ota siitä seksistä paineita! jos sä tykkäsit ja se tykkäsi niin its all good. emmä usko että kukaan on niin panon tarpeessa että matkustaa monta tuntia sen perässä. ja sitäpaitsi se soitti sulle et oli päässy kotiin, eli se oli ite vielä yhteydessä vaikka oliki nyt sit vaan nopee puhelu ja näin.

ite pohdin tuolloin tuon jätkän kanssa että mitä me nyt oikeen muka tehdään, mutta siitä se sitten selkeni kun muistin vaan ite ottaa päivän kerrallaan. ei välttämättä kannata nyt vielä alkaa uteleen että mitä mieltä se on tai miten tästä nyt edetään.

& mun mielestä voit todellaki antaa kuulla ittestäs eka. seki voi aatella et ehkä sä halusit vaan seksiä ! jatka vaan sen kanssa tekstailua tai netissä höpöttelyä, ja pidä jutut kevyenä ja samanlaisena kuin ennenkin. kyl sä haistat sen vastailusta tai vastailemattomuudesta missä mennään (:

Vierailija

Kiva saada apua ja vinkkejä sellaselta, joka on joskus myös ollu samankaltaises tilantees! :)
Heh, mut taidan vaan panikoida liian nopeesti tällaisia asioita. Tässähä on vasta yks päivä kulunu, ko ei olla puhuttu puhelimessa. Tuntuu vaan niin järjettömän pitkältä ajalta tää!

Pieni ääni pään sisäl sanoo, että kyllä se on viel kiinnostunut musta, mut sit toisaalta tulee sillanen olo, et se oli nyt tässä. Oon ehkä liian kriittinen, varsinki näin varhasessa vaiheessa. Kaikki on viel mahdollista, ja ehkä tää mieski saattaa ajatella, ettei viitti koko aja soitella ettei mulle tule sillasta oloa, et hän roikkuu tai vastaavaa ;o

Mut kiitti sulle ko vastasit, tästä oli kyl apua! Päivä kerrallaan ja turhaa kai panikoida liikaa. Täytyy iteki rohkaistua vaiks sit soittamaan jos täst miehest ei ala kuulua eka tai mitään :)

Vierailija

Hei, minulla myös joskus 5-6 vuotta sitten samanlainen tilanne, tosin ryssin sen pilalle jo paljon paljon aiemmin.. Olet päässyt pitkälle!

Tuli ihan omat ajat mieleen, kun kuvailit miten olette keskustelleet puhelimessa jne. Minä luulen, että kannattaa olla sekä itselle että tälle miehelle mahdollisimman rehellinen. Jos luotat häneen, voit mielestäni kysyä, mitä mieltä hän on tulevaisuudesta- sinusta jne. Tai että pelottaako häntäkin.. Usko tai älä, miehetkin miettivät joskus tällaisia asioita.

En usko, että mies haluaa vain seksiä. Olisi muuten pirunmoinen työ ensin vikitellä päivä - peräti viikkokaupalla, ja sitten ostaa junaliput edes takas. Aika iso vaiva vain seksin takia -eikös sitä saa lähiön baareista? Joten sinänsä tuntuu, että suhteenne on hyvällä pohjalla. Netissä tutustumisessa on vielä se hyvä puoli, että luonteeseen pääsee tutustumaan syvällisemmin ennen kuin määrittelee toista ulkonäön perusteella.

Vinkiksi voisin sanoa, että kannttaa miettiä tuota välimatkaa. Tunnetko itsesi hyvin? Pärjäätkö 600 km:n kanssa? Minä en pärjännyt, enkä edes 100 km:n kanssa. Mies oli valmis muuttamaan tänne ja tekemään kaikkensa - se oli jännittävää aikaa. Rakastin miestä monta vuotta vielä elämäni vaikeimman päätöksen jälkeenkin. En ryhtynyt kaukosuhteeseen. Sanoin ei. Tänne muuttoa olisi pitänyt odottaa vuosi - en pystynyt. Olemme yhä ystäviä -onneksi!

Zemppiä sinulle! Käytännössä tärkeintä on arvioida suhteen käytännön puoliakin, niin karulta kun se kuulostaakin..

Vierailija

Kiitos vastauksestasi, tästäkin oli apua!

En itsekään usko, että pelkän seksin takia mies tänne saakka tuli niin pitkän matkan takaa. Tiesin, että hän haluaa nähdä minut, mutta kuitenkin, jossain täytyi mennä pieleen, sillä en ole saanut keskiviikon jälkeen puhelua... Tiedän, voisin ihan hyvin itsekin soittaa ensimmäisenä, mutta roikunkohan liikaa jos soittaisin? Haluaisin soittaa, mutta rohkeus ei siihen tällä hetkellä vain riitä. Pelkään, että mies ei vastaa ollenkaan. Haluaisin häneltä kuitenkin muutamaan kysymykseen vastauksen, ja ilman soittamista, vastauksia on vaikea saada.

Tuntuu hullulta, että puhelimessa puhuimme seurustelusta ja kaikesta vastaavasta, mutta kasvokkain sivuutimme nämä asiat miltei kokonaan... Ehkä en ollutkaan sellainen henkilö, johon hän netissä ja puhelimessa ihastui? En tiedä, vai johtuiko moinen siitä, että molemmat olemme ujoja eikä kumpikaan uskaltanut avata suutaan ensin jutellakseen näistä asioista?

Haluan ehdottomasti selvittää, miten jatkossa käy. Minun on saatava tietää, haluaako mies olla vain kavereita, vai jotain enemmän. Tiedän, että tulen pettymään, jos mies ilmoittaa haluavansa olla kavereita, mutta parempi sekin kun ei väleissä ollenkaan. Välimatka olisikin suurin huolenaihe, jos tämä tästä syvenee. Uskoisin kuitenkin, että pärjäisin välimatkan kanssa. Toki se on näin helppo sanoa, mutta oikeassa tilanteessa asia voisi olla aivan toinen...

Vierailija

Tapailuun ja vielä seurusteluunkin kuuluu tietynlainen "kumilankamaisuus". Alussa kun ei tunneta toisia molemmat ovat epävarmoja ja haluavat päästä toisen osapuolen tunteista selville, peilatakseeen sitten omia tunteita niihin. Kyseessä on prosessi, jonka lopputulosta on mahdoton ennustaa mutta jota kumpikin pystyy ohjailemaan omilla valinnoillaan. Kaikkihan eivät kuitenkaan sovi toisilleen ja syitä siihen voi olla lähes ääretön määrä, eikä niitä sen takia kannata myöskään jäädä pohtimaan ikuisesti.

Tämähän on loppujen lopuksi itsestään selvää mutta tahtoo aina unohtua parisuhteeseen kuuluvien tunteiden ja ajatusten myllerryksessä...

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat