onko samanlaisia rankkoja kokemuksia vanhemmista?

Vierailija

haluaisin purkaa sydäntäni aiheesta joka on painanut ja vaikeuttanut elämääni n.10vuotta. eli molemmat vanhempani ovat suoraan sanottuna epäonnistuneet elämässään ja he erosivat kun olin 4v. Äidilläni on lapsuuteni aikana ollut n. 5-7 poikaystävää, osa ulkomaalaisia. Äiti on tällähetkellä kuitenkin yksin, mutta hän vaikuttaa masentuneelta yksinäiseltä ja tuntuu että hän on antanut itseään kohdeltavan kuin ovia mattoa. Tuntuu ahdistavalta asua hänen kanssaan kahdestaan kun hän on epäonnistunut niin monta kertaa ja on joka päivä yksin masentuneen oloisena. Asiasta olen koittanut puhua mutta hän loukkaantuu ja tiuskii että huolehdi omista asioistas.

Isän luona puolestaan olisi vielä hankalampaa...Hän on pitkäaikaistyötön, sillä saa potkuja toisensa perään työpaikoilta sillä ei tule ihmistenkanssa toimeen. Hänellä on luultavasti jonkin asteinen mielisairaus sillä hän on syönyt lääkkeitä ja tekee käytöksellään oloni sietämättömäksi hänen luonaan 10 minuutissa omituisella ja luulosairaalla käytöksellään.

Olen suht. normaalisti kuitenkin selviytynyt sillä molemmilla heistä on hyviäkin jaksoja ja minulla on ystäviä ja poikaystäväkin. Olen 19vuotias ja perusonnellinen, mutta ahdistusta ja epävarmuutta ja turvattomuutta tuo vanhempani elämääni. Onko kenelläkään vinkkejä miten selviytyä tai ajatella vanhemmistani? Onko kenelläkään yhtään samanlaista?

Kommentit (1)

Vierailija

Omat vanhempani ovat yhdessä, mutta elämäni on samankaltaista silti. Kummankin työura ei ole mikään ihmeellinen. Paljon huonosti palkattua, pätkätyötä ja työttömyyttä. Siksi ankeus varjosti koko lapsuutta. Sisaruksilla oli myös paljon ongelmia. Isäni on sairastellut pienen ikänsä ja äiti on kylmä kuin kivi. Itse otin perheen asiat aivan liian raskaasti.

16-vuotiaana kyllästyin tuohuun ja menin puoleksi vuodeksi lastenkotiin ihan vapaaehtoisesti. Siellä opin paljon asioita, joita vanhemmat eivät koskaan olleet minulle opettaneet. Ainoastaan etäisyys auttoi. Sen jälkeen ymmärsin, että on vain otettava mallia muista kuin omista vanhemmista.

Sellainen lohdutuksen sana myös, että näitä kriisejä tulee melkein kaikille joskus. Ainaki läheisille ystävilleni on tullut. Kellään ei ole täydellisiä vanhempia. Vanhempasi ajattelevat sinun jo olevan kyllin vanha ettei heidän tarvitse esittää mitään. Turvattomuus vanhempien suhteen voi helpottaa läheisten ystävien ja poikaystävän kanssa ollessa.

Ja vaikka se naurettavalta kuulostaakin, niin voithan aina koettaa innostaa vanhempia vaikka menemään johonkin uuteen harrastukseen. Siitä he saattavat piristyä. Itseen panostaminen ei ole väärin. Se on jokaisen vanhemmankin velvollisuus, vaikka ikä alkaisi jo surettaa.

Omalta kannaltani olen ajatellut, että antaa niiden etääntyä. Elä elämäsi, koska olet nuori. Se, että päätät itse olla onnellinen voi havahduttaa vanhempasikin etsimään omaa onneaan.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat