Englannin mastiffi -rodusta perustietoa & kokemuksia?

Vierailija

Olen kolunnut kyseisestä rodusta milteipä kaiken mitä vain voi löytää netistä, siinä samassa tullut tutustuttua myös muihin mastiffirotuihin tai molossityyppisiin koiriin, mutta tuo Englanninmastiffi on se mikä sulatti sydämen täysin!

Olen yhden narttu mastiffin saanut tavata, ja olin ihan koiran pauloissa, eihän tuo edes kuolannut niin paljoa mitä olisi saattanut uskoa, eikä tuo kuola ole minullet ongelma muutenkaan.

Toivoisin siis että kertoisitte omista mastiffeistanne, ne jotka omaavat moisen ihanuuden, ja muutenkin siitä kelle ja millaisiin olosuhteisiin mastiffi voisi sopia. Itselläni ei ole ikinä ollut varsinaista isoa koiraa, mutta olen hyvin kiinnostunut koirista lukenut paljon, käyn näyttelyissä katselemassa, olen tuttujen koirien kanssa tekemisissä, perheelläni on ollut saksanpaimenkoira ja tällä hetkellä tiibetinspanieli..

Kaikki englanninmastiffeihin liittyvä info on tervetullutta!

Suuren suuri tulevaisuuden haave olisi mastiffi, koska ny ei ole vielä olosuhteet hyvät koiralle. Mutta eihän se ole pahitteeksi jos aikasin alkaa jo ottamaan asioista selvää :)

KIITOS PALJON JOS JOTKUT VIITSELIÄÄT VASTAAVAT EDES JOTAIN! :)

Kommentit (10)

Vierailija

Moi!

Mulla ei oo itellä ollu mastiffia, mutta mun isäntäperheellä oli semmonen. Asuin heidän kanssaan 1,5 vuotta. Iso koira, ystävällinen luonteeltaan, mutta innostuessaan kannatti tosiaan pitää varansa. Lapsia perheessä oli kolme ja niitä kyllä sai nostella pois alta kun koira innostui esim. ovikellon soidessa. Vaikka tosiaan ystävällinen luonteeltaan eikä koskaan satuttanut lapsia tahallaan saattoi heidät silti kaataa kumoon rynniessään. Häntä kun heilui ja sattui itse seisomaan heilutuksen tiellä niin iski kyllä aika kovaa reiteen, mustelmiakin joskus jäi kun oli niinkuin ois raipalla iskeny.

Tosi vahva koira, joten lenkkeilyttäminen vaatii aika vahvan ja isokokoisen ihmisen!!! Ite en esim. voinut koiraa lenkkeilyttää vaikka en mikään kirppu olekaan. Lisäks pitäs olla aika iso piha jossa koira vois sitten muutoin oleilla ja sais sitä liikuntaa. Tuo "meidän" koira ei kauheesti tykänny mistään leikkimisestä, esim. pallon/kepin heitosta.

Mastiffit syö aika paljon ja vettä kuluu. Lisäks se kuolaaminen on oikeesti tosi ärsyttävää!!! Mastiffi kun heilauttaa päätään niin kuolaa on vanana lattialla, huonekaluilla ja seinissä. Niitä on sit kiva pestä pois. Jonkin verran karvaa lähtee.

Lisäks vaikka onkin ystävällinen niin vaatii kyllä koulutuksen ja paljon aikaa sen kanssa. Muutoin noin iso koira voi olla todella dominoiva, niinkuin oli "meidänkin" aina välillä, varsinkin minua, vähän oudompaa kohtaa pitkään aluksi.

Ruoat kannattaa ottaa pois pöydältä jos poistuu keittiöstä. Ite oon 169cm ja pöydän taso ylti mua ylävatsaan asti. Jätin siihen hetkeks paistetun kanan ja lähin viemään pienintä muksuista vessaan. Sillä aikaa mastiffi oli syönyt sen kanan sieltä pöydältä. Jee!

Toki näistä jutuista moni pätee varmasti moniin muihinkin koiriin, mutta tässä mun kokemuksia mastiffista.

Vierailija

nyt pakko sanoa kun huvikseni luin.

Tuo lenkkeilyttäminen, riippuu täysin miten on koulutettu kulkemaan hihnassa, vaikka sekään ei tietysti 100% takaa sitä ettei koskaan vetäisi jne.

Ruan vieminen pöydältä, koulutuskysymys. Tiedän paljon koiria jonka omistajat ovat jättäneet pöydälle ruokaa lähtiessään ja kotiin palatessaan ovat täysin koskemattomina paikallaan :)

Ja ison koiran kanssa kuten muidenkin pitää aina olla varovainen jos on lapsia lähellä ja muutenkin :)

Sori mut jäi vaivaa ni oli pakko sanoa :D

Vierailija

Kiitos vain paljon vaivannäöstä: jozey ja pompeux !

Vaikka tuossa ei kyllä tullut mitään uutta tietoa, heh.. :D
Mut kiva silti kuulla muiden käytännön kokemuksia ym.

Ja olen samaa mieltä pompeux kanssasi noista asioista mitä sanoit. Et olipa koira minkä rotuinen ja kokoinen hyvänsä, niin siihen koiran käytökseen vaikuttaa eniten se miten on kasvatettu ja millainen omistaja/omistajat on ja olosuhteet jne jne... Itse olen aina ollut hyvin kiinnostunut koirista, ja lukenut paljon eri lähteistä asiaa koirista ja roduista, mm.kirjoista, netistä ja katsonut myös paljon koira aiheisia ohjelmia tv-stä..

Myös omilla porukoillani on ollut aikuinen saksanpaimenkoira noin 1,5 vuotta mutta se sitten vietiin semmoseen eläintenturvakotiin, minne voi viedä lemmikin jos ei voi itse pitää, sakemanni oli meijän perheeseen vähän liikaa aktiviteettia tarvitseva kun on perhettä ja kaikki töissä ja koulussa ni olis tarvinnu enempi vähä semmosta tekemistä.. Nyt heillä on tiibetinspanieli. Sit kaikkien tuttujen ja mahollisten lähipiirissä elävien ihmisten koirien kanssa oon tekemisissä ja näin..

Ja itsellä on tarkoitus että pitää olla se oma talo ja tontti ja tommoset taloudelliset hommat sekä elämä jonkinmoisessa tasapainossa, jolloin olisin hankkimassa kyseisen koiran, ja olen kyllä tietoinen tästä kuolasta yms yms.. Ja näin, mut jotenki tuo mastiffi vaan se mikä kiinnostaa.. Mut oon täs vähän kahden mastiffin vaiheilla kuitenkin vielä et englanninmastiffi vai bullmastiffi? Mutta ehtiihän tuota tässä miettimään.. Ajan puutetta ei ole siis :)

Joka tapauksessa, kiitoksia paljon! :)

Vierailija

Miulla (+ miehekkeellä) on kaks koiraa ja ei vaan osaa kuvitella elämää ilman koiria enää ollenkaan :D Kullan perheessä on aina ollu koiria ja omalla isälläni on ollut nyt melkein kymmenen vuotta saksanpaimenkoiria ni ei vaan osais olla enää ilman :D

Ruokaa, liikuntaa, kuria, aktiviteettejä, kun on sopivasti kaikkea omistaa tyytyväisen koiran :)

Vierailija

Joo kuulostaa kaikki aika ristiriitaiselta meidän uros mastiffia kohtaan...
Lenkkeilyt sujuu ongelmitta mut joillain se yleensä on syy hihnan toisessa päässä.

Myös meidän mastiffi tykkää pallo leikeistä ja kepin heittelystä sekä monesta muusta yhteisestä puuhasta. Osaa myös paljon sellaista mitä jotku väittää ettei voi mastiffille opettaa. Kaikki kuitenkin riippuu vain ja ainoastaan kasvatuksesta, kasvatus kuitenkin heijastuu suoraan koiran käytöksestä.

Mitä lapsiin tulee niin meillä on kolme tytärtä 11, 9 ja 5 vuotiaat ei ole mitään ongelmia ollut likat on saanut tehdä ihan mitä vaan ja vievät myös lenkillä koiraa jopa meidän viisi vuotias. Metsässä tykkää oikein paljon viettää aikaa vapaana riehuessa. Mut näin meillä ja en aio vaihtaa rotua joten myös seuraava tulee olee mastiffi.

Vierailija

Juu, eiköhän se koiran käytös ja kaikki toiminta riipu suurimmaksi osaksi omistajasta sekä kasvatuksesta ja vähän myös yksilöstä, koiratkin on yksilöitä kuitenkin.. :) Ja mukavaa kuulla nuinkin kivaa tekstiä välillä!

Ku tuntuu et kaikki vaa haukkuu mastiffeja ja muitakin molossikoiria, et ne on tappajia ja "hyi kuolaa", liian isoja ja lyhytikäisiä, yms yms.... :S Minusta aivan yli-ihania koiruuksia kerrassaan, niin lutusia ja lepposia luonteeltaan kun on oikeanlainen omistaja.. Ja tää narttu-mastiffi minkä minä olen tavannut niin oli tosi herttainen, ja tosi ujo, ainakin aluks.. mut kyllähän sitä aina pittää koiran antaa itse tutustua.. mut mm, ihana :) ois niin kiva ku ois sukulaisilla tai joillain läheisillä mastiffi, olis niin kiva tutustua rotuun lähemmin ihan olemalla tekemisissä rodun kanssa.. mutku eipä minun kitukasvuisella suvulla ole ylipäänsä juurikaan mitään lemmikkäjä.. parilla ehkä joku koira, mut joku yleinen ja pieni/keskikokoinen koira... mut nooh, pittää sit joskus lähempänä hankintaa katsella jos kävis kenneleissä tutustumassa koiriin ja kasvattajiin :)

Vierailija

Meillä mieheni kanssa on mastiffinarttu, joka on nyt 5v. otimme Fiin (meidän antamamme nimi) sen ollessa puolivuotias.Fii ei ollut kovin hyvässä kunnossa tullessaan meille. Fii oli palautettu kenneliin omistajattaren "yllättävän allergian" vuoksi. Fiillä oli pidetty kuonokoppaa pennusta saakka. (ei kennelissä).Meillä oli melkoisia vaikeuksia Fiin kanssa. Virtsiittikin räppäs päälle oitis. Hesareita meni melkoinen määrä. Alussa ajattelimme, että haukkasimme liian suuren palan.Kykenemmekö vastaamaan suuren koiran vaatimuksiin. Nyt olemme taas varanneet uuden pennun.Fii on suunnattoman suurisieluinen suloinen koira. Emme lakkaa hämmästelemästä Fiin rauhallisuutta, käyttäytymistä, tottelevaisuutta, suloisuutta....okei...!!! Me emme ole kasvattaneet Fiitä. Fii on jostain kumman syystä vaan hiton tottelevainen. Meidän ei tarvitse edes käyttää sanoja, käden liike riittää.Fii tottelee, silloin kun sanoja tarvitaan, rauhallista matalaa ääntä. Olemme yrittäneet opettaa Fiille "temppuja" mutta se ei tosiaankaan ala mokomaan pelleilyyn.Fii asuu meren rannalla ja kulkee vapaana koko ajan. Jätän sen vartioimaan kotiamme, kun menen "soppailemaan". Fii istuu koivun juurella ja odottaa emäntää. Englanninmastiffi on niin ihana koira, etten ikinä ota muuta!! Jos jotain moitittavaa löytyy Fiistä, niin se on suunnaton kiintyminen emäntäänsä/isäntäänsä. Fii tuntee usein suunnatonta eroahdistusta, jota on sitten "paikattava" ylimääräisellä hellyydellä ja sohvalla nukkumisella, koska makuuhuone on yläkerrassa ja Fii pelkää portaíta.Mikäli pystyt vastaamaan suunnattomaan rakkauteen, isoon kokoon, hellyyden märkäisiin osoituksiin, niin mastiffi on koirassi!

Vierailija

Vielä tuosta kuolaamisesta. Meidän Fii ei tosiaankaan kuolaa "hirveesti". Fii kuolaa silloin, kun sanon, että se saa possunkorvan tai pestään hampaat ja sillonkin se on tosi pientä. Ei tarvitse edes pyyhkiä suuta. Mastiffi ei syö hirveästi, koska sen ruokinnan suhteen täytyy olla tosi tarkka. Mastiffi lihoo helposti ja se on isolle koiralle tosi kova rasitus. Fiiltä on leikattu molemmat polvet. Hyvin kallista, joten kannattaa ottaa vakuutus. Fii syö kevytruokaa, jossa on kaikki tarvittavat vitamiinit. Isolla koiralla on isot ongelmat, joten varaudu siihen ja ota vakuutus, jos aiot ottaa tämän ihastuttavan koiran. Fii painaa 80 kg. Lasten kanssa on oltava tosi tarkka, koska mastiffi yrittää nujertaa kaikki itseään pienemmät. Itse olen kerran lyönyt Fiitä pyllylle, koska se aikoi alistaa 9-vuotiaan lapsen närkkimällä/puremalla häntä. Silloinkin käytin narua välineenä. Fii oppi sen kerrasta. Tässäkin on osoitus koiran luonteesta. Kaikkien eläinten käytös on aina siellä "narun" päässä. Mastiffi ei tarvitse hurjaa liikuntaa. Muista aina, että se on ystävällinen koira, mutta jota suurin osa ihmisistä ja koirista pelkää. Sinun täytyy hallita sitä täydellsesti. Kannattaa ottaa kaikki koulutukset ja käytöskurssit het alusta saakka mukaan. Fii on erittäin helppo ja harvinaisen korostetusti helppo koira. Fii, niinkuin varmaan kaikki mastiffit ovat hyvin sitoutuneita omistajiinsa.Mastiffi suojelee viimeiseen saakka emäntää/isäntää.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat