pettäminen vaivaa edelleen

Vierailija

Poikaystäväni petti minua "jo" helmikuussa jolloin olimme ehtineet olla yhdessä 10kk. Heti pettämisen jälkeen minulla alkoi työharjoittelu ja sain ajatukset pian pois siitä tuskallisesta asiasta mutta nyt kun työharjoittelu on päättynyt ja olen äidin luona ja poikaystävä omassa kämpässään (asun hänen luonaan) koska koiralleni syntyi pentuja joten olen niissä todella paljon kiinni enkä voi lähteä oikeastaan minnekkään ja ajatukset pettämisestä ovat tulleet takaisin kun silloin pakotin sen asian silloin taka-alalle enkä pääse nyt niitä millään pakoon. Välillä tulee suuttumus ja välillä suru, voisikohan olla että käsittelen tunteitani vasta nyt? En ole kertonut poikaystävälleni näistä asioista koska pelkään että vatvon niitä kauheasti ja poikaystäväni hermostuu. Tuntuu vain siltä että minä olen ainoa joka muistaa koko jutun. Eikä siinä vielä kaikki, poikaystäväni on melkein paniikissa kun täytän heinäkuussa 18.v ja koko ajan kyselee ja "varmistelee" etten juokse sitten alituiseen baareissa, tuntuu siltä että hän pelkää että minä petän häntä koska hän on itse tehnyt niin ja on huomannut kuinka helppoa se on. En ole missään vaiheessa antanut hänen panikoimiselleen aihetta. Mielipiteitä ja kokemuksia olisi mukava kuulla :)

Kommentit (10)

Vierailija

Tos ku mä luin sun pohdiskelua nii sanoit ettet oo puhunu suusi puhtaaksi poikaystävän kanssa. Ymmärrän ettet halua ottaa asiaa esiin, koska hän saattaa suuttuu, mut se tulee enemmin tai myöhemmin esiin. Ja monesti just jossain riidassa ja mä voin sanoo tän sulle et sillä hetkellä sun suhde on tuhoon tuomittu.

Joten ota asia esiin rauhallisesti , äläkä syyttele, koska se lukkiutuu ja puolustaa itseään. Aloita sun puhetta "minua loukkasi..." tai "Minusta tuntuu...", koska silloin se ei voi riidellä ja hakea vasta väitteitä sun mielipiteistä.

Kerro sit miten käy

Vierailija

En mä pysty kuin viikonloppuisin puhumaan poiaksyt'v'lleni kahdestaan koska hänkin on töissä ja arkisin se ei pysty tulemaan ku asun sen verran kaukana ja en halua siitä ainakaan puhelimessa puhua. Mä unohdan kyl melkee heti sen pettämisjutun ku nään mun poikaystävän : ) En oo kyllä ottanu riidoissa mitenkään kauheasti ainakaan aiheeksi ellei poikaystävä mua jostain niin kauheasti syyttele et oon pahis ynnä muuta ni sit saatan vaan sanoa et ole sinäkään sen parempi sen yhden asian takia mut aina jätän sen siihen enkä ala enempää sitä sitten pölisemään, kunhan palaa maanpinnalle. Ja oikeasti tuntuu tosi ahdistavalta ku viime vkl oltiin juomassa niin poikaystävä olikin sitten juonut liikaa ja sen kaveri myös niin jostain syystä ne alkoi juttelee aika ikävistä jutuista kuten siitä et kvaerin tyttöystävä petti sitä useasti ja sit tuntu siltä et ne alko melkee mua syyttelemään et mä petän. Huoh Se kaveri vaan yrittää lietsoo epäluottamusta ku se ite ei enää luota naisiin. Onneks poikaystävä on yleensä sen antanu mennä ohi korvien ja päivitelly vaan et kuinka typerää epäillä mua ku se ei mun kanssa seurustelekkaan. tais tulla aika epäselvää tekstiä kun en jaksanu kirjakielellä kirjoittaa :)

Vierailija

Poikaystäväni petti myös ja maailma romahti. Erosimme emmekä olleet yhteyksissä, koska kielsin häntä ottamasta yhteyttä. Silti odotin että hän ottaisi, koska kaikesta huolimatta rakastin häntä. Hän ottikin yhteyttä ja annoin anteeksi. Luulin että tosiaankin pystyn antamaan anteeksi ja unohtamaan kaiken tapahtuneen. Muutimme yhteen kaikki oli aluksi hyvin. En ole samanlainen kuin ennen. Epäilen jatkuvasti hänen tekemisiään. Minne hän menee, kenen kanssa, kuka hänelle tekstaa.. Olen aivan loppu ja energiaa kuluu epäilyyn.. Ei ole helppoa unohtaa ja luulen että tämä oli tässä. En halua enää esittää että kaikki on hyvin ja että olen unohtanut. Maailma on miehiä täynnä ja ansaitsen parempaa. Sinäkin ansaitset paremman ja arvoisesi miehen.

Vierailija

Poikaystäväni petti minua viime viikonloppuna, ja sain tietää siitä juuri kun olimme viettämässä ihanaa lomaa Naantalin Kylpylässä. Selvitin tämän tietenkin itse, koska olen ollut hieman epävarma onko hänellä joku toinen. Viime kesänä poikaystäväni katosi juttelemaan erään tytön kanssa, josta hän on pitänyt todella paljon ennenkuin me edes tunsimme toisiamme. Löysin heidät parin tunnin päästä juttelemassa puun juurella hyvin lähekkäin. En ilahtunut näkemästä, vaan purskahdin tietenkin itkuun ja halusin vain häipyä paikalta. Saimme myöhemmin tämän kuitenkin sovittua ja hän lupasi minulle, ettei tapaa tätä tyttöä ilman että sanoo siitä minulle (he kuitenkin ovat kuulemma ystäviä).

Toisin kuitenkin kävi kuin hän lupasi. Juuri viimeviikonloppuna he olivat pussanneet (poikaystäväni aloitti) ja tämä tyttö oli siis soittanut poikaystävälleni, voisivatko he tavata. Itse olin poikaystäväni vierellä kun hän soitti, mutta ei hän kertonut että soittaja oli tämä sama tyttö. Eli en tiennyt koko hommasta, että he tapaavat toisensa, vaikka sovimme että hän sanoo minulle aina jos he meinaavat tavata. Tämä saattaa kuulostaa liian mustasukkaiselta, mutta asia on niin monimutkainen etten itsekään vielä voi tajuta tilannetta.

Sanoin poikaystävälleni, etten halua nähdä häntä hetkeen aikaan, koska hän petti luottamukseni totaalisesti. Miten voin olla varma, jos hän menee salaa taas tapaamaan tätä tyttöä? Kaikesta pahinta oli kuulla se, että poikaystäväni mielestä tämä tyttö saa hänet sekaisin. Hänen mielestään se johtuu siitä, että kun he tutustuivat, tämä tyttö oli ensimmäinen mukava tyttö hänelle pitkään aikaan ja sen takia ihastui häneen. Tämä tyttö ei kuitenkaan ollut ihastunut poikaystävääni. Myöhemmin me tapasimme toisimme ja luulinkin että olin löytänyt oman sydänkäpyseni.

Nyt en tiedä yhtään mitä minun pitäisi tehdä. En halua erota, koska rakastan poikaystävääni valtavasti hänen tempauksestaan huolimatta.

Vierailija

Melis: Olen huomannut kans että olen myös muuttunut mutta eniten on kyllä poikaystäväni, mikä tuntuu todella surulliselta. Ei ole enää niin hyväntuulinen ja lempeä vaan välillä jopa todella kylmä ja ilkeäkin. Itse en ole jaksanut alkaa epäilemään mitään tapahtuneen jälkeen koska musta tuntuu että se ei auttaisi mitään enkä ole ihme kyllä ollut missään vaiheessa mustasukkainenkaan. En vain yksinkertaisesti halua olla mustasukkainen niin kiellän koko tunteen ja jatkan eteenpäin.

jennnaaa: Ehkä kannattaa päästää irti koska itsellekin kävi niin että pidin eksääni väkisin lähelläni vaikka hän loukkasi minua monella eri tavoin ja kun hetkeksi päästin hänestä irti niin hän tapaili yhtä tuttuamme selkäni takana, en ole varma pettikö hän jopa minua. Jos semmonen tunne on että toinen menee tekemään kaikkea tyhmää kun selkänsä kääntää niin yleensä se on kyllä totta. Itsellä on tähän asti "naisen vaistot" toiminu liiankin hyvin, olen aina osannut aavistaa heti että toinen on mennyt tekemään jotain ja pettämisessä olin myös oikeassa vaikka kaikki riippui yhdestä puhelinsoitosta ja kun sitä ei kuulunut niin tiesin jo heti vaikka en siinä vaiheessa nähnytkään poikaystävääni. Ja tosta vielä että saa pään sekaisin niin se on varmaankin sitä kun se tyttö on niin uusi ja ihmeellinen asia. :(

Vierailija

jennnnaaa:

Poikaystäväni sanoi myös minulle että ei ole enää missään tekemisissä tytön kanssa eikä kuulemma kiinnosta. olen saanut tietää että asia ei olekaan niin. he ovat vieläkin yhteyksissä ja ovat "ystäviä". miksi poikaystäväni sitten sanoi minulle niin?! se oli vain keino saada minut tänne asumaan. hän on hyvä puhumaan ja minä uskon kaiken. minäkin rakastan poikaystävääni enkä haluaisi erota ja muuttaa pois. mutta en tunne olevani onnellinen ja uskon ettei asia tästä parane eikä unohdu.

eikä tuo kuulosta yhtään liian mustasukkaiselta. onhan sinulla syytä. haluatko elää tuollaisessa suhteessa koko loppuelämäsi?

Vierailija

Poikaystäväni sanoi, että poistaa kaikki yhteydet häneen (puhelinnumeron, poistaa hänet facebookista kavereista jne) Mutta ei tämä ole oikein, että hänen täytyy poistaa tytön numero puhelimestaan, että hän voisi unohtaa hänet. En ymmärrä, miksi kaikki tapahtui juuri nyt, juuri kun meillä meni niin hyvin. Olemme olleet yhdessä kuitenkin jo melkein puolitoista vuotta. Mutta sen tiedän, että he eivät ole tapailleet ennen tuota viimeviikonloppua. (olen uteliaana ja epävarmana tyttöystävänä selaillut hänen puhelintaan, vaikka tiedän ettei niin saisi tehdä, mutta tässä tilanteessa se tuntui oikealta ratkaisulta.)

Olen yrittänyt miettiä, että jos jatkamme tästä, onko suhteemme vain sellaista, että itken koko ajan kun muistelen tapahtunutta ja olen epävarma hänen menoistaan ja pelkään ettei hän kerro minulle kaikkea. En todellakaan halua sellaista, mutta en myöskään halua menettää häntä.

Muuten poikaystäväni on todella ajattelevainen ja ihana, ja rakastan häntä valtavasti, mutta täytyyhän minun ajatella omaa parastani. Ei poikaystävänikään haluaisi erota, vaan yrittää uudelleen. Hänen mielestään me kyllä selviämme tästä ja tämä vahvistaisi suhdettamme.

Ikävää on myös se, että koska poikaystäväni sanoi minulle, ettei halua enää tavata tätä tyttöä vaan haluaa minut, mutta viestit joita hän oli lähetellyt tytölle, oli tätä luokkaa:"olisi kiva tavata baarissa tai vaikka mennä leffaan". Olen maininnut hänelle, että kumpaa uskon, sitä mitä selität minulle vai sille tytölle. Hän on vakuuttanut minulle, ettei ne viestit tarkoittaneet kuulemma mitää. Kaiken lisäksi hän oli laittanut tytölle viestin pari päivää pusun jälkeen, että häntä harmittaa kun ei osannut pussata kunnolla! Hän vain vakuuttaa minulle, että yritti esittää kovaa tyyppiä kun laittoi tuollaisen viestin. En oikein usko häntä ja pelkään että en ole sittenkään ikinä ollut poikaystävälleni se oikea.. :(

Vierailija

Ja huomaan kyllä että poikaystäväni on todella pahoillaan. Hän itkee aina kun itse purskahdan itkuun, koska häntää sattuu paljon että satutti minua. Hän sanoi ettei ikimaailmassa olisi halunnut satuttaa minua, eikä hän tajua mitä oikein teki. Hänestä olen täydellinen nainen ja ansaitsisin paremmankin miehen kuin hänet, mutta en tahdo ketään muuta :(

Hän myös sanoi, että ymmärtää jos jätän hänet ja jos näin käy, hän rakastaa minua silti valtavasti.

Minusta vain tuntuu, että ehkä hän haluaakin että jätän hänet, että hän voisi olla villi ja vapaa. Hän siis myönsi minulle, että rakastui liian nuorena, ja haluaisi olla ehkä vielä villi ja vapaa. Mutta toisaalta hän sanoo minulle että rakastaa minua valtavasti eikä halua menettää minua. Mitä minun pitäisi uskoa?

Vierailija

Hei Jazi. Poikaystäväni täyttää muutaman kuukauden kuluttua 18, olen itse täyttänyt aiemmin. En ole kertaakaan käynyt baarissa, osittain siksi, ettei minulla ole ketään, kenen kanssa mennä, mutta myös siksi, etten halua mennä ilman poikaystävääni. Minua pelottaa, että kun hän täyttää 18, hän menee kavereidensa kanssa sinne, ilman minua... Ei hänkään ole antanut mitään aihetta huoleen. Olen pettänyt häntä kerran, mutta kadun sitä aivan vietävästi, koska tekoni satuttaa poikaystävääni niin paljon. Olemme seurustelleet suunnilleen yhtä kauan kuin tekin... Itselläni on siis kokemusta samanlaisista asioista... Mainitsit, että hän pelkää sinun pettävän häntä, koska on itse huomannut kuinka helppoa se on... Sama minulla! Olen siis pettänyt häntä, ja pelkään että nyt hän pettää minua, koska tiedän kuinka helppoa se on... Sitä se tosiaan on, helppoa... Vaikka tiedän, että haluan olla aina ja ikuisesti poikaystäväni kanssa, silti menin tekemään niin... En ollut edes kännissä. Rakastan poikaystävääni syvästi. Tosin kun petin häntä, olimme olleet yhdessä vain muutaman kuukauden, ja taisin pitää häntä itsestäänselvyytenä, enkä pettäessäni ajatellut ollenkaan, mitä hän voisi tuntea. En aluksi edes myöntänyt itselleni, että olin pettänyt häntä... Olin nimittäin myynyt itseäni rahapulassa, ja selittelin itselleni että minulla oli hyvä syy, eikä tilanteeseen liittynyt mitään tunteita, koska mies oli tuiki tuntematon. En ole häntä sen jälkeen tavannut, joskus kuntosalilla nähnyt kerran mutta emme puhuneet toisillemme mitään. Katsoin häntä ja yritin saada hänen katseestaan selvän, että muistiko hän minut vielä... Oli ollut nimittäin kännissä kun tein hänelle niitä likaisia palveluksia... No, juttu lähti nyt vähän väärään suuntaan, mutta tässä kuitenkin omia kokemuksia. :)

Vierailija

jennnaaa:

Mutsi aina hokee sitä jos jompi kumpi jättää niin se on nainen koska miehillä ei ole munaa siihen ja tekee kaikkea tyhmää jotta muija jättäisi :D toki se ei aina pidä paikkansa, onneksi. Mutta eksän kohdalla taisi menä vähän niin, teki kaikki mitä pyysin olla tekemättä ja sitten jätinkin hänet.

Ja välillä nykyinen koittaa käyttä vastapsykologiaa; koko ajan hokee et mene, mene kännää kavereiden kanssa vaikka tarkoittaakin aivan toista ja onneksi tajuan myös sen. Ei ne miehet ole helppoja!

Omelatta: Kiva kuulla naisen kokemus (vaikke se sinulle tietysti mitään ole ollut tosiaankaan)ja lähes samanlainen! Ei ole suoraan sanonut että pelkää että petän häntä mutta tota vaan lukee kuin avointa kirjaa ja olen oppinut ilmeistään ja eleistään paljonkin. Hetken aikaa inhosin laivoja missä hän petti minua ja kaikki laivamainokset saivat kylmiä väreitä kulkemaan selkäpiitä pitkin hyrr toki sentään tajuan ettei pettämiseen nyt laivaa tarvita mutta se vain sai muistot koko ajan mieleeni. Ja ihan rehellisesti sanottuna jossain vaiheessa miettisin että menisin pettämään mutta onneksi järki on vahvempi kuin tunteet niin ei ole moista tullut tehtyä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat