Oliko tämä raiskauksen yritys?

Vierailija

Tämä tapaus on monien vuosien takaa, mutta vaivaa silti aina välillä, kun tapahtuma pulpahtaa jostain mieleen.
Eli mulle kävi näin:
Seurustelin kuukauden verran yhden miehen kanssa. Hän aina painosti minua sänkyyn kanssaan enkä suostunut. Lopulta sitten yhdellä kerralla suudeltiin sängyllä ja tää mies toteaa: "nyt aletaan rakastelemaan". Jatkoin suutelua myöntymisen merkiksi. No tämä mies sitten yrittää saada penistään mun sisään, mutta se sattuu. Sanon että "sattuu" ja "lopeta, en haluakaan". Mutta tämä ei reagoi mun sanoihin millään lailla. Huudan, itken ja toistelen "Ei", "sattuu" "en halua" ja "lopeta". Jännitin myös kaikki mahdolliset alapään lihakset ettei mies saisi penistään sisääni. Eikä saanutkaan ja lopulta luovutti. Sitten hän halaa ja kuiskaa "Oliko kamala kokemus?" Mä vaan makaan ja itken sängyllä. Tämän jälkeen mies käy vessassa ja sieltä tullessaan on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Silloin en miettinyt koko asiaa, mutta jälkeenpäin tuo kokemus alkoi vaivaamaan mua ja olen itkenytkin joskus asian vuoksi. En ole kertonut kenellekään asiasta, en edes nykyiselle aviomiehelleni, vaikka kovin haluasisin. Pelkään vain että sen jälkeen hän suhtautuu muhun erilailla kuin ennen.
Mutta siis, oliko tuo raiskauksen yritys vai mitä? Aluksihan suostuin, mutta sitten muutinkin mieleni. Oliko vika mun että pääsi näin käymään?
Näinhin haluaisin saada vastauksia.

Kommentit (10)

Vierailija

Tuon voisi määritellä raiskaukseksi tai sen yritykseksi, koska ainakin minun mielestäni seksi pitäisi pystyä keskeyttämään toisen sitä halutessa. Jos kerta ilmaisit haluavasi keskeyttää niin silloin syy ei ollut sinun.

Vierailija

TODELLAKIN OLI!!!! jos ensin olet ollut sitä mieltä että haluat jotain niin koskaan ei ole kiellettyä vaihtaa mielipidettä koska seksiin pitää olla molempien hyväksyminen jotta se olisi ihanaa ja nautinnollista!

Minusta oli väärin ettei hän kuunnellut sinua seksin aikana..(eikä senjälkeenkään) !!!://

Vierailija

Hei.
Kyllä jokaisella on oikeus muuttaa mieltään, etkä tehnyt mitään väärin. Miehen olisi pitänyt lopettaa heti niin tahtoessasi, ja hän teki väärin. Itselläni on kokemusta raiskauksista, joten olen ottanut asioista selvää. "Oliko kamala kokemus?" Tuo lausahdus kertoo mielestäni siitä, ettei mies ole ollut tilanteessa lainkaan läsnä, toisin sanoen hänellä ei ole ollut tilannetajua. Hyvä, että olet jättänyt miehen menneisyyteen. Kehoittaisin miettimään nykyiselle miehellesi kertomista ainakin seuraavien asioiden kannalta; Jos asia vaikuttaa nykyään seksuaalisuuteesi, eli onko sinulle jäänyt traumoja... Asiasta kertominen saattaa auttaa häntä ymmärtämään sinua paremmin. Jos asia ei kuitenkaan juurikaan vaivaa, ei ehkä kannata antaa miehellesi noin raskasta ajateltavaa

Vierailija

Minun mielestäni vois kyllä tuon tapauksen määritellä raiskauksen yritykseksi ainakin.

Naisella on aina oikeus sanoe "EI", paikasta, ajasta ja tilanteesta huolimatta. Minusta ei ikinä saisi tehdä toiselle mitään mitä toinen ei halua, ja lopettaa heti jos toinen todella kieltää. Aina saa minun mielestä sanoa ei, tai muuttaa mieltään jos ei tunnu hyvältä/oikealta.

Ja etenkin jos toinen itkee ja hokee: "Ei, lopeta. Sattuu.", niin kyllä siinä vaiheessa ois jo pitäny heti lopettaa.

Ei todellakaan ollut missään nimessä sinun vikasi! Vaan tämän kyseisen miehen, joka kielloistasi huolimatta teki niin kuin teki, ja vasten omaa tahtoasi. Vaikka itse "yhdyntä" ei varsinaisesti onnistunutkaan, niin kyllä tuota voidaan sanoa jonkinmoiseksi "hyväksikäytön yrittämiseksi", koska kyllähän hän ehti sinua seksuaalisesti satuttaa. On ikävää että sinulle on tuommoista tapahtunut, kaikenlaiset raiskaukset ja sen yrittämiset puistattaa itseäni hirveästi ja en soisi kenellekään ikinä käyvän niin... ;/

Vierailija

Kyllä toi jo melkein raiskauskin oli, ja ellei niin vähintään se yritys! Sulla on oikeus muuttaa mielipidettä kesken kaiken, ja toisen pitää kunnioittaa sitä. Ei tosiaan ollut sun syy!

Vierailija

Tervehdys suca!

Minun on pakko vastata viestiisi. Ensinnäkin on erittäin ikävä kuulla, että olet joutunut moisen teon kohteeksi. Vastentahtoisesti tuollaiseen tilanteeseen joutuminen on epäilemättä traumaattista. Entisen miesystäväsi teko ei millään muotoa ole sinun syysi, eikä sinun kannata syyllistää itseäsi siitä! Aina saa muuttaa mieltään, varsinkin näin henkilökohtaisissa, itsemääräämisoikeuteen liittyvissä asioissa.

Haluaisin myös kommentoida teon rikosoikeudellista arviointia, sillä monet asiaa kommentoineet ovat olleet väärässä teon nimikkeen eli ns. tunnusmerkistön suhteen. Olen koulutukseltani lakimies ja töissä poliisissa, joten pystynen kertomaan nimikkeestä jonkun verran. Kyseessä ei siis ole rikoslain 20 luvun 1 §:n mukainen raiskaus, sillä varsinaista sukupuoliyhteyttä, ts. yhdyntää ei tapahtunut. Kyseessä ei myöskään ole raiskauksen yritys, sillä mies ei varsinaisesti käyttänyt sinuun väkivaltaa tai sen uhkaa. Korjaa toki, jos olen väärässä. Kertomuksesi perusteella mies ei siis ole uhkaillut sinua väkivallalla tai käyttänyt väkivaltaa. Mikäli koit tilanteen väkivaltaiseksi tai muutoin henkeäsi ja/tai terveyttäsi uhkaavaksi, kyseeseen voi tulla raiskauksen yritys.

Mutta kuten aiempikin kommentoija totesi, mies on mitä ilmeisimmin ollut harvinaisen "tilannetajuton", eikä ole kenties ymmärtänyt haluttomuuttasi. Kyseessä lienee näin ollen sukupuoliyhteyteen pakottamisen yritys (aikamoinen sanahirviö!) eli rikoslain 20 luvun 3 §:n 3 momentin mukainen teko.

Sinulla on oikeus tehdä teosta rikosilmoitus niin halutessasi. Mikäli tapaus on alle 10 vuotta vanha, syyteoikeus ei ole vanhentunut ja voit vielä ryhtyä toimenpiteisiin. Asianomistajana vain sinä voit ryhtyä toimiin rikollisen kiinnisaamiseksi ja tuomitsemiseksi. Tietysti on oma asiansa, nostetaanko syyte ja millainen näyttö esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja lopulta myös tuomiossa saadaan. Tällaisissa jutuissa voi olla kyse "sana vastaan sana" -tyyppisistä asioista, ja viranomainen joutuu tekemään vaikean päätöksen esitutkinnan ja syyteharkinnan aloittamisesta. Asian vieminen viranomaiskoneistoon voi myös pahentaa asiaa ja pitkittää ennestäänkin vaikeaa tilannetta, joten oma neuvoni on, että kerrot asiasta ainakin miehellesi. Hän ei varmastikaan tuomitse sinua, vaan päinvastoin: uskon sinun saavan tarvitsemaasi tukea. Mikäli sinusta silti tuntuu, että asia vaivaa, voit myös ottaa yhteyttä psykiatriin tai psykologiin ja viime kädessä rikosoikeudellisen vastuun selvittämiseksi myös poliisiin.

Voimia, jaksamista ja valoisaa kesää Sinulle!

(Voin antaa neuvoja myös sähköpostitse: natunen.rokkaa(at)jippii.fi)

Vierailija

Kannattaa ehdottomasti kertoa tuo asia aviomiehellesi, koska asia selvästi painaa sinua ja aviomiehesi on ehkä huomannut, että käyttäydyt jotenkin erilailla tämän takia. Häntä saattaisi helpottaa tieto, ettei hän itse ole syypää mihinkään ja että olet lopultakin kertonut hänelle tämän vaikean asian. Avioparin tulisi keskustella avoimesti kaikesta mieltä painavista asioista, koska yhdessä niistä voidaan selvitä!

Vierailija

Kiitos kaikille vastanneille!
Olen nyt saanut vastauksia kysymyksiin jotka ovat minua askarruttaneet tässä asiassa.
Tämä tapaus sattui vuonna 2004. Siitä on jo niinkin pitkä aika. En tämänkään takia halua ryhtyä asian tiimoilta mihinkään toimenpiteisiin. En edes tiedä missä tämä kyseinen mies asuu nykyisin tai mitään muutakaan hänestä. Kuitenkin se olisi minun sana hänen sanaansa vastaan. Ja olen varma että tämä mieshän ei mitään tunnustaisi.
Olen sen päättänyt että aviomiehelleni kerron asiasta kun olen siihen täysin valmis ja ajankohta on sopiva.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat