Yhteen muuttaminen kumppanin kanssa

Vierailija

Haluaisin kuulla teiltä kokemuksia yhteen muuttamisesta kumppaninne kanssa.
Onko suhde parantunut/huonontunut yhteen muuttamisen jälkeen? Tekeekö teistä molemmat kotityöt ilman käskemättä vai oletko se sinä joka ne joutuu tekemään? Asuuko teidän kanssa muitakin (koira, kissa, lapsia)? Olitteko seurustelleet kauan ennen kuin muutitte yhteen? Onko suhteellenne tapahtunut yhteen muuttamisen jälkeen jotain esim. pettämiseen tai avioitumiseen liittyen tai jotain muuta? :-)

Etsimme poikaystäväni kanssa tällä hetkellä yhteistä kämppää. Itse muutan suoraan kotoa, mutta poikaystävälläni on ollut nelisen vuotta jo oma kämppä.
Mitä kannattaa ottaa huomioon ennen yhteen muuttoa?

Olisi muutenkin kiva kuulla teidän mielipiteitänne tästä minulle mielenkiintoisesta asiasta tällä hetkellä :-)
Toivottavasti saadaan tänne mukavaa juttelua aikaan!

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Olemme asuneet vasta nelisen kuukautta saman katon alla ja seurustelua takana puolitoistavuotta. Sinänsä muutos ei ollut suuri, koska käytännössä aikaisemmin poikaystävä asui luonani. Nyt on vaan enemmän tilaa ja virallisesti yhteinen koti.
Kotitöissä vastuu näyttää olevan minulla. Ärsyttää aina pyytää toista tekemään, mutta kun ei itse jaksa kaikkea tehdä. Ehkä poikaystävä olisi voinut asua kauemmin yksin kuin joku 5 kuukautta niin olisi ehkä oppinut itsenäisemmäksi.

Ennen muuttoa mä tekisin ehkä jonkun jaon, että esim viemärit olis poikaystävän vastuulla ja mä taas esimerkiksi hoitaisin ikkunoiden pesun.
Ja ehkä poikaystäväsi sen jo tietääkin, mutta rahaa kuluu elämiseen yllättävän paljon!

Kissan ottamista olemme harkinneet, mutta en tiedä siitä, koska mä olen tällä hetkellä aika epävarma tämän suhteen tulavaisuudesta ja jos ero joskus tulisi, jäisi kissa kuitenkin minulle enkä välttämättä yksin asuessa haluaisi sitä pitää.

Haha ja oon tehnyt hyvin selväksi, että turha kosia. Kihloja en halua nyt enkä varmaan vähään aikaan..

Perhonen_
Seuraa 
Liittynyt5.6.2011

Olen asunut avoliitossa nyt n. 3kk ja seurustelua takana 4 vuotta. Itse olin asunut yksin monta vuotta, avomieheni ei koskaan.

Itse joudun tekemään lähes kaiken. Yhteenmuuton jälkeen on enemmän ollut riitoja.
Heti alussa kannattaa säännöt tehdä selviksi, mitä hyväksyy asunnossaan ja mitä ei.

Itse huomasin että me odotimme ehkä sittenkin liian pitkään ennen kuin muutimme avoliittoon, mutta opettelua tämä molemmille on.

Vierailija

Meillä yhteen muuttaminen on ainakin toiminut tosi hyvin, ja suhde aina vaan paranee <3 Ollaan asuttu yhdessä nyt noin 1.5 vuotta ja seurusteltu reilu 2.5 vuotta.Ja ihan kahdestaan asutaan:)

Molemmat tehdään yhdessä kotitöitä, mutta kyllähän se minä niitä vähän enemmän teen. osittain se johtuu siitä, että mulla on usein enemmän vapaa-aikaa, jolloin koen, että mun kuuluu tehdä enemmän, kun aikaakin on. Esim. pyykin pesu on kokonaan mun vastuulla. Poikaystävä kyllä tekee ruokaa, järjestelee keittiötä ja tiskaa ilman pyyntöäkin, mutta muuten pitää patistaa. Siivoamaan pyrimme yhdessä. Perinteisemmät "miestentyöt", kuten remppahommat ja viemärien avaus on kuuluu poikaystävälle :D

Ennen kun muutatte yhteen, kannattaa olla ihan 100-varma teidän suhteesta, koska usein yhteenmuuttaminen tuo suhteeseen ongelmia, tai ainakin tekee siitä arkisemman. Myös raha-asiat kannattaa tehdä kunnolla selväksi, jottei niistä synny mitään riitoja tai katkeruutta.

Henne
Seuraa 
Liittynyt28.1.2011

Me olimme seurustelleet vain puoli vuotta, kun muutimme yhteen ja sen huomasi. Olemme olleet hyvin lähellä eroa useamman kerran, mutta aina on saatu sovittua. Nyt olemme asuneet yhdessä joulukuusta ja seurustelleet reilun vuoden.

Meillä mies tekee ruuan, inhoan ruuanlaittoa. Hän pesee pyykit ja muistaa jopa kastella kukat. Itse pidän enemmän siivoamisesta, joten hommat menevät suht tasan. Tietysti kaikki remontti- ja korjaustyöt hän hoitaa eikä minulla ole lupa mennä koskemaan :D

Kehotan sinua miettimään yhteenmuutto tarkasti, jos vähänkään arveluttaa. Itse olin innoissani muutosta jo senkin takia, että pääsin pois kotoa. Mieheni taas oli asunut omillaan pidempään ja kerran toisen naisenkin kanssa. Harkitse motiivejasi muuttaa sillä avoliitosta on huomattavasti vaikeampi lähteä, kuin jos asuisitte erillään.

Vierailija

Me oltiin seurusteltu vajaa kuukausi,kun muutimme avomieheni kanssa yhteen. Yhdessä asuminen on sujunut hyvin. Nyt asumista takana pian kaks vuotta. :) Talouteemme kuuluu myös tällä hetkellä 2 koiraa.

Kotityöt tehdään puoliksi. :) Pyykinpesu on mun valtakunta enkä päästä edes miestäni lähellekään pesukonetta :D Koirien hoito on myös enemmän minun hoidossa,kun hauvat on minun. Miesten hommat on mieheni hommia ja niinhin en ees saa mennä koskemaan. :D

Vierailija

Muutettiin yhteen kun seurustelua oli takana noin vuosi. Lähinnä koska minulla oli muutto kuitenkin edessä ja huomattavasti helpommaksi ja taloudellisemmaksi tuli asua yhdessä (vuokra puoliksi) kuin etsiä kämppä läheltä ja pitää kahta asuntoa, kun olisimme kuitenkin viettäneet aikaa vain toisessa.

Nyt ollaan asuttu yhdessä pari vuotta. Minä teen lähes kaikki kotityöt aina ja se ärsyttää välillä (kuten nyt). Vihaan tiskaamista nykyään ihan älyttömästi. Mies tekee joskus harvoin, kun pyydän/käsken. Sen jälkeen ei kannata vähään aikaan pyydellä, koska mies on tehnyt jo Niiiiiiin paljon! Pah. Tiskaisi itse päivittäin ja kuuntelisi sitten kun valitan yhdestä kerrasta.

Toisaalta mies kuitenkin tienaa huomattavasti paremmin kuin minä. Minä opiskelen ja käyn töissä, mies käy töissä ja maksaa yhteisistä kuluista enemmän kuin minä(tosin suhteutettuna tuloihin ollaan ehkä tasoissa).

Meillä on koira. Sitä mies hoitaa kiitettävästi.

Riidelty ollaan enemmän, mutta mielestäni se on aika luonnollista, kun alkuhuuma on jäänyt ja nykyään vietetään paljon paljon enemmän aikaa yhdessä kuin seurustellessa. Ihan hyvin meillä kuitenkin menee.

Kotitöistä kannattaa kuitenkin sopia etukäteen ;P

Vierailija

Minuakin haluttais muuttaa poikakaverini kaa yhteen. Ollaan seurusteltu n. 7 kk, virallisesti 6kk, mikä on kyllä sinänsä lyhyt aika. Omassa asunnossa olen asunut syksystä asti, poikakaveri pidempään omassaan ja ikää on vähän yli parinkymmenen kummallakin mittarissa.

Ekan kerran poikakaverini ehdotti yhteenmuuttoa helmikuussa ja sanoin, että "oishan se kiva, mutta eikse oo liian pian?". Sen jälkeen ollaanki vähäsen juteltu siitä, viimeksi eilen ja mietittiin, että kesällä ois kiva muuttaa yhteen.

No, saapa nähdä. Oon lukenut muiden kokemuksista yhteenmuutosta, kuullut kavereiden mielipiteitä ja miettinyt asiaa oman järjen kaa. Toisaalta haluaisin, mutta toisaalta sitten menisi "oma pakopaikka" alta. Oma kohtaisia kokemuksia ei ole (vielä ainakaan), mutta ainakin kotitöiden jakamisesta kannattaa keskustella, kuin myös rahankäytöstä.

Oletan, että oot asunut/yöpynyt poikaystäväsi luona, mutta ootteko jo kokeilleet yhdessäasumista hänen kämpässään? Onnistuisko sellainen kokeilu, siinä nimittäin näkisi vähän sitä, mitä tuleman pitää. Tietenkin sinullekin voisi olla hyvä asua jonkin aikaa yksin, siinä nimittäin oppii itsekin hoitamaan kotia, mikä on oikeesti hyvinkin aikaa vievää omassa kodissa. Sen oon huomannut itse. Myöhemmin saattaa myös kaduttaa, ettei tullut kokeiltua omassa kämpässä asumista ennen yhteenmuuttoa. On se kuitenkin ihan eri asia, kun on oma vapaus ja tila ja vastuu myös. :)

Vierailija

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa 6kk ja etsimme nyt yhteistä kämppää. Moni varmasti ajattelee että liian aikaista ym mutta en kuuntelel muita, minusta ja poikaystävästäni tämä tuntuu oikealta ja olemme onnellisia. Meillä on kissa joka muuttaa mukana. Onneksi meillä molemmilla on ihanat perheet, he ovat aivan innoissaan että muutamme yhteen ja suunnittelevat jo häitä ym :D Tuskin elämämme mitenkään muuttuu, koska nykyäänkin nukumme joka yö yhdessä jomman kumman kämpillä :) eli Onnea teille yhteiseen kotiin ;)

roselavender
Seuraa 
Liittynyt12.3.2012

Me olimme seurustelleet puoli vuotta kun poikaystäväni käytännössä muutti meille kotiin.Eihän se käynyt kun väliaikaisena järjestelynä ja noin puoli vuotta siitä saatiin oma koti. Nyt olemme asuneet yhdessä tässä omassa kämpässä puoli vuotta ja hyvin menee :) emme oikeastaan riitele enempää mutta riidat täutyy selvittää nopeasti koska kaikki arkiset asiat on hoidettava ja kun.asuu jonkun kanssa niin ei siinä oikeastaan mitään taukoja oteta :)

Hieman tuppaa nuo kotityöt meilläkin menemään että jotain tapahtuu vasta lun siitä huomauttaa mutta tulee tehdyksi.Minä mielelläni hoidan pyykit ja mies sitten siivoaa keittiötä.

Olen samaa mieltä että suhde täytyy olla vahvalla pohjalla että yhdessäolo sujuu sillä kaikki asiat arkistuvat, joka ei silti ole välttämättä.hyvässä suhteessa huono asia. Lempipuuhia tuntuu nykyään viikonloppunakin katsoa vaan kullan kanssa televisiota. Minusta on ainakin ihanaa jakaa oma arki toisen kanssa :)

Koira on jossain vaiheessa hankinnassa mutta just nyt ei aika ole ihan sopiva.

Ja muistakaa lähteä.välillä ulos tuulettumaan, tekee hyvää :D

Vierailija

Oltiin poikaystäväni kanssa seurustelu virallisesti vasta alle kolme kuukautta enen kun poikaystäväni muutti minun kämppääni. Itse olen 21 ja poikaystäväni 19. Tilanne meni oli vähän olosuhteista kiinni, koska poikaystäväni lopetti intin kesken, eikä periatteessa hänellä ollut paikkaa minne mennä.

Meillä on mennyt todella hyvin, mitään riitoja ei kertaakaan ole ollut.
Lisäksi nurkissa pyörii mun koira, jota ihan yhdessä hoidetaan. Poikaystäväni osallistuu ihan yhtälailla kotitöihin, tosin tällä hetkellä hoidan niitä ehkä itse hiukan enemmän kun hän on töissä ja itse koulussa johon sisältyy etäopiskelua. Poikaystää ei tarvitse edes patistaa tiskaamaan, kun välillä kun sanon että "mä vouisin vaikka alkaa tiskaamaan", niin hän ryntää paikalle ja sanoo että "mäkin voin" :D

Mielestäni ei voi sanoa "oikeaa aikaa" yhteenmuuttamiselle, sillä jos molemmista aika tuntuu oikealta, niin mikäs siinä sitten, vaikka yhdessä ei olisikaan oltu niin kauaa. Kannattaa tietenkin miettiä että jos puoliso on nuori, eikä ole aikaisemmin asunut yksin, niin että onko hän tarpeeksi kypsä pyörittämään yhteistä taloutta. Esim. se kertoo mun mielestä aika hyvin, että onko osallistunut mitenkään kotitöihin kotona asuessa.

Vierailija

Joo sellaista yhtä ainoaa "oikeaa" aikaa yhteen muuttamiselle ei tosiaankaan ole, vaan se on ihan suhdekohtaista. Me muutimme mieheni kanssa virallisesti yhteen n. 4 kuukauden seurustelun jälkeen. En olisi aiemmin voinut kuvitellakaan muuttavani kenenkään kanssa niin pian yhteen. Eksäni kanssa seurustelimme 1,5 vuotta, enkä edes harkinnut asiaa.

Nykyisen kanssa se tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta, koska minä muutenkin käytännössä asuin hänen luonaan. Hänen kanssaan on alusta asti ollut niin helppo olla. Molemmat teemme kotitöitä yhtä paljon. Hän ehkä hieman enemmän, koska on tuollainen touhottaja :D

Olemme nyt olleet yhdessä puoli vuotta, joista epä- ja virallisesti yhdessä asuttu se 4 kuukautta, emmekä ole riidelleet kertaakaan. Välillä on tietysti ollut juttuja, jotka on jompaa kumpaa harmittaneet ja jotka ovat aiheuttaneet pahaa mieltä, olemme puhuneet asiat rauhallisesti selviksi.

Itse asetin itselleni sellaisen nyrkkisäännön, että jos vähänkään epäröi, ei kannata ottaa vielä niin suurta askelta. Kannattaa myöskin miettiä, onko mies tarpeeksi kypsä kantamaan vastuuta teistä molemmista ja kodistanne. Siinä menee rakkauden huuma aika äkkiä ohitse, jos huomaa vain olevansa toisen äiti, siivooja, kokki, viihdyttäjä jne. ukon maatessa sohvalla.

Vierailija

Tänään just kantelin tavaroitani poikaystäväni asuntoon,yhteen muutto edessä. Tunnettu 7 kk ja seurusteltu 6 kk. Toivosin myös että poikkiskin tekis/auttais kotihommissa jne. Olemme miettineet että hankkisimme koiran mutta vielä ei olla hankittu....

Vierailija

Moikka

Me oltii seurusteltu noin 2,5v ennen kun muutettiin yhteen. Yhdessä ollaan oltu yli 3vuotta ja kihloissa vähä yli vuoden. Itsestäni ainakin tuntuu et suhde on huonontunut (nyt asuttu n. vähä yli 6kk yhdessä). Mutta toivon et se on ohi menevää, (kuka tietää, sen näkee ajallaan). Meillä on myös koirani tääl asumas mein kanssa, väittelyy on välillä kumpi sen vie lenkille. Kotityöt jaetaan tasan aikalailla, vaikka avomieheni valittaa etten minä tee mitää (äitiinsä tullut). Eli meillä on sillai ettei avomiehenii "huomaa" vaikka minä olen siivonnu yms.. ja kommentoi silloin kun minä esmi. tiskaan että mitenkä sinä nyt pystyt tuohon yms.. (ärsyttävää).

Ja mielestäni kannattaa ottaa huomioon yhteen muuttamisen kans että kummatki on valmiita yhteen muutton yms. Me muutettiin sen taki n.400km päähän kotipaikasta opiskelujen takia. Kun avomieheni on minua 2vuotta vanhempi ja hän haki amk haussa kuopioon opiskelee nii itse tulin mukana. Ja kummatki täällä nykyää opiskellaan amk:oossa.

Mutta eikohän teijän yhteen muutto mene hyvin, tsemppii ja onnee kämpän etsinnässä :)

Vierailija

Me olemme olleet yhdessä vähän päälle 1,5 vuotta ja muutimme yhteen marraskuun alussa. Todella hyvin mennyt, ja puheet siitä että suhde muuttuisi tylsäksi yhteen muuttamisen jälkeen, ovat täyttä puppua.. Se on vain itsestä kiinni. Meidän suhteemme on ainakin pysynyt ennallaan/parantunut muuton jälkeen. Olemme entistä läheisempiä, toisen oppii tuntemaan todella hyvin. Kotityöt tehdään puoliksi, kuten mielestäni kuuluukin. Itse kiinnitän kyllä enemmän huomiota siisteyteen mutta mieheni osallistuu yhtä paljon kotitöihin.
Toivottavasti löydätte kivan kämpän ja yhteiselo sujuu mukavasti!! :)

MR. Smith

Hyvä kämppäkaverini (23v mies) on tähän asti elänyt elämäänsä sinkkuna ja totesi noin 9 kuukautta sitten takaperin, ettei hän voisi koskaan kuvitella muuttavansa naisen kanssa  yhteen lyhyen yhteiselon jälkeen sillä kaipaa aikaa itselleen ja omille kavereilleen. Tämän jälkeen hän kertoi muutaman yhteiseloon liittyvän tarinan jossa hänen kaverinsa olivat muuttaneet erilleen tyttöystävistään takaisin kotiin velat takataskussa. Tätä kuunnellen vastasin hänelle, että "odotas vain kun se sopiva tyttö osuu omalle kohdalle niin ei siinä enää järki miestä ohjaa vaan tunteet". Kaverini rimpuili vastaan ja sanoi että "ei ikiniä".

Muutama kuukausi tämän jälkeen kyseinen kaverini tapasi muutaman vuoden häntä vanhemman naisen baarissa ja alkoi käymään tämän kanssa aktiivisesti ulkona. Kaveriani ei näkynyt enää mailla eikä halmeilla kun hänen ensimmäinen tyttöystävänsä raahasi tätä sukulaisilla ja perheensä luona. Kaverit jäivät ja samalla myös ideologia omasta vapaudesta sekä sen autonomisesta turvaamisesta. Tässä vaiheessa tiesin, että "se oli menoa nyt" ehkäpä juuri sen takia, ettei hänellä ole koskaan ole ollut minkään näköistä yhdenyön suhdetta, irtosuhdetta tai vakavaa parisuhdetta naisen kanssa. Toisin sanoen, vertailukohdetta aikasemmista suhteista ei ollut ja kaikki oli nyt uutta ja jännittävää.

Nyt 7kk seurustelun jälkeen, kaverini ilmoitti minulle, että he aikovat etsiä yhteistä asuntoa johon muuttaa. Olen hieman varuillani kämppäkaverini puolesta sillä tämä on hänen ensimmäinen "vakava" suhteensa. Näin ollen en usko, että hänellä on tarpeeksi hyvää kokonaiskuvaa siitä, millaista parisuhde- elämä pitkällä aikavälillä oikeastaan on ja mitä se edellyttää. Lisäksi tiedän, että hänen tyttöystävänsä on vaativa henkilö joka tykkää pitää ohjat omissa käsissään sekä valittaa tämän mukaisesti. Eikä tämä ole edes puhdas oma tulkintani, sillä näin hän itse oli todennut kaverilleni. Tätä tuskin helpottaa se, että kämppäkaverini on aikamoinen persoona siivoamisen suhteen. Esimerkiksi kaikki astiat ovat aina likoamassa vaikka vieressä on juuri hankittu uusi tiskikone, roskapussit saattavat löytyä parvekkeelta, kaikki vaatteet lojuvat hänen lattiallaan, jne. Hänen tyttöystävänsähän ei tätä tiedä, koska kaverini käy hänen luonaan eikä tuo häntä tänne yhteiseen asuntoomme muuten kuin pikavisiiteille. Lisäksi minusta tuntuu, että kaverini suostuu kaikkiin käskyihin mitä hänen tyttöystävänsä hänelle esittää sillä ei uskalla sanoa vastaan peläten, että tämä jättää hänet. Mielestäni tällainen konfliktien välttäminen voi olla kohtalokasta kunnes kamelin selkä napsahtaa kasautuneiden paineiden takia.

Saapa nähdä miten kaverini käy kun muuttavat saman katon alle. Järkeen kai on turha vedota pyytäen, että tutustuisivat toisiinsa paremmin. Noh, ehkäpä kaverini tulee jossain vaiheessa huomaamaan, että sinisilmäinen juokseminen alasti ruusutarhassa ilman ymmärrystä saattaa johtaa kivuliaaseen lopputulokseen.

MR. Smith

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat