Parisuhdekriisi, apua kaivataan

Vierailija

Tästä tulee melko pitkä teksti, mutta toivottavasti jaksatte lukea ja auttaa etten kuole tähän ahdistukseen (ei ole kaukana).

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa pian kaksi vuotta ja rakastan häntä enemmän kuin mitään. Olen kuitenkin ollut erittäin hankala ja varmaan melko itsekäskin ja haastanut riitaa turhista asioista ja syyttänyt poikaystävääni kaikesta mahdollisesta, esimerkiksi juuri riidoista vaikka about suurin osa niistä oli aikalailla enimmäkseen omaa syytäni. Aina olen toimintaani katunut ja tiennyt sen olevan väärin, mutta ylpeys ei antanut periksi tunnustaa sitä. Poikaystäväni myönsi aina "virheensä" ja joutui pyytelemään miljoona kertaa niitä anteeksi ennenkuin lepyin. Muutenkin hän teki vuokseni aikalailla kaikkensa ja kohteli kuin kukkaa kämmenellä, vaikka en todellakaan olisi sitä ansainnut.

Vähän aika sitten poikaystäväni kyllästyi riitoihimme ja halusi erota. Pitkän aneluni jälkeen hän lupasi, että voimme yrittää vielä viimeisen kerran. Pari päivää sen jälkeen meillä oli taas ihanaa aikaa ilman riitoja. Sitten poikaystäväni käytös alkoi muuttua. Ensin hän oli noin viikon päivittäin vuorotellen hyvällä ja "rakastuneella" tuulella ja vuorotellen mökötti ja valitti pahaa oloaan eikä halunnut olla lähelläni ollenkaan. Hyvällä tuulella ollessaan hän puhui kaikenmaailman yhteenmuutosta ja naimisiinmenosta, mutta pahalla tuulella hän puhui taas erosta. Arvaatte varmaan, että se ahdisti mua aivan tajuttomasti.

Nyt hänen paha olonsa on kehittynyt sellaiseksi, että hän on "kokopäiväisesti" vihainen minulle, eli ei halua puhua eikä olla kanssani ja vastaus jokaiseen kysymykseeni on "ihan sama". Enää hän ei tunnu olevan surullinen vaan puhtaasti vihainen ja katkera mua kohtaan. Sen verran olen saanut irti, että hän on pettynyt muhun, kun olen aikaisemmin ollut niin itsekäs ja vittumainen. Ymmärrän sen täysin ja en voi olla kuin loputtoman pahoillani käytöksestäni, joka nyt jälkeenpäin ajatellen kauhistuttaa, hävettää ja järkyttää. Tiedän vain, etten enää ikinä halua sellaiseksi heittäytyä ja virheistäni opittuani tiedän, etten enää ole käyttäytymässä niin enää. Kerroin sen jo poikaystävällenikin, mutta se ei tuntunut muuttavan mitään. Kerroin myös, että epäilen senaikaisen käytökseni johtuneen siitä, että hieman ennen suhteemme alkua tulin raiskatuksi, ja sen jälkeen en ollutkaan enää ikinä täysin oma itseni ja tuntuu, että vasta nyt alan pikkuhiljaa ymmärtää asioita kunnolla.

En halua todellakaan erota, vaan haluan taistella suhteemme puolesta. En vain tiedä miten voin sen tehdä, kun poikaystävääni ei kiinnosta mikään ja kaikki tuntuu olevan "ihan sama". En siis todellakaan halua tähän vastauksia "jätä se" tai "erotkaa" vaan rakentavia apua antavia kommentteja ja ehkä jopa omiakin kokemuksia. Poikaystävänikin on sanonut, että rakastaa minua eikä tahdo erota, mutta on sanonut, ettei tiedä mitä tässä pitäisi tehdä.

Miten voin korvata ja hyvittää kaiken?

Kommentit (2)

Vierailija

En oikein keksi muuta neuvoa kuin että teidän tulisi vaan koettaa puhua asiat selviksi. Sun täytyisi yrittää vakuutella poikaystävällesi olevasi pahoillasi aiemmasta käytöksestäsi ja luvata muuttua ja myös oikeasti tehdä niin. Ehkä voisit yrittää selittää myös mistä käytöksesi on johtunut (mainitsit tuon raiskatuksi joutumisen. Kamalaa, oon todella pahoillani :(. ) Tuo selittäminen voisi auttaa siinä, että poikaystäväsi ymmärtäisi paremmin, mitkä syyt ovat johtaneet käytökseesi ja myös sen, ettet ole mitenkään "tahallasi" ollut häntä kohtaan hankala. (Olet tosiaan tainnut noin jo tehdäkin, mutta silti.)

Varmaa on kuitenkin, ettei tän hetkinen tilanne ole helppo teille kummallekaan, eikä suhteenne voi jatkua näin. Sun täytyy vakuttaa poikaystäväsi siitä, kuinka häntä rakastat ja olet pahoillasi ja haluat muuttua. Hänellä on tällä hetkellä varmasti todella paha mieli ja ehkä hän ikäänkuin testaa sua. Mutta jos vaan pysyt rauhallisena ja oot pahoillasi ja osoitat sen, etkä enää sorru vanhoihin virheisiin (riidan haastamiseen yms), niin varmasti poikaystäväsikin huomaa muutoksen sinussa ja kykenee ajan kuluessa antamaan anteeksi. Tsemppiä sulle!

Vierailija

Kuulostaapa hankalalta tilanteelta. Nyt kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka paljon on valmis taistelemaan sen puolesta että suhde pelastuu.
Tilanne saattaa jossain vaiheessa mennä siihen, että huomaat joutuvasi koko ajan pyytelemään anteeksi ja olemaan se ns."paha ihminen". Itse olen kokenut saman ja huomasin että siinä suhteessa jäin sitten koko loppuajaksi olemaan se huonompi meistä ja vaikka mies teki mitä, olin minä aina se syypää. Kuulostaa varmaan pahalta, mutta näin minulle kävi. Itse ehkä miettisin tuossa tilanteessa, että kannattaako suhdetta enään edes yrittää korjata.
Voisittehan toki yrittää olla hetken erossa toisistanne, ja katsoa vaikka pienen tauon jälkeen miten asiat alkavat taas sujua.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat