Yhden yön seikkailut

Vierailija

Kiinnostaisi Teidän mielipiteenne näistä yhden yön seikkailuista? Minkälaisia mokia on sattunut? Kerrotteko omista seikkailuistanne läheisille kavereillenne ja millainen fiilis teillä on ks. illan jälkeen?

Ite en paheksu näitä seikkailuja, ne tuovat omaan tylsään opiskeluelämään vähän säpinää - Tuntuu että vain viikonloppuisin elän ja arjet ovat yhtä -oravan-pyörää-. Toisaalta taas minua nolottaa kertoa suurrimmalle osalle ystäväporukalle, mihin olen lähtenyt jatkoille ku tuntuu, että minua aletaan heti syyllistämään tietyistä asioista :D

Perus nimien unohtelu on tuttua :D - Kertaakaan morkkista ei ole ollut! Ikinä en ole lähtenyt jatkoilta aamutuimaa siten ettenkö olisi miehelle mitään sanonut, välillä on saanut kyydin ihan kotiovelle asti - mutta siihen ne ovat jääneet, ei puhelin numeroita tai mitään - Kait se on hyvä niin, arkisin alkaa vain miettimään kaikenlaista, että "olisi pitänyt pyytää numero..." mutta ehkä tämä on parempi näin.

Kertokaa teidän seikkailuistanne!

Kommentit (12)

Vierailija

Jep, tää aihe on aika mielenkiintoinen :) Ite kun oon aina ollu kiltti tyttö ja ennen hyvinkin jyrkkä suhtautuminen ollu tän tyyppisiin asioihin. Olin myös tosi tuomitseva sillon sellasia ihmisiä kohtaan, jotka esimerkiks yhen yön juttuihin lähti.

Viimeaikoina oon vaan tässä elämässä todennu ettei mitään jaksa ottaa liian vakavasti. Sellanen liika syyllistäminen ja jyrkät mielipiteet ainakin tietyistä asioista sulkee vaan aika paljon kokemuksia pois :) Ja asiaan liittyen siis haksahdin myös yhen illan juttuun. Mut en tosiaan kadu. Mun mielestä tehkööt jokainen niinkun tahtoo, onhan se kivaa piristystä ja uusia kokemuksia ja seikkailuja. Tietenkään ei kaikille sovi, mutta ei siinä pahaakaan ole.

Ja vielä sen lisään, että itsekin kehtasin vain yhdelle (läheisimmälle) kaverille kertoa. Sen verran tuntuu että ihmiset kyllä tuomitsee ja yleisesti ei pidä kovinkaan hyväksyttävänä :D

Vierailija

Itse harrastan yhden illan juttuja ja paljon, enkä näe siinä mitään pahaa. Reilu vuosi sitten erosin pitkästä ja paskasta suhteesta, ja nyt tämä aika sinkkuna on kyllä ollut melko villiä aikaa, ja ajoittain homma on ehkä riistäytynyt vähän käsistäkin. Kaikista asoista en todellakaan ole ylpeä. Nyt on alkanut pikkuhiljaa tuntumaan jo että kaipaan jo takaisin parisuhteesee, yhdenillan jutut eivät merkkaa minulle mitään ja tuovat vain hetkellisen mielihyvät, mutta sisälläni olevaa tyhjiötä ne eivät täytä. Lisäksi kaupunki jossa asun ei ole mitenkää järettömän suuri ja juorut kulkee valoakin nopeampaa, että huonon maineen tällä menolla pian saa.

Mutta siis hauskapito on ehdottomasti sallittua kaikille naisille, yhdenillan jutut siihen monesti kuuluvat! Omalla kohdallani tosin olen vaan huomannut että turvaudun sitoutumiskammoni takia vain yhdenillan juttuihin, ja siitä kierteestä haluan kyllä irti.

Vierailija

Olen nykyään jälleen vakavassa parisuhteessa, mutta vielä puolitoista vuotta sitten elin sinkkkuna. Ja omatkin mielipiteeni olivat aluksi hyvinkin jyrkät yhen illan jutuista...

Mut sit mullakin naksu jotain päässä ja parhaimmillaan mulla oli kuukaudessa 4 eri miestä joka viikonlopulle.. Siitä tuli jo jonkinmoinen kierre ja siihen pääsi niin ihmeellisesti sisälle, et miehen kaataminen ei ollutkaan enää mikään vaikea asia. Kuhan hymyilee kauniisti ja on samaa mieltä kaikesta..

Kuitenkin jossain välissä tuli itselle raja vastaan... mulla oli sellanen poikkeustilanne erään tyypin kans, et meillä olikin kahden illan juttu. Hän oli käymässä kotikaupugissani ja sit pokasin hänet ekana iltana luokseni ja tokana iltanakin hän tuli luokseni. Pahaksi ilokseni ehdin kiinnostua hänestä oikeasti sinä aikana ja kun hän totesi mulle lähtiessään "mä soittelen ku tulen tänne päin suomee uudestaan" niin mä päätin et nyt tää loppuu. Ja siihen se sekoilu sit loppukin.

Pointti oli se, että jyrkkä kantani yhen illan juttuihin aleni, mutta totesin myös sen että pidemmän päälle se ei ole mun juttuni. Itse olen kuitenkin parisuhde ihminen, joka haluaa tutustua ja panna vain yhtä tyyppiä kerrallaan :P

Vierailija

Olen ollut pikkusen reilun vuoden parisuhteessa, ensimmäisessä oikeassa sellaisessa. Mulla oli niitä yhden illan juttuja ja muutama sellanen pitempi seksi suhde. Kyllä mulla ainakin kaverit alko siitä aika äkkiä natisee ja sit en vaa puhunu enää mun mies jutuista.
Aika usein mulla oli iha paska fiilis aamulla ja kun ei voinut jutella kenenkään kanssa ni ei ainakaan helpottanut. Kuitenkin jatkoin samaa rataa koska se oli helppo tapa.
Nyt kuitenkin kun olen miettynyt olisin voinut jättää asioita tekemättä. Olen kans sen verran pienestä paikasta, että tuli huono maine ja jutut levis.
Onneks nyt kaikki noi takana ja toivottavasti onnellinen suhde jatkuu :)

Vierailija

Olen pitkälti samaa mieltä tästä asiasta Jolenen kanssa. Myös itselläni oli nuorempana varsin jyrkkä suhtautuminen kyseiseen asiaan, mutta ilmeisesti ikä ja elämän kokemukset ovat vähitellen tehneet tehtävänsä. En silti edelleenkään harrasta/ halua harrastaa yhden illan juttuja,koska ne eivät vaan ole minun juttu, mutta joku pidempiaikainen seksiin perustuva suhde voi olla mulle jo nyt ok. Ei sen nimittäin tarvitse olla niin, että joko olet kirjaimellisesti yksin tai sitten olet lähes parisuhteeseen rinnastettavassa suhteessa! Sitä voi olla myös muita tapoja olla ja elää, ja olla silti onnellinen. Toivottavaa vaan olisi, ettei kyseinen asia leimaisi naisia enemmän kuin miehiä. Kyllä naisillakin on samat oikeudet "pitää hauskaa" kuin miehillä. En ainakaan henkilökohtaisesti halua tuomita kenenkään elämäntapaa huonommaksi. Varsinkaan, jos on kysymys vapaista ihmisistä ja ei ole osapuolia keitä voisi tällä satuttaa/ loukata. Elämä on kuitenkin varsin monivivahteista ja myöskin tapahtumarikasta yleensä onneksi.

Henne
Seuraa 
Liittynyt28.1.2011

Kun vielä itse olin sinkku vuosi sitten, niin tulihan sitä lähdettyä hyvinkin usein baarista jonkun miehen mukaan. Eikä minun kaveripiirissä sitä paheksuttu. Tietenkin seuraavana päivänä tuntui, että olisikohan pitänyt pyytää numeroa, mutta myöhemmin se olisi kaduttanut. Ja tottakai kahdelle parhaalle ystävälle avauduttiin :)

Nyt tosiaan olen seurustellut vajaan vuoden, eikä kaduta :) Suhde alkoi baarista ja aluksi luulin, ettei tästä sen kummempaa tulekaan. Mieheni on jälkeenpäin sanonut päättäneensä saada minut omakseen herättyään vierestäni :)

Hauskanpidossa ei mielestäni ole mitään pahaa ja naisilla tulisi olla samat oikeudet kuin miehillä. Ja itse ajattelen niin, että onneksi ehdin kokeilla kaikenlaista ennen kuin tapasin mieheni, sillä nyt tiedän millaista se on, enkä kaipaa muuta kuin miestäni :)

Vierailija

Olette oikessa, hauskanpidossa ei ole mitään pahaa, jos se ei satuta ketään!

Mutta tuntuuko teistä, että naisilla ei olisi oikeutta pitää tällaista hauskaa? Aloin miettimään, että mitähän miehet tästä asiasta ovat mieltä? Onkohan tämä omaa kuvitteluani, että jos mieheltä kysyttäisiin niin nainen, joka harrastaa yhden illan juttuja on aikamoinen hupakko näin kiltisti sanottuna - toisaalta jos mies saa "kaadettua" naisia joka viikonloppu hän on legenda, aikamoinen sankari! Onko se näin? :)

Vierailija

Totuushan on, että miehet ovat aina halunneet kontrolloida naisen seksuaalisuutta. Toki naiset tekevät samaa, mutta eri tavalla...

Ihminen on luonnostaan seksuaalisesti omistushaluinen ja miesten tapa on ollut, että naiset jaetaan keskinäisillä sanattomilla sopimuksilla. Oman ryhmän ja hierarkian ulkopuoliset ovat niitä, joille naisia ei haluta luovuttaa. Samoin naiset asetetaan arvojärjestykseen ja miesten keskinäisessä hierarkiassa korkealla olevien miesten katsotaan olevan hyväksyttävimpiä arvojärjestyksessä korkealle rankattujen naisten pariutumiskumppaneina.

Tämän lisäksi naisilla on oma arvojärjestelmänsä jossa liian helposti seksiä antavia pidetään huonoina - jos joukossa on "polkumyyntiä" harrastavia naisia, se laskee koko ryhmän onnistuneen pariutumisen mahdollisuuksia.

Tämä kaikki on ihmisen biologiasta peräisin olevaa kulttuurista taustaa, tietynlainen lähtöolettama, joka ohjaa meidän kaikkien käyttäytymistä. Toisaalta ihminen on sen verran kehittynyt tietoinen olento, että ei ole täysin biologiansa orja, ja pystyy siksi vaikuttamaan omaan käyttäytymiseensä ja valintoihinsa. Olemme siis osittain sidottuja siihen mitä luonnostaan olemme - omistushaluisia ja seksuaaliseen kontrolliin pyrkiviä - ja osittain vapaita tekemään mitä haluamme. Näiden välillä on aina jännite, perustavaa laatua oleva ristiriita, riippumatta siitä millaisessa yhteisössä tai yhteiskunnassa elämme.

Nämä siis omia ajatuksia ja havaintoja miesten ja naisten välisistä eroista - ja yhtäläisyyksistä. Eikä mikään suora vastaus kysymyksenä olevaan aiheeseen. Ja eri mieltäkin toki saa olla.

Vierailija

Tuttua minullekin. Omille kavereilleni en yleensä kerro edes puolia jutuistani. Jos mies nyt vaikka on ollut kovin ruma tjn., on hyvä jättää asiasta mainitsematta, ettei tule kavereilta nauruja.
Mutta olen sitä mieltä, että jos se pitämisen arvoinen tulee vastaan, sen kyllä huomaa heti.

Sitä odotellessa ;)

Vierailija

Ajatuksesi ja havaintosi ovat täysin tuulesta temmattuja.
Ainoat tosi asiat viestissäsi liittyvät biologiaan, mutta ne eivät ole sinun omia ajatuksia tai havaintoja(kuten väität).

Vierailija
Svea

Ajatuksesi ja havaintosi ovat täysin tuulesta temmattuja.
Ainoat tosi asiat viestissäsi liittyvät biologiaan, mutta ne eivät ole sinun omia ajatuksia tai havaintoja(kuten väität).

Oho - ja ilmeisesti viittaat edellä kirjoittamaani. Kannattaisi nyt perustella edes hieman jos haluaa väittää vastaan. Vai kirjoitinko kenties jotain, mihin et itse halua uskoa? Mikä on eri asia kuin tosiasiat. En edes yrittänyt todistaa mitään, vaan jakaa omia pohdintoja aiheesta.

Ja miten niin ei omia ajatuksia ja havaintoja, jonkun toisen omia vai? Kerro ihmeessä kenen?

Vierailija

Mä oon aina ollu seurustelijaihminen. kesällä erosin avomiehestäni ja hetken meni aika lujaa. aloin myöhemmin syksyllä taas seurustelemaan, se ei kuitenkaan muutamaa kuukautta pidempään kestänyt ja nyt parin kuukauden ajan oon taas nauttinut sinkkuudesta. mulla on tavallaan seksisuhde exäni kanssa, se kyl haluais muutaki. seksihaluni saan siis tyydytettyä sen kanssa, yhden illan jutut on vaan hauskanpitoa, ei se seksi siinä oo pääasia. välillä on viikonloppuna molempina päivinä eri mies, välillä ei moneen viikkoon mitään. taso pitää kuitenkin olla, hyvännäköinen ja hyvin pukeutunut, ei kauheassa kännissä ja fiksut jutut. Joskus tulee myöhemmin sellanen fiilis et olis pitänyt pyytää numero, mut harvemmmin, viihdyn sinkkuna tällä hetkellä paremmin kun hyvin. mulla on pari kaveria jolle voin ihan suoraan kertoa kaiken ilman että kattoo yhtään kieroon, ja se onkin kiva sitten kavereiden kanssa naureskella ja muistella

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat