sitoutumiskammo vai tunteiden puute?

Vierailija

pahoittelut jos aiheesta on jo keskustelu, mutta aihe on minulle tosi vaikea että kaipaisin kommentteja.
Olen seurustellut nyt 5kk mikä on ollut ns.'ennätys' aikaisempien kumppanieni kanssa. Jotenkin tuntuu ahdistavalta kun en tiedä että miten tästä eteenpäin. Mietin joka pvä onko suhteessamme järkeä kun olemme vielä niin nuoria (19v.) ja entä jos poikkikseni ei pidäkään minusta oikeasti jne. Analysoin siis suhdetta kokoajan melkein ja petyin tosi pienistäkin jutuista (esim. vaikka olisimme nähnyt 3krt viikossa ja pitäneet muina päivinä yhteyttä, luokkaannun kun hänestä ei kuulu sitten yhtenä pvänä.)

En tiedä miten voisin nauttia suhteesta enem vai pitäisikö lopettaa. Tykkään kovasti hänestä, mutta en ole täysillä ja niin energisenä ja huolettomana mukana kun mietin koitan mielessäni analysoida suhteen tilaa kokoajan ja hänen tunteitaan. Hän on sanonut ettei olisi kenenkään muun kanssa, ja että olen tärkeä hänelle ja kehuu usein ja suunnittelee yhteistä matkaa meille ja on esitellyt ystävilleen. Mutta silti tuntuu että en saa tarpeeksi irti ja paneutumista hänen osaltaan. Haluaisin nhädä ehkä 5krtaa viikossa, mutta hän kiireisempi, joten nähdään vain 3..

Mitä mun kannattaa tehdä että nauttisin enem. ja onko murehtimisellani edes oikeita perusteita?

Kommentit (1)

Solange
Seuraa 
Liittynyt26.8.2009

Sä taisit jo itse sanoa tuossa että mikä sun "ongelma" on; se on just tuo liiallinen analysointi. Olen itsekin lähes kolmivuotisen suhteeni aikana sortunut analysoimaan liikaa ja sehän on päätyny aina siihen että olen alkanu epäilemään koko suhteen kannattavuutta jne. Ei hyvä.

Sun mies vaikuttaa siltä, että se todella haluaa olla sun kanssa, suunnitellu matkaa, kertonu tunteistaan yms ja sun pitää uskoa se. Ei se mies sanois niin ellei tarkottais eikä sulla tosiaankaan mun mielestä ole syytä pelätä sitä, että se ei pidäkään susta oikeasti. Mun mielestä tuollaset teot kertoo jo paljon miehen tunteista sua kohtaan ja oot selvästi sille tärkeä.(:

Tuosta näkemisestä, niin 3krt/vko on mun mielestä ihan hyvin ku ottaa huomioon että mies on kiireinen. Tottakai sitä haluais nähdä aina mahdollisimman usein, mutta joskus se vaan on mahdotonta. Ole nyt vaan kärsivällinen, varmasti pian tulee aika jolloin mies ei ole enää yhtä kiireinen ja voitte sit nähdä useamminkin (:

En tiiä onko tästä mun sepustuksesta oikeasti mitään merkittävää apua mutta näin niinku ulkopuolisen silmin sulla ei ole syytä huoleen. Heti kun itse lopetat sen ylianalysoinnin, niin sun olo tulee tooosi paljon paremmaksi, trust me. (:

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat