Vainoharhainenko?

Seuraa 
Liittynyt25.11.2009

Moikka! Tarvitsisin nyt vähän mielipiteitä tilanteestani, sillä olen pikkuhiljaa masennuksen partaalla (siis oikeasti). Minua ei huvita enää mennä mihinkään, jutella kellekään tai edes syödä, lisäksi itken kotona yksin ollessani. Nukun myös päivät pitkät (jäin työttömäksi melkein vuosi sitten).
Olen 20-vuotias nainen ja seurustellut mieheni kanssa 6 vuotta. Asumme yhdessä. Seksi sujuu todella hyvin ja muutenkin parisuhteemme on hyvä. Mieheni on minua hiukan vanhempi ja hänellä on enemmän kokemusta naisista kuin minulla miehistä (hän oli ensimmäiseni).

Noniin ja sitten asiaan. Viime vuonna naapuriimme muutti eräs nainen (n.30v) ja hän halusi olla kaverini (hänellä ei ollut tuttavia täällä). Aloitimme sitten sillä, että kävimme kahdestaan koirapuistossa. Hän pyysi minua useasti ulos juhlimaan, mutta minua ei hyvittanut mennä. Kerran sitten suostuin ja kysyin, että voinko ottaa mieheni mukaan ja hän suostui (oli kuulemma ajatellutkin pyytää häntä mukaan). (aikaisemmin päivällä mieheni oli tapellut perheensä kanssa ja meilläkin oli ollut pientä sanomista). Päätimme sitten mennä baariin ja taksin päästyä perille mieheni maksoi ja sanoi naapurillemme, että hän voi maksaa myöhemmin takaisin ja naapuri toikaisi tähän, että "maksan luonnossa". Katsoin häntä vähän pitkään eikä miehenikään sanonut siihen mitään. Ajattelin sitten, että se vaan oli joku mauton läppä ja jätin asian siihen.

No baarissa sitten tämä naapurimme pyysi minua tanssimaan, mutta en halunnut mennä, koska en erityisemmin pidä tanssimisesta. Hän kuitenkin sysäsi laukkuni miehelleni ja veti minut tanssilattialle. No tanssimme hetken ja mies odotti sivussa. Hetken päästä joku poika alkoi kourimaan minua takapuolesta ja kielsin häntä tekemästä niin. Hän ei kuitenkaan lopettanut vaan jatkoi ja tönäisin hänet pois. Viesti ei vieläkään mennyt perille ja mieheni tuli häätämään tämän pois ja naapuri siihen että "ei toi teidän suhde tuu toimimaan jos ootte noin mustasukkaisia, kerron kokemuksesta". No minua alkoi muutenkin jo ärsyttämään tämä naapurimme käytös ja samoin miestäni (ainakin hän sanoi niin). Lopulta seuraamme liittyi mieheni ystävä ja lähdimme kotia kohti. Minulla oli todella huono olo ja sanoin meneväni kotiin oksentamaan ja sitten nukkumaan. Mieheni tuli kotoa hakemaan lisää viinaa ja sanoi että menee ystävänsä kanssa naapurimme luo jatkoille ja tulee vähän myöhemmin kotiin. Hän ei ole koskaan ennen jättänyt minua yksin kotiin, varsinkaan jos olen ollut sellaisessa kunnossa, joten loukkaannuin vähän, mutta en ehtinyt mitään sanoa kun ovi jo kävi.
Aamupäivälläkään miestä ei vielä näkynyt ja soitin hänelle että missä hän on. Vastasi että naapurissa ja tulee kohta. No meni puoli tuntia kun hän tuli ja sanoi minulle tuskin mitään ja lähti kuulemma selvittämään asioita perheensä kanssa. Illalla sitten näimme ja kysyin, että tapahtuiko siellä naapurillamme jotain, mutta ei kuulemma tapahtunut. No eräänä iltana istuimme äitini luona (olemme tosi läheiset) ja hakuimme äidin kanssa tämän naapurin pystyyn (en alunperinkään ole pitänyt koko ihmisestä), mutta mieheni ei sanonut oikeastaan mitään.
Myöhemmin sitten naapurini kysyi, että oliko minulle ok kun mieheni ja hänen ystävänäsä olivat hänen luonaan ja sanoin että juu ja asia jäi siihen. Sitten hän sanoi minulle ettei IKINÄ yrittäisi iskeä miestäni ja että sinä iltana ei oikeastaan tapahtunut mitään. Ihmettelin, että miksi piti sanoa niin epäilyttävästi se "oikeastaan" jos mitään ei kerran tapahtunut. Muutaman päivän päästä naapuri pisti viestin illalla (kännissä), että mennäänkö koirapuistoon ja kieltäydyin. Siitä syttyi sitten kauhea riita. Olin onnellinen ettei tarvinnut enää olla tekemisissä sen naisen kanssa. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että riitailtana nainen oli soittanut miehelleni ja tekstannut hänelle. Siinä samassa sitten selvisi, että mieheni ja tämä nainen olivat suudelleet sinä iltana kun olivat naisen luona juomassa. Meille tuli tietty riitaa, mutta sovimme sen. Suutuin tietysti naapurillenikin, emmekä sopineet riitaa.

Nyt minusta kuitenkin tuntuu, että olikohan asia kuitenkaan siinä sitten? Sillä olen sortunut katsomaan mieheni puhelinta ja nähnyt, että hän on poistanut lokitiedostosta jotakin. Eikä hän enää tallenna lähes kenenkään numeroita (minulla todella huono numeromuisti). Ja nykyään epäilen kaikkia hänen liikkeitään mm. sitä kun hän käy välillä koittamassa lähteekö auto käyntiin. Ja muutenkin, en ole nähnyt naista kun kerran sen jälkeen ja hän tuntuu olevan AINA samaan aikaan mieheni kanssa ulkona (viemässä koiraa ulos tms.). Nainen poisti minut fb kavereista ja esti näkemästä profiiliaan, mutta miestäni ei estänyt (vaikka heillekin kuuelmma tuli riitaa). Ja sitäkin ihmettelin kun mieheni sanoo, ettei häneltä ole koskaan lähtenyt muisti kun hän on ollut kännissä, mutta jostain syystä siitä illasta hän ei muista kuin alkuillan tapahtumat. Myönnän, että olen aika mustasukkaista sorttia, mutta niin on miehenikin. Luulen, että olen nyt vain ylivainoharhainen, mutta ärsyttää tiedottomuus (en saanut useaankaan kysymykseeni vastausta mieheltäni kun olen kysynyt). Luulen, että mieheni tietää ahdistuineisuuteni, sillä hän ehdotti, että jos menisin puhumaan jollekin ammattilaiselle. Harmistuin myös siitä, kun hän kysyi tahtoisinko pitää vähän taukoa, sillä sitä minulle ei ole tullut mieleenkään! Sanoin hänelle etten tarvitse mitään taukoa ja hän oli siitä kuulemma iloinen. En tiedä sitten oliko oikeasti.

Joten rakkaat ihmiset, voisitteko kertoa mielipiteenne. Tuli kyllä todella pitkä juttu kirjoitettua ja ehkä vähän liiankin yksityiskohtaisesti, mutta tuntui, että halusin purkaa johonkin... Kiitos jos jaksoitte lukea ja vielä enemmän kiitos siitä, jos jaksatte kertoa mielipiteenne!

Kommentit (8)

Cik
Seuraa 
Liittynyt13.9.2010

Omasta mielestä toi kuulostaa vähän epäilyttävältä. On sulla syytäkin epäillä tommosen kohtelun jälkeen!
Onko miehesi aina käyttäytynyt sua kohtaan noin "kylmästi"?

Vierailija

Huh Huh! En yhtään ihmettele, että sinua alkaa jo masentamaan tämä. Jos minä olisin sinä jättäisin mieheni heti! Tuollainen epätietoisuus ja salaperäisyys ei tunnu kovinkaan luotettavalta ja selvästi jotain on tekeillä! Nyt sinun pitäisi ottaa ohjat käsiisi ja tehdä miehellesi selväksi mikä elämässä on tärkeintä hänelle ja sinulle! Jos miehesi oikeasti rakastaa sinua hän lopettaa yhteydenpidon kokonaan tähän naapuriin eikä edes vastaa tämän puheluihin, mutta koska olet epävarma asiasta loppuisiko asia sinun pitää keskustella asiasta hänen kanssaan vakavasti!!

Uskon, että et ole vainoharhainen vaan oikeilla jäljillä! Jotain täytyy olla tekeillä jos miehesi kerran käy käynnistelemässä välillä autoa?!?! siinä vasta omituinen tekosyy päästä ulos...

Ja miehesi salasi sinulta myös sen, että he olivat naisen kanssa suudelleet. Minä en itse henkilökohtaisesti kestäisi edes sitä... koska olen myös itse aika mustasukkainen niin jättäisin mieheni sellaisesta heti, koska muuten aivoni räjähtäisivät kun saisin vain pohtia pienessä päässäni, että mitä seuraavaksi!?!?

neiti91
Seuraa 
Liittynyt25.11.2009

Nonnam: Enää he eivät ole minun tietääkseni pitäneet yhteyttä. Tai siis kun tästä tapauksesta on jo n.puoli vuotta aikaa ja kun sain kaiken selville niin mieheni näytti viestit jotka nainen hänelle lähetti. Ja sitten kun loppujenlopuksi en tiedä onko tuo kaikki salaperäistä vai luulenko vaan? Ja nyt taas hän käyttäytyy ihan normaalisti minua kohtaan (kun tuona aikana tuntui olevan erilainen) ja olisi valmis hankkimaan lapsen kanssani. Hmm...

Vierailija

Tilanne on vaikea.. Voi olla, että asia on jäänyt kaivamaan mieltäsi ja et osaa antaa sitä anteeksi. Ehkä teidän pitää vielä puhua asiasta niin että kaikki asiat tulevat selväksi mikä mieltäsi painaa ja sitten sinun on vain unohdettava asia jos oikeasti haluat jatkaa suhdetta.. =/ Anteeksi anto on se isoin kysymys tässä!

Vierailija

Tunteiden perusteella pitää mennä. Ei kaikkeen aina ole vastausta ja syytä. Voi vain arvailla, mitä toisen mielessä liikkuu ja mitä tehnyt tai jättänyt tekemättä. Parisuhteessa varsinkin on oikeus, ellei jopa velvollisuus tehdä päätöksiä tunteiden perusteella eikä syy, jonka toiselle antaa, tarvitse olla se "oikea" syy, mistä tunne johtuu. Siihen riittää jokin teko, joka herättää ajatuksia ja epäilyksiä. Jos selitykset eivät tunnu uskottavilta ja epäilys jää, on toinen osapuoli jättänyt jotain omista ajatuksistaan ja tunteistaan ilmaisematta. Luottamuspula parisuhteessa johtuu nimenomaan siitä, että tunteita aletaan salaamaan.

Tässäkin tapauksessa, kuuntele tunteitasi, anna toisen kuulla niistä ja tee päätöksesi niiden perusteella.

neiti91
Seuraa 
Liittynyt25.11.2009

Voi olla, että olen päässäni suurennellut asiaa (onhan minulla vähän liikaakin turhaa aikaa miettiä tuota kun olen kotona). Ja tottahan tuo tunne juttu on. Ehkä koitan saada pääni järjestykseen ja pyytää miestäni istumaan kanssani pöydän ääreen, jotta saamme juteltua asiat kunnolla puhki. Kiitos paljon neuvoistanne! Arvostan niitä TODELLA paljon! <3

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat