Milloin on sopivaa ottaa tunteet puheeks?

Vierailija

eli oon tässä nyt tapaillut kohta muutaman kuukauden erästä miestä ja en edelleenkään oo varma hänen tunteistaan mua kohtaan. päivittäin se laittaa mulle viestiä ja viikoittain nähdään mutta mitään erityisiä ihastumiseen viittaavia piirteitä ei hän ole mulle osoittanu :o tai siis kun musta tuntuu että meidän jutut on samanlaisia kuin hyvillä ystävillä.

Kyllä mä siihen oon ihastunu ja tykkään, mutta en oo vielä omista tunteistani mitään uskaltanu sanoa :D

Haluaisin siis tietää mitä tän miehen päässä liikkuu :D viitinkö kysyä siltä suoraan että mitä se oikein haluaa? Vai onko vielä liian aikaista alkaa kyselee tuommosia? Kun toisaalta en haluais hukata aikaa sellaseen henkilöön joka ei tiedä mitä haluaa..

Kommentit (12)

Vierailija

No jos olisin sä niin alkaisin varmaan pikkuhiljaa viemään suhdetta vähän läheisemmäksi kuin pelkäksi kaverisuhteeksi... Haet vaivihkaa läheisyyttä, flirttaat, osoitat kiintymystäs kainovienosti :)

Kun sitä on jatkunu jonkun aikaa ja oot nähny miten mies siihen reagoi (toivottavasti/oletettavasti hyvin), niin sitten ehkä voisit alkaa kertomaan suorempaankin, että sua kiinnostais.

Mut jos se sun lähestymisprojektis oikein mainiosti onnistuu, niin ehkä siinä ei mitään keskusteluja tarvitakaan!

Vierailija

Kiitos vastauksesta! :) On muuten vaikeeta tehdä aloite ja alkaa kertomaa toiselle tunteistaan. Oon nimittäin aina antanu miehen tehdä aloitteen, ehkä varmaan sen takia etten tule ainakaan torjutuksi.. :D

Mutta pitää siis ottaa ohjat omiin käsiin ja pistää flirttiä enemmän peliin ;) Katsotaan mitä tästä kehkeytyy :D

Vierailija

Kyllä mä luulen (ainakin omien kokemuksien kautta) että siinä muutamassa kuukaudessa on jo tunteet joten kuten selvillä. :) Ja mitäpä menetät jos vaikka kysäisitkin? Toivotan onnea tälle reissulle ;)

Vierailija

Niinpä, yleensä toisen tunteet on jo selvillä muutaman kuukauden tapailun jälkeen, mutta tän miehen kohdalla en oo ihan varma :D Voihan se olla, että kumpikaan meistä ei oo vaan uskaltanu tehä alotetta ja sen takia homma ei etene. Ei mulla kyllä mitään menetettävää oo, pitää vaan nyt rohkaista itseni puhumaan näistä asioista suoraan :)

Vierailija

Onko tilanne edenny sun osalta johonki? Täällä on nimittäin myös yks, jolla on melkeen sama tilanne, tosin ollaan päädytty sänkyyn jo useastikin, olen ollut hänen luonaan yötä ja hän minun kämpilläni. Tavallaan juttumme siis on jo eräänlaista seurustelua, mutta ei silti sinne päinkään. Jutellaan lähes päivittäin ja juttua riittää. Rohkaistuin kysymään miekkoselta, että mitä se ajattelee jutustamme, mutta ei osannut sanoa mitään. Kuitenkin kaikki sen teot kertoo siitä, että olis vakavissaan! Päätin sitte antaa vaan asian olla ja katsoa mihin juttu kehittyy, ja yhtä vakavissaan tuntuu olevan edelleen. Eli ei ehkä kannata ahistella miestä liikaa tunneasioilla, ettei säikähdä ja juokse karkuun Ü Olis kiva kuulla miten teijän juttu kehittyy!

Vierailija

Tästä nyt on jo muutama kuukausi vierähtäny kun mietin noita juttuja.. mutta, rohkaistuin sitten kuitenkin ja kysyin suoraan että mitä mies oli mieltä meidän jutusta ja vastaukseks sain että "en tiedä" :O hän ei kuulemma ollu varma siitä mitä haluaa ja ei halunnut aloittaa mitään vakavaa suhdetta. Toisaalta kun tarkemmin ajattelen, niin en itsekään silloin tiennyt mitä haluan ja haluanko aloittaa mitään vakampaa juuri hänen kanssaan :D

juttumme päättyi lopulta siihen, kun kyllästyin siihen että kumpikaan meistä ei osoittanut tunteitaan toisilleen ja tuntui, että meillä ei ollut muutenkaan mitään yhteistä. suhteesta puuttui täysin se "kipinä", mikä mielestäni kuuluu parisuhteeseen, jotta se kestää. päätin sitten, että on parempi jatkaa eri suuntiin, jotta ei tuhlata kummankaan aikaa..

edelleen kyllä kavereita ollaan ja silloin tällöin kuulumisia vaihdellaan :)

Vierailija

Hmm, kuulostaa pelottavan samanlaiselta alulta kuin meillä! Mutta toivottavasti tämä meidän juttu kehittyy vakavampaan suuntaan, vaikka seurustelusta ei edelleenkään olla puhuttu mitään lähes puolen vuoden tapailun ja hengailun jälkeen.. Onkohan oikeasti edes olemassa suhdetta, joka on itsestään ajautunut seurustelutasolle, ilman mitään keskustelua? Mutta hyvä jos tajusit ettei mies ole sua varten, etpä ainakaan tuhlannut aikaasi!

Vierailija

Onhan se tietysti mahdollista että ilman mitään keskustelujakin tietää että kyseessä on seurustelusuhde.. mut selvyydenhän asiaan saa parhaiten vain kysymällä. Mut toisaalta miesten kanssa on vaikeeta puhuu tunnejutuista kun ne tuntuu säikähtävän heti kun alkaa kyselee seurustelusta :D voisithan sä jotenkin varovasti yrittää kysyä mieheltä että missä mennään? jos kaikki tuntuu olevan ok niin turhaan alat painostaa toista millään kysymyksillä, anna vaan asioiden mennä omalla painolla eteenpäin! :)

Vierailija

Itselläni on nyt ollut juttua saman miehen kanssa n. 2 kuukautta emmekä ole vielä sopineet seurustelusta. Kuukausi sitten puhuimme (kännissä) että kumpikaan ei oikein olisi valmis sitoutumaan. Tämän jälkeen olemme kuitenkin molemmat myöntäneet toisillemme että tykkäämme toisistamme.

Ärsyttävintä epämääräisessä tilanteessa ovat muut ihmiset xD On niin vaikea vastata yksinkertaiseen kysymykseen, "seurusteletteko te?" Tunnen itseni aina niin hölmöksi kun pitää vastata että "säädämme".

Nyt olen huomannut, että olen rakastumassa. Minun pitää siis mielestäni ottaa tunteet puheeksi, koska jos mies ei vieläkään ole valmis suhteeseen, sydämeni särkyy jos annan tunteideni kasvaa liikaa! :s

Vierailija

Räps, olen täysin samaa mieltä siitä, mitä sanoit muista ihmisistä! Monet ovat kysyneet minulta, mikä juttumme oikein on tai seurustelenko nykyisin. Tuntuu jokseenkin hölmöltä, kun ei tiedä, mitä vastaísi.

Voisin pian sanoa itsekin olevani rakastumassa ja olisi ihan mukava tietää myös miehen tunteista. Teot ja sanatkin todistaa, että hän on kiinnostunut, mutta silti olisi mukava saada suoraa puhetta. Edellisestä keskustelusta jäi hieman huono fiilis, en edes halua/pysty ottaa tunteita puheeksi. Lisäksi mies tuntuu niin täydelliseltä ja sopivalta itselleni, etten missään nimessä halua hänestä luopua. Tämä tunne on aivan toisissa sfääreissä verrattuna edellisiin (lyhyehköihin) suhteisiini. Ehkä juuri menettämisen pelosta en edelleenkään ole tunteistani puhunut.

Kaikki tuntuu olevan suhteessamme OK, mutta tapaamisten sopiminen ja muut arkiset asiat ovat hankalia, kun mistään yhteisistä pelisäännöistä ja seurustelusta ei olla sovittu. Tilanne on jollain tapaa erittäin raastava, vaikka en usko suhteen muuten muuttuvan suuntaan enkä toiseen suhteen virallistamisen jälkeen. Ahdistaa.

Vierailija

Eipä nuista miehistä ota aina selvää... oma "säätöni" alkoi kaksi vuotta sitten vappuna ja jatkui läpi kesän (tanssittiin hitaita baarissa molempien aloitteista, pussailtiin yms.) ja kaverit alkoivat vihjailla ympärillä vaikka mitä. Odotin ja odotin, että uskallanko selvittää tunteita, kun kuitenkin kaveruus samalla kyseessä ja kaveriporukka aika tiivis. Uutiset olivat huonot: miehellä ei ollut romanttisia tunteita ja kuvitelmani romahtivat. Kesti aikansa, jotta olimme jälleen väleissä ja hiljaa nieleskellen hautasin tunteeni ja kaveruus säilyi, vaikka kavereiden vihjailu satunnaisesti jatkui edelleen.

Nyt viimeisten kuukausien aikana välit ovat jälleen lämmenneet ja vappuna ajauduttiin taas tosi läheisiin väleihin... en vain enää uskalla kuvitella mitään muuta kuin jotain "leikkiä" hänen puoleltaan ja kerran pohjalla olleena en uskalla kysyä enää mitään. Hänen puoleltaan tuskin tulee mitään selkoa asiaan oma-aloitteisesti. Huoh.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat