Kun vanha suola janottaa..

Vierailija

Tarvitsen nyt kipeästi mielipidettä pattitilanteeseen, johon olen parin viimeisen kuukauden aikana ajautunut!

Erosimme noin viisi kuukautta sitten pitkäaikaisen poikaystäväni kanssa (3v) ja muutin takaisin entiseen kotikaupunkiini. Ero oli vaikea, mutta yhteisymmärryksessä tehty. Jatkuva riiteleminen ei tuntunut enää kummastakaan mukavalle ja eksä poti kovaa vapaudenkaipuuta koko kesän. Ero oli alkuun jopa turhankin helppo, löysin heti lohduttajan vierelleni ja ei tarvinnut pelätä että murtuisin, kun eksä kävelisi kadulla vastaan.

Jossain vaiheessa syksyä kaikki kaatui päälle: jäin muutamaksi kuukaudeksi työttömäksi, jouduin muuttamaan takaisin lapsuuden kotiini, ystäviä ei ollutkaan enää ympärillä ja tajusin vihdoin että ero olikin totta ja entiseen elämään ei ollut enää palaamista (jossa oli myös paljon mahtavia asioita).

Tapasimme satunnaisesti muutamia kertoja eksäni kanssa myöhemmin syksystä(oma kotikaupunkini on myös hänenkin kotikaupunkinsa), vietimme aikaa kahdestaan, olin tiukkana ja yritin pitää ystävälinjan, mutta päädyimme kuitenkin joka kerta seksiin. Se oli mahtavaa, parempaa kuin koskaan.

Sain hyvän työpaikan ja oman asunnon, asiat alkoivat taas luistamaan. Silti olen kiinni edelleen eksässäni. Muitakin mieskuvioita olen viritellyt, mutta mikään ei kelpaa, kukaan ei ole enää tarpeeksi "hyvä" minulle. Vietimme yhdessä taas mahtavaa aikaa joululomalla, ja olen taas sydän syrjällään kun hän lähti takaisin omaan kotikaupunkiinsa eilen :( Tiedän että tilanteessa ei ole järkeä, ja olen yrittänyt jutella asiasta eksäni kanssa, mutta saan aina saman vastauksen: "En tiedä mitä haluan". En itsekään tiedä jaksanko miten pitkään odottaa häntä, itse olisin valmis taas suhteeseen, välitämme toisistamme edelleen hyvin paljon ja tuntuu että eromme perusteet olivat alunperinkin hyvin heppoiset. Kaukosuhteeseen en ehdottomasti halua, koska suhteemme oli sitä aina useita kuukausia omien työ- ja opiskelukuvioiden takia.

Mitä teen? Jäänkö odottamaan että mies saa tehtyä päätöksen? Onko kohtalotovereita? Onko kenenkään suhde toiminut uudestaan eron jälkeen?

Kiitos ajastanne :)

Kommentit (5)

Vierailija

Eräällä kaverillani oli aivan samantapainen ongelma. Hän oli pahasti kiinni eksässään, jonka kanssa oli muutama kuukausi sitten eronnut. He päätyivät harrastamaan "eroseksiä" useaan otteeseen. Tämä kaverini eksä ei myöskään osannut sanoa mitä halusi ja kaverini pomppi eksänsä pillin mukaan. Pidin kaverilleni hirveän saarnan, jotta tämä ymmärtäisi olevansa sätkynukke eksänsä pelissä. Eihän sellaista kannata katsella, ellei halua olla täysin toisen ihmisen vietävissä oleva raukka. Sehän on sanomattakin selvää, että jos mies saa naisesta tuollaisen otteen niin silloin mies tajuaa, että saa tehdä ihan mitä vaan ja silti saa seksiä milloin huvittaa.

Mielestäni kannattaisi tehdä säännöt selviksi ja keskustella tilanteesta. Pitää myös osata olla tiukka tarpeen tullessa, eli ei kannata pomppia toisen pillin mukaan. Jos eksäsi todella haluaa olla kanssasi, hän palaa suhteeseen tai jos ette voi siihen palata, olisi lopullinen ero paras vaihtoehto. Kannattaa katkaista yhteydet kokonaan vähäksi aikaa ja laittaa pää järjestykseen.

Kaverini katkaisi yhteydet eksäänsä ja silloin tämä eksä tajusi mitä oli menettänyt ja nyt he ovat taas onnellisesti yhdessä. He saivat asiansa keskusteltua ja ratkottua.

Miehet osaavat olla sen verran sikoja, että käyttävät toisen kiltteyttä hyväkseen. Luultavasti se sinunkin eksä on tajunnut, että et pysty päästämään hänestä irti ja ottaa siitä hyödyn itselleen. Miehillehän varma pano on melkein sama kuin lottovoitto.

Vierailija

Tähän voisin silleen hienosti pistää, että välimatka on rakkaudelle sama kuin tuuli tulelle. Jos liekki on vahva tuuli kasvattaa sitä, jos liekki on heikko tuuli sammuttaa sen.

Vierailija

minulla ei varsinaista suhdetta ole kerennyt olemaan kyseiseen mieheen joka käyttäytyi täysin samallailla kun vaan seksi kelpaa ja hyvää se onkin mutta söi minua pikkuhiljaa ja päätin lopettaa pelleilyn, siitä seurasi toisen haukkumista ja uuden suhteen väliin tuloa ja vaikka mitä, toivon vaan että "eksä" ei näkyisi missään elämäni vaiheessa... sen verran se on kiltteyttäni käyttäynyt hyväkseen ja kun sain tiätää että en ole ainoa, se teki minulle vielä helpommaksi irtautumisen ensi ihastumisesta, silti kaikki mitä se ihminen päästää kiusatakseen minua, rupee itkettään. järjellä se on vaan ajateltava, oletko varma että mies leikkii pelkästään sinun tunteillasi?;)

Vierailija

Seurstelin exäni kanssa puolitoista vuotta, nyt erosta on 2,5 vuota. Harrastimme seksiä kun näimme, mitä tapahtui kuitenkin harvoin kun eron jälkeen muutin 100km päähän. Eromme syyt olivat jälkikäteen mietittynä typeriä, ei liitttynyt mitenkään siihen ettei oltaisi rakastettu tai viihdytty yhdessä. Syksyllä näimme taas pitkäst aikaa ja meillä oli ihanaa. Aloimme pitää tiiviimmin yhteyttä ja nyt olemme seurustelleet pari kuukautta. Eron jälkeen aikaa kuitenkin meni paljon ja molemmat muuttuivat paljon, täsä on aika kova sopeutuminen molemmin puolin.. suhteen aikana sitä kuitenkin eletään yhteistä elämää ja kun molemmat ovat yli kaksi vuotta eläneet omaansa ja välillä jonkun muunkin kanssa niin ei ole yhtään niin helppoa kun kuviteltiin..

Vierailija

Mulla vähän samankaltainen tilanne meneillään.

Erottiin puoli vuotta sitten kahden vuoden suhteen jälkeen. Suurin syy oli miehen vapaudenkaipuu, mutta myös mun tarve itsenäistyä. Olin periaatteessa hypännyt suhteesta suhteeseen viimeiset 6 vuotta koska olen aina pelännyt yksin jäämistä. Olin jotenki onnistunut kadottamaan itseni suhteiden aikana, ja nyt oli siis aika vihdoin aloittaa oman elämän rakentaminen ilman miestä.

Ensin ero tuntui oikealta ratkaisulta. Sain uuden työpaikan ja ihanan asunnon. Kaikki oli uutta ja jännittävää. Noin kuukauden jälkeen iski käsittämätön yksinäisyys ja kaipuu. Masennuin pahan kerran ja vietin viikkoja sisällä itkien. Pikkuhuljaa kuitenkin taas piristyin ja aloin nauttimaan sinkkuelämästä. Olin edelleen eksääni yhteydessä silloin tällöin, mutta emme erehtyneet harrastamaan seksiä.

Noin puoli vuotta eron jälkeen kun olin vihdoin saanut elämäni kasaan ja kivoja miehiä pyöri kuvioissa, eksäni ilmestyi yöllä oven taakse vannomaan ikuista rakkauttaan. Koko homma romahti taas.

Ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Olen edelleen rakastunut eksääni ja hän minuun. Kuitenkin molemmat epäröidään että tuleekohan tästä enää mitään, vaikka kovasti viihdytään toistemme seurassa ja seksi on hyvää. Mies on nyt saanut rellestää ja itse olen puolestani taas itsenäistynyt, joten periaatteessa ollaan molemmat nyt saatu se mitä eroamalla haluttiin. Miksei palata takaisin yhteen?

Meinataan nyt siis vielä yrittää, että jospa tästä vielä tulisi jotain. En pysty kuvittelemaan elämää kenenkään muun kanssa. Koko yhteenpalaaminen on kuitenkin alkanut huonosti. Molemmat on vielä tosi epävarmoja, ja tuntuu että selviteltäviä asioita tulee vain lisää ja lisää. Ei tämä helppoa ole.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat