Suhde varattuun mieheen

Vierailija

Mies teki aloitteen meidän suhteelle. Jo aluksi epäilin hänen olevan pleijeri enkä sinisilmäisesti uskonut häntä vaan olin varuillani enkä ottanut tätä niin tosissani... Mutta sitten ihastuin häneen. Meni muutama kuukausi, kunnes paljasti olevansa naimisissa. Mä halusin kuitenkin jatkaa, vaikka järki huusikin, ettei se ole hyvä ajatus. Ja mun pyynnöstäni jatkettiin, ei mies edes kysynyt haluanko jatkaa, kun oletti etten halua. En olisi aloittanut tätä jos olisin tiennyt avioliitota, mutta lopettaminen on vaikeaa, kun on jo tunteet pelissä.

Mies sanoo, että aikoo erota, on halunnut erota jo pidemmän aikaa (ei ole siis eroamassa mun takia, en ole ensimmäinen jonka kanssa pettänyt), kun heidän avioliittonsa ei kuulemma toimi eikä hän rakasta vaimoaan. Jos hän ei eroaisi, en jatkaisi tätä, koska omatunto ei salli sitä. Heillä ei ole lapsia, ovat olleet naimisissa pari vuotta.
Mutta haluaako hän erota? Tuntuu siltä, että hän haluaa erota, mutta onkohan hänellä selkärankaa tehdä se ja kertoa vaimolleen?

Meillä on nyt seksisuhde. Ja tää suhde on alusti asti ollut aika fyysinen. Mies on nyt sanonut, että tulevaisuudessa meillä voi ehkä olla enemmänkin, mutta vasta kun on eronnut ja saanut elämänsä järjestykseen. En mä tiedä haluanko edes mitään parisuhdetta hänen kanssaan enää, koska en tiedä pystynkö luottamaan.
Mä todella pidän ja välitän hänestä ja haluan vain olla hänen lähellään. Tällä hetkellä olisin tyytyväinen tähän mitä meillä on, mutta en tiedä tulevaisuudesta. Enkä tiedä uskoako tuota sitten, että hän muka joskus haluaisi enemmänkin.

Mutta on taas tosi paha olo tämän takia, monesti illat ja yöt menee tätä itkeskellessä. Jo ennen kuin mies kertoi avioliitostaan, tuli itkettyä ja surettua, kun hän ei usein vastannut tekstareihin/soittoihin ja perui tapaamisia, enkä tiennyt mistä on kyse. Ja kun huomasin, miten hän valehteli tai ei pitänyt lupauksiaan, se sattui niin paljon. Oli suuri helpotus, vaikkakin järkytys, kuulla avioliitosta.
Mulla on todella huono omatunto ja paha olo vaimon puolesta. Vaimo ei tiedä mitään. Välillä tuntuu, että olen ihan hirveä ihminen, mutta sitten taas mietin, että enhän mä olen vastuussa niiden liitosta enkä syypää siihen, että tämä juttu alkoi ja että mies pettää. Mutta mun vikahan se on, kun juttumme jatkuu vielä.

Ja sitten, mulla on niin ikävä tätä miestä, me ei nähdä kovin usein. Ja hän on tosiaan sanonut että on ollut muitakin, joiden kanssa on pettänyt. En tiedä, onko enää. En halua olla yksi hänen panoistaan. Tai mikään varapano, jota näkee silloin kun muut ei ehdi. Siltä musta tuntuu, kun miehellä ei ole aikaa nähdä usein ja hän peruu edelleen tapaamisiamme. Ok, hänellä tosiaan on töitä ja opiskeluitakin ja eihän hän milloin tahansa voi tavata vaimonsa takia, mutta enpä tiedä... Pelkään, että hän vaan käyttää mua.

Tää on ihan kamala tilanne, kaikki vaihtoehdot tuntuu vääriltä jollain tapaa. Mä en haluaisi lopettaa tätä. Aina kun näen miestä, ajattelen ettei millään ole väliä, kyllä kaikki aikanaan jotenkin järjestyy ja tässä ja nyt mulla on hyvä olla.
Mutta kun sitten en ole vaikka pariin viikkoon häntä nähnyt, sovimme tapaavamme ja hän peruukin, vaikka vannoi, että voimme varmasti nähdä, se satuttaa joka kerta yhtä paljon. Tai kun hän lähtee mun luota kotona odottavan vaimon luo, tulee ihan hirveät omantunnontuskat, tunnen itseni kamalaksi lumpuksi...

Välillä tuntuu, ettei hän ollenkaan välitä. Sitten taas hän osoittaa hellyyttä ja huolehtivaisuutta niin että olen ihan sulaa vahaa.
Olemme puhuneet paljon tästä tilanteesta, mies on kertonut koko kuvion ja vakuuttaa puhuvansa totta. Hän on vain sanonut puhuvansa totta myös joskus, kun on valehdellutkin... En saa sanotuksi hänelle haluamaani, alun jälkeen menen lukkoon ja päädyn vaan itkemään. Olen sanonut, että haluan hänen olevan nyt täysin rehellinen ja että en voi luottaa häneen täysin, mutta en ole sanonut, miten pahalta minusta tämä kaikki tuntuu.

Monen mielestä mun pitäisi varmaan lopettaa. Mutta en ole valmis siihen vielä, mä haluan ensin puhua hänen kanssaan kunnolla. Ehkä pitäisi pitää taukoa siihen asti, kunnes hän on eronnut. Ajatus vaan tuntuu tosi pahalta, koska nytkin näemme kerran pari kuukaudessa ja mulla on järkyttävä ikävä häntä... Tuntuu, ettei tässä ole mitään järkeä.

Kun vaan voisin olla varma, että onko tämä pelkkää seksiä hänelle vai merkitsenkö hänelle edes jotain... Olen yrittänyt ottaa asenteen, että nautin vain seksistä ja läheisyydestä enkä kiinny häneen liikaa... Mutta taitaa olla liian myöhäistä enää, kun todella tunnen jotain häntä kohtaan.

Onko teillä ollut vastaavaa tilannetta?

Ja niin, minä olen juuri täyttämässä 18, mies joitakin vuosia vanhempi... Mulla ei ollut juurikaan kokemusta ennen miestä.

Kommentit (4)

Vierailija

Kuulostaa siltä, että kaveri käyttää sua varaventtiilinä omassa suhdekriisissään. Tässähän ei ole mitään epätavallista vaan tällaista tapahtuu useinkin silloin kun suhteessa on vaikea kausi menossa. Päättyykö kriisi sitten sovintoon vai eroon on mahdoton ennustaa, mutta kolmannen pyörän eli sinun tulisi tietää, ettei mies kuitenkaan välttämättä jätä vaimoaan. Kokemattomana olet hänelle helppo nakki mutta oletko muutakin, ulkopuolisen on mahdoton mennä sanomaan. Kannattaa silti pitää omista oikeuksistaan kiinni ja vaatia valintoja. Tulevaisuus sitten näyttää, tuleeko mies niitä tekemään.

Vierailija

Kiitos viestistä!

Olen tosiaan miettinyt sitä mahdollisuutta, että mies sittenkin haluaa jatkaa liittoaan ja vielä yrittää vaimonsa kanssa. En voi varmuudella tietää koko kuviota, joten vaikea sanoa...

Hänen mukaansa on ollut jo pidempään ongelmia suhteessa ja vaimo on kuulemma yrittänyt pelastaa avioliittoa, mutta mies ei halua jatkaa... En tiedä, mikä tilanne nyt on, mutta pettämisestä vaimo ei tiedä, ainakaan siis että nyt pettää, en tiedä onko aikaisemmista pettämisistä tiennyt. Vaimo on ollut mustasukkainen, käsittääkseni aluksi aiheetta, mutta ilman muuta varmasti ihan aiheestakin, en usko että täysin puun takaa se vaimolle tulee, jos he eroavat.

Mies kertoi, että oli aluksi todella rakastunut vaimoonsa eikä voinut kuvitella olevansa kenenkän muun kanssa... Olivat tunteneet käsittääkseni 1-2 vuotta kun menivät naimisiin. Jossain vaiheeessa huomasi, että se tunne vaan katosi johonkin. Alkoi huomata muitakin naisia ympärillään ja ajautui pettämään.

Ero ei tapahdu ihan hetkessä, koska mies haluaa hoitaa kaikki käytännön järjestelyt, asunnon, työasiansa yms. ensiksi kuntoon. Mies sanoo, että ihan varmasti eroaa, mutta se tosiaan voi viedä jonkin verran aikaa. Ja varmaan siinä on miettimistä, miten kaiken vaimolleen kertoo.
Mies sanoo että hänen vaimonsa ansaitsee parempaa ja jonkun, joka rakastaa häntä mutta mies itse ei voi olla tätä hänelle. Muutenkin puhuu nätisti, kunnioittavasti vaimostaan. Sitä arvostan, sillä olen kuullut tarinoita, miten miehet ovat vain mollanneet vastaavanlaisissa tilanteissa vaimojaan.

Ehkä mun pitää vaan odottaa, vaikka se raskasta onkin. Ja joudun ehkä pettymään ja sydän särkyy taas. Ei sitä voi etukäteen tietää haluaako sittenkin jatkaa vaimon kanssa ja tietääkö hän sitä vielä nyt vai ei. Vai haluaako hän olla jonkun toisen kanssa vai peräti mun kanssa...

Ehkä parempi ottaa typerämpikin riski kuin luopua toivosta. Olen sellainen, että jään muutoin sitten miettimään, että entäs jos olisinkin antanut tälle vielä mahdollisuuden...
Kunpa tää tilanne vaan selkiintyis jotenkin. Kunhan tilaisuus tulee, puhun miehelle tästä vielä. Tuntuu, että aikalailla miehen ehdoilla ollaan tässä. Mutta mun täytyy tehdä selväksi se ehto, että suostun olla tässä tilanteessa vain ja ainoastaan, jos hän voi todella luvata, että on rehellinen. Vaikka sitten tapahtuisi mitä.

Vierailija

Jos tämä mies on jo alusta asti valehdellut sinulle ja pettänyt lupauksiaan, tekee hän sitä myös jatkossa.
Hän pettää vaimoaan ja se on merkki siitä, että luultavasti pettää tuleviakin naisiaan jatkossa silloin kun suhde alkaa mennä alamäkeen.
Meri on täynnä kaloja, jotka ovat varmasti vielä parempia kuin tämä nykyinen ihastuksesi! Ja vieläpä vapaita kaloja! Unohda koko tyyppi, saat paremman!

Vierailija

Kiitos viestistä sullekin.

Olet hyvin todennäköisesti oikeassa...
Mutta unohtaminen on vaan niin vaikeaa. Järjellä ajateltuna viisainta olisikin lopettaa koko homma.

Välillä tuntuu että en jaksa tätä enää ja en voi ymmärtää miten voin antaa itseni olla tässä tilanteessa... Sitten taas muistan kaikki ne ihanat hetket ja miten hyvältä tuntuu olla hänen kanssaan.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat