petin kihlattuani

Seuraa 
Liittynyt13.9.2010

Eli ollaan poikaystävän kanssa seurusteltu 2½vuotta ja baari-illan jälkeen päädyin sänkyyn vanhan vakkarin kanssa... nyt on niin huono omatunto, mutta en voi kertoa tästä kullalleni. ei se antais anteeks. ja sitä vaan sattuis liikaa...
tiedän että olen pelkuri ja suojelen omaa nahkaani, mutta kadun oikeasti todella paljon enkä enää ikinä tee noin, se on varma.

Kommentit (9)

Anuski
Seuraa 
Liittynyt12.10.2010

Tässäki asiassa on kaks eri puolta. Oletko aivan varma ettei tämä tule tapahtumaan vaikka 5 vuoden päästä uudelleen? Ikinä ei voi tietää.

Itse olen henkilökohtaisesti niin pettämistä vastaan, että kehotan aina kertomaan kumppanille. (tosin en ole itse pettänyt eikä minua ole petetty niin en tiedä miltä se sinällään tuntu, syyllisyys ja muu) Mutta eikö kumppanis ansaitsis kuitenki totuuden? Pelko menettämisestä onkin varmaan yks suurimmista syistä miksi pettämisestä ei kerrota. Onhan siinä tietenkin se puoli että mistä ei tiedä, se ei voi satuttaa. Onko varmaa ettei hän voi saada tietää pettämisestä muuta kautta? Silloin varmasti kannattaa kertoa vaikka kuinka pelkäisi menettämistä.

Voiko suhde muutenkaan perustua luottamukselle tällaisen jälkeen? Varsinkin jos luulet ettei hän antaisi anteeksi, olisiko kertomatta jättäminen oikein häntä kohtaan? Kumppanis on varmasti luottanut siihen että olet sitoutunut häneen. Hän luottaa ettet petä.

Ja eihän sitä tiedä, kumppanis saattaa yllättää :)

Vierailija

Mielestäni sun poikaystävälläs (tai siis tietenkin jo kihlatullas) on oikeus tietää totuus. Hänellä täytyy olla oikeus päättää, haluaako jatkaa sun kanssa. Ja nyt huolehdit ainakin ettet välitä mitään tauteja.

Vierailija

Olen sillä kannalla,että parempi on kertoo asia itse kihlatulles ennenku kuulee muualta, se satuttaa enemmän, kun toinen tietää, ettet ole uskaltanu itse kertoa ja valehteleminen ties kuinka kauan ei paranna asiaa. Itse seurustelin 3 vuotta entisen pikaystäväni kanssa ja puolin ja toisin tuli sählättyä, kuitenkin poikaystäväni oli se, joka uskals mulle kertoo mitä oli tehny ja kenen kanssa, itse taas valehtelin, kunnes poikaystävä kuuli muualta ja siihen päättyi meidän suhde.

Vierailija
Gig

nyt on niin huono omatunto, mutta en voi kertoa tästä kullalleni. ei se antais anteeks. ja sitä vaan sattuis liikaa...

Mutta kumpaa teistä sattuisi lopulta enemmän, sun kumppania vai sua itseäsi jos sun kumppani jättäisi sut pettämisen takia? Musta tuntuu että toi jälkimmäinen on kuitenkin se suurempi pelko mikä pettäessä tulee vastaan.

Jos joku on suostunut olemaan jonkun kanssa parisuhteessa mun mielestä kumppanilla on oikeus kuulla toiselta osapuolelta, onko kyseessä parisuhde, jokin sen muunnelma vai jokin ihan muu suhde. Pettäessä kyse ei ole enää pelkästä parisuhteesta. Sanoisin että rehellisyys on se parempi vaihtoehto.

Vierailija

täytyy olla rehellinen ehdottomasti.. varsinkin kun olette kihloissa. itse olen tullut myös petetyksi ja kuulin asiasta kavereiltani enkä poikaystävältä. näillä asioilla on yleensä tapa tulla esille ennemmin tai myöhemmin. mieti jos asiat olisi toisin päin, haluaisitko itse tietää?

Vierailija
Gig

hmm.. itse en haluaisi tietää jos kumppani on pettänyt. oikeasti. siis jos kerran vaan, mutta jos toistuvasti niin kyllä sitten haluaisin tietää..

Mut haluatko elää loppuelämäs suhteessa, jossa tiedät, ettei hän tiedä? Musta jättämällä kertomatta anastat kihlatultas mahdollisuuden päättää omasta elämästään. Kun ollaan kihloissa, ei saisi enää leikkiä, vaan pitäisi sitten hoitaa asiat aikuisten lailla.

Vierailija

Koska kyseessä on onneks vaan yks kerta, en näe sitä ihan mahdottomana, että pitäisit ton omana tietonas. Kaikilla meistä on omat luurankomme, vaikka on aika lihava luuranko salata tollasta. Mut voi olla ettet syyllisty moiseen enää toista kertaa, jos "podet" tän morkkiksen ny ja pystyt aikanaan antaan anteeks. Voin omasta kokemuksesta kertoo, että niin kauan ku salasin omat pettämiset exältä, mulle tuli aina huono olo kun muisti mitä oli menny tekemään. Ja siis fyysisesti ihan huono olo. Ja vähintään yhtä kuristava olo henkisesti. Sen jälkeen oon alkanu inhoon kaikenlaista valehtelua... Koska mulle tulee siitä nimenomaan ällöttävä olo. Oon tyytyväinen että sain kerrottua, vaikka se aiheuttikin eron, sillä oli kamalaa olla toisen lähellä, kun tiesi et pari lausetta olis muuttanu hellän halauksen huutoon ja hakkaamiseen. Jos voit, kysy sellasten ystävien kantaa, jotka tuntee myös poikaystäväs.

Vierailija

Itse olen seurustellut kihlattuni kanssa muutaman vuoden. Itse olen kerran pettänyt kumppaniani menemällä sänkyyn entisen ''hoidon'' kanssa. Emme tosin olleet tuolloin vielä kihloissa.. seurustelua oli takana 6 kuukautta. Olin todella humalassa mutta muistin tapahtumat hyvin vielä aamulla ja minulla oli aivan valtavat syyllisyyden tunteet sillä se oli tosiaan paha virhe jota kadun vieläkin syvästi. Menin iltapäivällä yhteiseen kotiimme ja katsoin miestä silmiin ja kerrroin hänelle heti koko totuuden. Poikaystävä tietysti järkyttyi ja loukkaantui todella pahasti ja muutamaksi viikoksi suhteemme viileni. hän tarvitsi aikaa. Hän kuitenkin arvosti rehellisyyttäni ja näki, miten paljon kaduin tekoani..Pikkuhiljaa suhteemme jatkui normaalisti..Luottamuksen takaisin saaminen vei piiitkän ajan, ja jatkuu yhä edelleen. Mutta olen ehdottomasti sen kannalla että rehellinwn kannattaa olla. Toisen on oikeus tietää ja hän voi silloin punnita itsekseen voiko h'n vielä jatkaa..

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat