sekavat tunteet :/

Vierailija

mul eioo ennen ollu pitkiä suhteit, enimmäksee yhen illan juttui ja muutama seukkaus suhde. oon ollu ny 4vk yhes mu nykyise poikkiksen kaa. mä rakastan sitä ja se mua, mut must tuntuu ain välil et en va pysty seukkaa. entiiä miks must tuntuu tältä. :< ku en haluis luovuttaa, tä jätkä o nii ihana ja kohtelee mua hyvin.<3 mut varsinki nyt tuntuu silt et en va jaksais olla yhes, en jaksa joskus vastail ees ku se soittaa ja meses meil eioo oikee mtn puhuttavaa -.- mä va haluisin olla onnelline sen kaa, mut silti välil ain tuntuu et haluis päästää irti ja olla yksin. ja ku ollaa yhes, ni jonku ajan pääst va mietin et voisimpa olla jo yksin, vaik meil o aina mukavaa yhes :o kellään muul tällast tilannetta ollu? :/

Kommentit (2)

Vierailija

No itselläni ainakin on ollut tollasia tuntemuksia joskus nuorempana. Kivaa on ollut, poikkis on ollut ihana ja kohdellut kuin prinsessaa, mutta silti olen tahtonut olla enemmän yksin kuin kaksin. Olen suoraan sanonut lopulta, ettei minusta ole seurustelemaan, ei siinä sen kummempia. Pahalta tuntui, kun tiesin jätkän olevat todella ihastunut, mutta kun en voinut seurustella niin en voinut. (En siis halunnut olla sinkku, jotta voin kiehnätä mahdollisimman monen kanssa) Ensimmäiset seurustelusuhteeni loppuivat juuri niin, että minä jätin, kun koin, ettei minusta ollut seurustelemaan. Kai oli jonkin sortin itsenäistymisvaihe menossa, kun vaikka poikkis oli ihana ja kaikkea niin siltikin seurustelu tuntui jotenkin "väärältä". Minulla oli myös monta harrastusta ja tuntui, ettei seurustelulle ollut aikaa. En halunnut luopua niistä seurustelun takia.

Kannattaa antaa itselleen aikaa, toista pystyy rakastamaan kunnolla sitten vasta kun on sinut itsensä kanssa.

Vierailija

Mulla oli sama juttu suhteen alkuvaihees etten jotenki välillä tienny että mitkä mun tunteet on ja haluunko seurustella ollenkaan. Veikkaan että se johtu siitä et elämässä tavallaan tapahtu muutos joka sekotti vähän tilannetta. En kuitenkaan heittäny hanskoja tiskiin vaan jatkoin seurustelua koska tosissaan aina mietin et jos nyt jättäisin ton miehekkeen nii löytyskö toista yhtä ihanaa miestä joka kohtelee mua tosiaan ku prinsessaa. En siis halunnu kokeilla onneani sen suhteen vaan jatkoin seurustelua koska meillä oli niitä ihania yhteisiä hetkiä.
Mä oon vielä ihmisenä sellanen etten ihan heti anna ittestäni kaikkea ja siks päätettiin et edetään rauhassa.
Aina on hyvä sanoa ja puhua sun poikaystävälles et miltä susta tuntuu ja mitä haluat, koska se kuiteski aina auttaa jonkun verran oli tilanne mikä tahansa.
Kannattaa muistaa että on elämässä muutaki ku se seurustelusuhde eikä edes joka viikonloppu tarvii nähä :) Eli rennosti vaan etenette ja kannattaa nauttia niistä yhteisistä hetkistä!
Itse oon siis nyt seurustellu hiukkasen yli vuoden enkä oo katunu ollenkaan sitä että jatkoin suhdetta vaikka alussa olinki sekasin että mitä haluan :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat