Tarinani mustasukkaisesta suhteestani

Vierailija

Moi minun nimeni on Jaakko ja mulla olisi kerrottavana tarina mustasukkaisuudesta.

Tapasin alkuvuodesta 2009 yhen kivan tytön josta olen jo kirjoittanut tänne. Hän oli kaunein, viisain ja hauskin tyttö jonka olen ikinä tavannut. Ja sitten me rakastuttiin. Ongelmat alkoivat 2kk yhdessäolon päästä. Olimme juuri muuttaneet yhteen ja kaikki oli aluksi hyvin.

Sitten... hän alkoi kyselemään että "onko hänen kaverinsa hyvän näköisiä?" "onko toi tyttö tossa metroasemalla kaunis" ja "miksi katoit tota tyttöä noin kauan"

Alussa vastasin ihan rehellisesti eli kerroin mitä mieltä oikeesti olen ja sitten alkoi ongelmat.
Tyttöystäväni alkoi olemaan järkyttävän mustasukkainen ja alkoi rajoittamaan mun elämää.
Jos menin kuntosalille ja tulin 2 minuuttia myöhässä niin tuli heti hirveet syytökset eli "kuka sun uus tyttö on" "panitsä sitä"
Ja jos menin yksin vaikka ostarille tai jonnekin muualle niin mustasukkaisuus meni niin yli, että hän alkoi tsekkaamaan mun "pikkukaverin" ,et onko se ollut käytössä!

Sitten se alkoi katsomaan mun sähköposteja viesti viestiltä(mulla monta e-mail osotetta joten tossa prosessissa meni aina todella kauan) ja en saanut lisätä facebookissa ketään naispuolista kaveria. Se tuli jopa mustasukkaiseksi jos puhuin mun kaverin kanssa joka oli mies!

Sitten kerran kun oltiin ulkomaan matkalla ja oltiin shoppailemassa niin katselin vaan ympärilleni niin se sano "et katoin tota tyttöö tossa edessä" <- Ton jälkään mä sain oikeesti tarpeeksi ja sanoin et "mä katoin vain ympärilleni! halutsä et mä hankkiudun sokeeksi?"

Se alkoi oikeesti rajoittamaan mun elämää. En saanut tehdä sitä mitä halusin. En saanut mennä sinne minne halusin. En voinut puhua asioista joista normaalisti olisin puhunut.

En saanut puhua sen tyttöpuolisille kavereille. En saanut katsoa aikuisviihdettä koska "se haluu et ajattelen sitä". En voinut mennä oikeastaan minnekään ilman sitä.

Just ton takia mä halusin erota siitä, koska miten tommonen suhde voi toimia? Miten mä voisin mennä naimisiin sen kanssa, jos se on tommonen?

KAIKILLE VAROITUKSEN SANA!

Mustasukkaisuus tarkoittaa sitä, että joku välittää susta. Minusta mustasukkaisuus on ihan ok jos se ei ole sairasta mustasukkaisuutta. Eli pieni mustasukkaisuus on ihan hyvä juttu, koska se tarkoittaa välittämistä.

Sairasta mustasukkaisuutta on juuri noi mun kertomat jutut. En suosittele kenenkään elävän parisuhteessa johon liittyy sairasta mustasukkaisuutta.

Olen oikeesti kokenut helvetin. Viimeiset 1,5v rakastin yhtä tyttöä joka oli TODELLA mustasukkainen. Nyt olen huomannut, että mulla on parempi olla. Enää ei tarvitse aina ekana miettiä, että hyväksyykö mun tyttöystävä tämän? Voinko tehdä näin?

Suosittelen kaikkia jotka elävät parisuhteessa ja luulette, että parisuhteessanne on sairasta mustasukkaisuutta, että mietitte on tämä kaiken ton arvoista? Kannattaa aina muistaa, että parempaakin on tarjolla.

Miettikää oikeesti asiat läpi.

Kommentit (4)

Vierailija

Tekstissäsi oli paljon totta. Itse olin kauan aikaa todella mustasukkainen, välillä jopa sairaalloisen mustasukkainen. Olen kuitenkin onnistunut parantumaan tuosta sairaudesta, pitkälti ihanan mieheni kärsivällisyyden ja ymmärtäväisyyden ansiosta.

Tärkeintä kuitenkin on, että mustasukkainen itse tietää ja myöntää olevansa henkisesti sairas, ja että hän haluaa parantua. Itsekin tiesin, ettei elämäni voi jatkua mustasukkaisena, ja siksi halusin muuttua ja näin paljon vaivaa sen eteen. Pikkuhiljaa vainoharhaisuus alkoi hävitä ja aloin saada luottamusta sekä itseeni että suhteeseemme. Noin vuoden ajan olen ollut terve. Nyt, kun luotan suhteeseemme, niin tiedän, ettei minulla ole pelättävää. Tiedän, että mieheni rakastaa minua ja haluaa olla kanssani.

Kyllähän se niin on, että olemalla mustasukkainen ei voita yhtikäs mitään, vaan tuo vain ja ainoastaan pahaa verta suhteeseen. Kumppanille tulee paha mieli ja itselle kenties vielä pahempi. Nykyään, jos mustasukkaisuuden tunne nostaa päätään, tunnistan sen heti ja muistan, ettei mustasukkaisuus kannata. Painan tunteen villaisella ja jatkan elämääni eteenpäin. Miehenkin elämä on muuttunut helpoksi ja vapaaksi, ja luottamus välillämme vahvistuu koko ajan.

Tarkoitukseni oli siis ilmaista (lähinnä kaikille mustasukkaisille) että tunteesta voi päästä eroon kunhan sitä tarpeeksi haluaa ja kunhan on halukas myös pitämään ikävät tuntemukset sisällään. Kun mustasukkaisuuden tunne iskee, älä näytä sitä ulos ollenkaan, missään vaiheessa. Kun et järjestä asiasta kohtausta, unohdat sen itsekin paljon nopeammin, kuin jos antaisit itsesi saada hirveän itkupotkuraivarin. Lisäksi kumppanisi ei tarvitse pahoittaa mieltään ollenkaan, koska hän ei edes tiedä koko asiasta.

Aluksi mustasukkaisten tunteiden nieleminen voi tuntua todella vaikealta tai jopa mahdottomalta, mutta se helpottuu koko ajan. Pian huomaat, ettet enää edes tunne mustasukkaisuutta niin paljon kuin ennen. Kumppanisi on parempi olla kanssasi, koska ette riitele enää turhasta. Hän alkaa rakastamaan sinua enemmän, ja luotto suhteeseenne kasvaa. Pikkuhiljaa kaikki kääntyy vielä paremmaksi ja pian huomaat, ettet ole enää mustasukkainen, koska tiedät, ettei miehesi vaihtaisi sinua kehenkään toiseen.

Vierailija

Itse olen myös mustasukkainen, mutta olen yrittänyt päästä tavasta eroon! Nämä jutut auttoivat ja kannustivat, kiitos teille :-)
Kuukauden päästä on tulossa poikaystäväni isosiskon vauvan ristiäiset, johon pääsemme yhdessä kummeiksi + poikaystäväni ja sen isosiskon kaveri, jota vihaan sydämeni pohjasta ja olen siitä älyttömän mustasukkainen, koska tiedän, että poikaystäväni on ollut siitä joskus kiinnostunut ja tyttö pitää poikaystävääni silloin tällöin yhteyttä..
Mutta toivottavasti pärjään vaikka tiedän etten pääsekkään siitä ihmisestä ikinä eroon jos meillä tulee olemaan sama kummilapsi.. Samat juhlat joka vuosi joissa olemme juhlistamassa kummipoikamme syntymäpäivää yms.

Vierailija

Kaikkihan me olemme mustasukkaisia joskus, koska me kaikki olemme pohjimmiltamme itsekkäitä, huomiota kaipaavia ja henkisesti keskenkasvuisia olentoja.

Kun olen itse jollekulle mustasukkainen, pyrin yleensä joko mahdollisimman suoraan ja rehelliseen ystävyyssuhteeseen kyseisen henkilön kanssa, tai jos se ei ole mahdollista tai mustasukkaisuuden takia liian vaikeaa, ajattelemaan henkilön hyviä ja huonoja puolia mahdollisimman puolueettomasti. Tällä tavalla saattaa oppia huomaamaan itsessään puolia, joita ei ole aikaisemmin halunnut myöntää, sekä katselemaan henkilöä, jolle on mustasukkainen, uhkan sijasta tavallisena ihmisenä omine vikoineen ja heikkouksineen. Mustasukkaisuudesta - samoin kuin sen sukulaisesta kateudesta - paranemista voisi kutsua myös itse- ja ihmistuntemuksen parantumiseksi. Toisin sanoen kyse on henkisestä kehittymisestä, jolle on kysyntää kohdusta hautaan.

Vierailija

tiedän kyllä mitä se tyttö ajatteli, ite oon samanlailla sairaan mustis ja rajottamienen ei oo auttanu nkai pitäis hakea apua ammatti auttajilta... t.jallu

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat