Poikaystäväni isä on tyranni

Seuraa 
Liittynyt29.6.2009

Onkohan täällä muita samanlaisessa tilanteessa olevia? Poikaystäväni isä nimittäin on tyranni. Hän käskyttää vaimoaan (tyyliin "tuo kahvia", "pue yllesi ja käy kaupassa", "lämmitä lihapiirakka" jne.). Lisäksi hän huutaa koirille.

Viime viikonloppuna sattui riitatilanne, kun satuin kuiskaamaan poikaystävälleni ruokapöydässä jotain. No, eikös tämä isä suutu siitä minulle, ja sano, että "kuiskaus ei oikein kuulu mentaliteettiini."

Ärsyttää, kun aina poikaystäväni luona ollessa joudun varomaan sanojani isänsä läsnäollessa. Pelkään, että sanon tai teen aina jotain, mitä ei satu "kuulumaan poikaystäväni isän mentaliteettiin."

Rakastan poikaystävääni, enkä haluaisi jättää häntä. Syytön hän on siihen, että hänen isänsä on tuollainen. En vain enää tiedä, kauanko jaksan tätä..

Sivut

Kommentit (33)

Erika88
Seuraa 
Liittynyt29.6.2009
Erika88

Onkohan täällä muita samanlaisessa tilanteessa olevia? Poikaystäväni isä nimittäin on tyranni. Hän käskyttää vaimoaan (tyyliin "tuo kahvia", "pue yllesi ja käy kaupassa", "lämmitä lihapiirakka" jne.). Lisäksi hän huutaa koirille.

Viime viikonloppuna sattui riitatilanne, kun satuin kuiskaamaan poikaystävälleni ruokapöydässä jotain. No, eikös tämä isä suutu siitä minulle, ja sano, että "kuiskaus ei oikein kuulu mentaliteettiini."

Ärsyttää, kun aina poikaystäväni luona ollessa joudun varomaan sanojani isänsä läsnäollessa. Pelkään, että sanon tai teen aina jotain, mitä ei satu "kuulumaan poikaystäväni isän mentaliteettiin."

Rakastan poikaystävääni, enkä haluaisi jättää häntä. Syytön hän on siihen, että hänen isänsä on tuollainen. En vain enää tiedä, kauanko jaksan tätä..

Tiedän, että alkuperäinen kirjoitukseni on vanha. Tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut; poikaystäväni isä otti taas viikonloppuna nokkiinsa, koska en kuulemma puhunut "tarpeeksi kuuluvasti". Minkä minä sille voin, että mulla luonnostaan on hiljainen ääni.. Ja sitä paitsi - en tiedä, koska appiukko itse huomannut, mutta - myös hänen vaimollaan on hiljainen ääni. Appiukko sanoi myös, että heidän kotinsa (jonka oikeasti omistaa vain poikaystäväni) ei ole mikään hotelli, ja että mun pitäisi auttaa anoppia enemmän. Nyt jo siivoan ja imuroin poikaystäväni huoneen, sijaan hänen vuoteensa ja kuivaan astiat. Ilmeisesti mun pitäisi tulevaisuudessa alkaa tehdä ruoatkin?! Koomisinta on, että appiukko itse käskyttää vaimoaan, eikä siivoa jälkiään ruoan jälkeen. Tosin ruoanlaitossa hän auttaa joskus.

Poikaystäväni korjaa isänsä kanssa autoja harrastuksenaan. Nyt isä otti nokkiinsa myös siitä, että kehun kuulemma vain poikaystävääni onnistuneista kaupoista jne., koska appiukko on yhtä lailla mukana myynneissä. Tämän ymmärrän.

Viimeinen niitti mulle oli, kun appiukko haukkui mua tänään paskapääksi!

Poikaystäväni ei kuulemma ole jättämässä mua, mutta ihmettelee, miksi olen yhä hänen kanssaan.. Ja oikeasti mietin sitä itsekin. Totuus kuitenkin on, että poikaystäväni on syytön isänsä käytökseen, ja että appiukko useimmiten on ihan OK tyyppi.

En oikein tiedä, miksi jatkoin alkuperäistä viestiäni; ehkä vain halusin avautua tämänhetkisistä tuntemuksistani..

Vierailija

Tollanen tilanne on tosi ikävä. Sanoit, että asunto (ilmeisesti poikaystäväsi asuu vanhempien kanssa) olisi poikaystäväsi, niin miksi hänen vanhempansa asuvat siellä? Varsinkin kun he käyttäytyvät tuolla tavoin, niin minä olisin antanut kenkää sieltä kämpästä. Jos siis omistaisin sen kämpän, olisi tietysti eri tilanne jos asuisin vanhempieni luona. Oletteko minkä ikäisiä? Kuinka pitkään olette olleet yhdessä? Miksi ette muuta omaan kämppään? Näin saisitte enemmän rauhaa poikaystäväsi isästä. Ehkä hän ajan kanssa oppisi käyttäytymään ainakin sinua kohtaan.

Erika88
Seuraa 
Liittynyt29.6.2009

Poikaystävä kertoi eilen kironneensa isälleen tappelun lomassa, että v*tuttaa, että tuli ostettua asunto. Kun hän aikoinaan osti sen, vanhemmat vain muuttivat mukana. Tänään isä sanoi, että hän ja vaimo eivät ole lähdössä minnekään.

Minä olen 23v (täytän lokakuussa 24v) ja poikaystävä 28v. Olemme olleet yhdessä yli 2½v. Muuten poismuuttaminen voisikin olla hyvä idea, mutta asuntolainaa on vielä melkein puolet maksamatta..

Tuohon aiempaan viestiin voisin vielä lisätä, että poikaystävän isä sanoi, että kun kerran syön heillä, ruokakulut jaettaisiin kahteen osaan. Olen alusta asti halunnut maksaa omat ruokani, kun käymme ulkona syömässä, mutta poikaystäväni on tästä kieltäytynyt. Teki tämä mieli sanoa isälle aamulla, mutta päätin olla puuttumatta tappeluun..

Vierailija

Muuttivat vain mukana?:o Johan on siinä vanhemmat. Miksi poikaystäväsi ei jo silloin muuttovaiheessa sanonut vanhemmilleen, että hän ei halua heitä mukaan? Eikö poikaystäväsi voisi sopia vanhempien kanssa, että heille jäisi asuntolaina eli heistä tulisi talon omistajia ja poikaystäväsi voisi muuttaa pois sieltä? Toivotaan että saisitte asiat jotenkin järjestettyä:)

Erika88
Seuraa 
Liittynyt29.6.2009

No, sitähän se poikaystäväkin eilen ihmetteli, mikseivät he jo silloin lähteneet eri teille.. Mutta eiköhän tästä selvitä. Olen ajatellut, etten nyt ihan lähiaikoina mene poikaystävälle, vaan hän tulee tänne, tai sitten tavataan jossain muualla..

mursumies

Ensimmäinen ajatukseni oli, että hullua jättää poikaystävä tämän isän takia, mutta enemmän luettuani sain sellaisen kuva, että poikaystäväsi ei osaa pitää puoliansa eikä myöskään sinun puoliasi.

Itse en kauaa katselisi noin röyhkeää ja epäkohteliasta käytöstä omassa kodissani.

Erika88
Seuraa 
Liittynyt29.6.2009

Mursumies, en olekaan jättämässä poikaystävääni, en missään tapauksessa. En ollut lauantaina kuulemassa heidän riitaansa, mutta sain sellaisen kuvan, kun poikaystävä asiaa myöhemmin mulle valotti, että appiukko oli haukkunut mua / asuinpaikkakuntaani, jolloin poikaystäväni oli asettunut poikkiteloin. Joten kyllä hän mielestäni osaa tarvittaessa pitää omia / mun puolia. Poikaystävä oli myös uhannut myydä talon, jolloin appiukko oli rauhoittunut.

He ovat jo puheväleissä, mutta ainakin vielä lauantaina ja sunnuntaina appiukko piti mykkäkoulua MULLE. Inhottaa tämä tilanne, koska itse olisin jo valmis unohtamaan tämän, ja jatkamaan elämääni poikaystäväni kanssa.

Vierailija

Todella kamala ja erikoinen tilanne! Mutta, etkö sinä voisi olla sitten käymättä siellä ja tapaisitte vain sinun kodissasi? Onhan tuo kamalaa käytöstä aikuiselta mieheltä ja kurjaa, että hänen vaimonsa alistuu moiseen käskyttämiseen. Sinulla sen sijaan ei ole mitään tarvetta jäädä kuuntelemaan ja katselemaan tuollaista käytöstä, ei siis kenenkään tarvitse tuollaista sietää. Yrittäkää etsiä vaikka joku pieni ja helvemman puoleinen vuokrakämppä tai jotain edes väliaikaisesti. Toivottavasti asiat selviää! (-:

Erika88
Seuraa 
Liittynyt29.6.2009

Kultahippu, niin on todella kamala tilanne!

Ainakin tänä viikonloppuna poikaystäväni on tulossa luokseni; katsotaan ensi viikonlopun tilannetta sitten lähempänä.

Jos totta puhutaan, mua alkoi viime viikonloppuna suorastaan pelottaa appiukko ja hänen raivoamisensa. Olen alkanut miettiä, voisiko hänellä olla jopa narsistisia piirteitä..

Kultahippu, olet oikeassa myös siinä, että on kurjaa, että anoppi alistuu tuohon. Hän kun ei varmaan "oikeasti" ollut vihainen mulle; hän nimittäin kyllä ainakin vastasi kysymykseeni, kun kysyin häneltä ennen lähtöäni yhtä asiaa.. Jos poikaystäväni olisi isänsä kaltainen, olisin lähtenyt suhteesta jo aikoja sitten.

Pitää tuota kämppäjuttua nyt vielä miettiä; mulle se sopisi mainiosti, mutta poikaystävästä en ole ihan varma..

Tintti

Mun tilanteeni on hieman eri, sillä tyrannina on anoppini. Mua ahdistaa todella paljon mennä niille.

Anoppi haukkuu mua ihan suoraan, millon elän kuulemma poikaystäväni siivellä (olen asunut vuodesta 2009 yksin ja siitä lähtien itse itseni elättänyt, en ole siis joutunut lainaamaan keneltäkään rahaa elämiseeni), milloin äiti on mut huonosti kasvattanut, millon olen lihava, kusipää, huora tai muu vastaava.

Anoppi valittaa kaikille, että hän joutuu tekemään kaiken, tosiasissa hän pesee pyykin ja laittaa ruoan. Muuten lapset hoitavat pihan, imuroinnin, astiat jne. Minä myöskin välillä siivoan ja teen muita töitä. 

Anoppi haukkuu myös appeani, joka on todella todella mukava ja tekee pitkää päivää töissä, että anoppini voisi olla kotiäitinä 11-vuotiaasta ylöspäin oleville lapsille. Anoppi oikeastaan haukkuu koko perhettään. Juhlien tullessa tilanne vain pahenee ja kun bileet ovat käynnissä hän on niin mukava ja kultainen kaikille ja kun viimeinenkin vieras on lähtenyt, hän aloittaa taas tutun mäkättämisen. 

Tämä ei sun tilannetta helpota, mutta aattelin vaan kertoa, ettet todellakaan ole yksin :)

Erika88
Seuraa 
Liittynyt29.6.2009

Voi, miten huojentavaa, etten suinkaan ole ainut, joka joutuu kärsimään näin kamalasta tilanteesta! Tintti, tiedän tasan tarkkaan, miltä susta tuntuu. Toisaalta sulla on ehkä vieläkin kamalampi tilanne; appiukko kun ei ole mua toistaiseksi haukkunut kuin paskapääksi.. Äitini kasvatuksesta hän ei ole maininnut. Ehkä verrattavissa kuitenkin on, että tämän viimeisimmän riidan aikana appiukko sanoi, että minusta huomaa kyllä, että olen pankkiirin tytär, koska olen niin pihi! :O Hyvä hänen on puhua; kaupassa ei käydä kuin LIDLissä, siellä kun kaikki on halvempaa kuin muualla..

Koska poikaystäväni vanhemmat on molemmat työttömiä, voisi kai oikeastaan sanoa, että poikaystäväni elättää heidät. Hänhän siis maksaa kaikkien ruoat, kun käydään ulkona syömässä..

Olen nyt taas lauantaina menossa kahden viikon tauon jälkeen menossa poikaystäväni luo. Toivottavasti tilanne olisi jo rauhoittunut, koska.. No, jos ihan rehellisiä ollaan, mua pelottaa jo ihan sikana mennä sinne! Eiköhän siitä kuitenkin elossa toivottavasti selvitä.

Erika88
Seuraa 
Liittynyt29.6.2009

Tilannepäivitys:

Menin eilen poikaystävälle kahden viikon jälkeen. Moikkasin vanhempiaan ihan normaalisti, mutta appiukko jatkoi mykkäkouluaan edelleen. Minusta on jotenkin lapsellista, että yli 50v mies jatkaa kiukutteluaan vielä kahden viikon jälkeen! Poikaystävälleni hän kyllä puhui.

Poikaystävä sanoi mulle, kun oltiin ajelulta menossa kotiinpäin, että jos tilanne jatkuu tällaisena vielä kauan, mun olisi parempi lähteä.. Mutten vain voi, koska rakastan häntä liikaa! Hän sanoi myös, että jos asuisimme kahden, hän menisi kanssani naimisiin samantien.

Kun oltiin jo menty nukkumaan, mua alkoi itkettää tämä tilanne ja appiukon mykkäkoulu. Poikaystävä lohdutti, otti kainaloon ja sanoi, ettei ole menossa minnekään. Se rauhoitti vähän.

Laitoin tänään aiemmin viestin poikaystävälle, jossa kerroin, että minusta on parempi, etten mene luokseen ennen kuin appiukko lopettaa lapsellisen mykkäkoulunsa. Poikaystävä vastasi, etten saisi vielä heittää kirvestä kaivoon.

Ideoita, miten pitäisi edetä? Selvää on vain se, etten aio jättää poikaystävääni, koska olen varma, että hän on Se Oikea!

zofy

Mun appivanhemmat eivät ole suoranaisia tyranneja, mutta hyvin erilaisista ja paljon varakkaimmista oloista kun oma perheeni. Ongelma onkin että he ovat kaksinaamaisia, välillä käyttäytyvät kun olisin oikea kultakimpale lisäyksenä perheeseen ja 2 sekunnin päästä kun sanon pienen väärän asian he käyttäytyvät jäätävästi. Poikaystävälleni tämä on rankkaa, koska he eivät koskaan sano minulle päin naamaa vain esittävät ja sitten kun lähden, saarnaavat minun käytöksestäni, olemuksestani ja valinnoistani. Poikaystäväni vastuulle näin jää välittää sanat, kärsiä mun kyyneleet ja tuntea kamalaa syyllisyyttä.

On raastavaa saada toivoa siitä, että kuuluu perheeseen ja sitten kun jätän vahingossa, inhimillisenä virheenä hiusharjan lavuaarin viereen tai valot päälle johonkin huoneeseen, en uskalla yöpyä poikaystäväni luona viikkoihin. Ymmärrän hyvin, että on raastavaa kun jokaista sanaa pitää varoa, kun ei missään nimessä halua jäädä vanhempien kanssa kolmestaan (mikä tapahtuu useammin kuin haluaisin). En haluaisi esittää mitään, mutta joistain asioista on anoppi varsinkin tehnyt mielipiteen niin selväksi että parempi esittää olevansa joku muu ): Toivottavasti saat tilanteeseesi helpotusta!   

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat