Halu kokeilla muita miehiä, vaikka on onnellisessa parisuhteessa?

Vierailija

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa nyt noin puolitoista vuotta. Hänen kanssaan on ollut ihanaa ja hän on aivan täydellinen, mutta viime aikoina suhteemme on muuttunut ongelmalliseksi.

Joka tapauksessa haluaisin kokeilla muita miehiä. Olen pian 17-vuotias nuori naisenalku, eikä minulla ole juuri muuta kokemusta muista miehistä kuin poikaystävästäni, toisin kuin poikaystävälläni on kokemusta muista naisista on vaikka muille jakaa. Minua ahdistaa ajatus, että seurustelisin poikaystäväni kanssa lopun elämää enkä ikinä saisi kokeilla ns. "villiä sinkkuelämää". Olemme jutelleet asiasta yhdessä, ja asia on poikaystävälleni arka, mutta hän olisi valmis uhrautumaan suhteen eteen antamalla minun harrastaa seksiä väliaikaisesti muiden kanssa yhden yön juttuina yhden viikonlopun ajan. Pelkään kuitenkin, että koska poikaystäväni on muutenkin herkkä, hän saattaisi seota tapahtuneista ja masentua.

Tämä jatkuva tunne kuitenkin riivaa minua ja häiritsee parisuhdettammekin. En halua missään nimessä erota, mutta tämä tunne on ollut pitkäaikaista ja häiritsevää. En tiedä mitä tehdä.

Onko kellään kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Kaikki neuvot ja kommentit otetaan todellakin vastaan.

Kommentit (14)

Vierailija

itselläni ihan sama tilanne en ole harrastanut muiden miesten kanssa seksiä kuin poikaystäväni ja poikaystäväni on vaikka kenen kanssa ollut ennen minua. välillä mietin miltäköhän se tuntuisi mutta olen mieluummin vain yhden miehen nainen ja tiedänpähän ettei kukaan muu nainen voi sanoa samaa ja että olen ainut laatuani=)ja muutenkin jos et ole kokeillut toisia ei sinun tarvitse ajatella"muttakun sillä oli sellanen ja se teki niin" kun tiedät vain mitä oma kultasi tekee;) mutta jos menet toisia painamaan en usko että suhteenne on enää ikinä samanlainen tai että pystyt enää harrastamaan seksiä miehesi kanssa, ainakin minusta tuntuu siltä. olen 19v ja ollut mieheni kanssa 2 vuotta ja asumme yhdessä=)

Vierailija

Uskottomuuteen on mun nähdäkseni olemassa kaksi vaihtoehtoa - sen lisäksi että ollaan aina ja ikuisesti uskollisia. Joko sopia siitä yhdessä esim. väliaikaisena kokeiluna, parinvaihtona tai jonain muuna vastaavana, tai sitten tehdä se salaa. Molemmissa on omat luottamuksen menettämisen riskinsä. Jos sovitaan, saattaa käydä niin ettei toinen osapuoli kuitenkaan voi sitä hyväksyä, ja salaa pettäessä siitä voi tulla tapa ja kiinni jäädessä ei mitkään selitykset enää auta. Pelkkä syyllisyyskin voi ajaa suhteen selvitystilaan ja jos toisaalta ei tunne pettämisestä lainkaan syyllisyytta, ei suhteella taida olla paljon tulevaisuutta.

Uskon että sopimisen yrittäminen on aina parempi ratkaisu ja kannattaa alkaa harkitsemaan pettämistä ainoastaan tilanteessa, jossa toinen ei suostu edes keskustelemaan asiasta tai tulemaan millään tavalla vastaan. Helpointa uskottomuus on vielä siinä vaiheessa kun ei asuta yhdessä ja voi laittaa suhteen joksikin aikaa "telakalle", mutta olen melko varma, että halu uskollisuuden rikkomiseen tulee vastaan missä tahansa suhteessa, yleensä viimeistään silloin kun/jos suhde alkaa toistaa samoja rutiineja.

Miksei toisaalta voisikin olla uskollinen koettelemuksista huolimatta ja tällaisiakin pareja varmasti on ihan siinä missä parinvaihtoja tai salarakkaita harrastavia. Nämä on näitä parisuhteiden ikuisuuskysymyksiä eikä niihin useinmiten taideta tarjoilla ratkaisuja valmiiksi eteen kannettuna.

Vierailija

Hmm, en osaa sanoa muutakuin mieti mitä __OIKEASTI__ haluat, onko se ruoho vihreämpää siellä aidan toisella puolella, vai onkohan se sittenkin samanlaista mitä muuallakin? Eli oletko valmis sittenkin hyppäämään joidenkin muiden vieraiden miesten/poikien kanssa samaan punkkaan? Tarkoitan, että muut saattavatkin olla erittäin erilaisia sängyssä, kuin nykyisesi mm;ssa liian rajuja jne?, ja oletko valmis luopumaan poikaystävästäsi kokeilun halujen vuoksi? Itselläni on ollut exinä vain tyttöjä, ja poikaystävällänikin on ollut tyttöjä ennen minua, joten näillä näkymin itse en olisi valmis vaihtamaan tai kokeilemaan muita, ja oot onnekas, jos poikaystäväsi on ensimmäinen suhteesi, en tiedä auttoko tää litania yhtään suuntaan tai toiseen, mutta jos et muuta osaa tehdä/sanoa niin pyydä ihmeessä omaa aikaa ja tilaa hetkeksi (en tarkoita taukoa suhteesta, vaan ettette näkisi hetkeen tai puhuisi..) Ainaki itseäni on auttanut tuo mitä sanoin, suhdetta takana vuoden ja puoltoista kk;ta.. Mut toivottavasti saat selkeyttä asiaan. :)

Vierailija

Onko parisuhteessanni kaikkia aivan hyvin? Ei mitään muita muttia kuin tuo sinun "kokemattomuutesi" muiden suhteen? Itse olen sitä mieltä, että jos sinulla on nyt hyvä parisuhde, älä heitä sitä kiirehtiessäsi hukkaan. Olet vielä nuori ja elämässä voi tapahtua vaikka mitä. Voitte esimerkiksi kasvaa poikaystäväsi kanssa erilleen tms.

Itse en lähtisi parisuhteesta sen takia, että ei ole ollut muita. Itse kun olin aikanaan aivan samassa tilanteessa. Ex-poikaystävällä oli ollut vaikka minkälaista juttua, kolmen kivaa ja kaikkea muita kivoja sinkkujuttuja. Itse olin kuitenkin vahvasti päättänyt, että vaikka en olekaan muita kokenut, niin en aiokaan, vaikka asia vähän vaivasi. Seksi on kaikkein parasta sen kanssa, jota rakastaa ja joka tietää kuinka sinut saa syttymään. Noh, ero tuli kuitenkin jossain vaiheessa ja silloin vietin oman villin sinkkuelämäni. Enkä voi sanoa, että olisin mitenkään muuttunut tuosta sinkkuajasta. Edelleen tiedän sen, että vain ihminen, jota rakastaa ja hän sinua, voi saada syttymään kunnolla seksinkin suhteen. Oikeastaan tuo sinkkuaika vahvisti vain sen käsityksen, mikä minulla on unelmiein miehestä, sen verta tuli k***ipäitä vastaan.

Minun ohjeeni on, että nauti nyt siitä, kun sinulla on hyvä mies. Ne sinkkuajat saattavat houkuttaa, toiset miehet kiinnostaa, mutta tosiasia on, että villien baari-iltojen jälkeen, monien miesten jälkeen, kun käperryt yksin nukkumaan (tai heräät tuntemattoman krapulaisen miehen vierestä hyvin sekavin muistikuvin), uskon, että toivot, ettet olisi jättänyt onnellista parisuhdetta taaksesi. Eron tai huonon parisuhteen jälkeen asia on ihan eri.

Vierailija

Mä oon täysin samaa mieltä kaikesta kuin Jiia.

Älä anna asian kehittyä päässäsi pakkomielteeksi, vaan keskity kaikkeen ihanaan, mitä sulla on. Vaikka poikaystäväsi olisikin vaikeana antanu sulle luvan olla muiden kanssa, niin sinuna en sitä kyl tekis, koska kultasi ei selvästikään tunnu olevan asiasta kovin innoissaan vaan hän yrittänee vain olla sinulle mieliksi oman silläkin uhalla, että pahoittaa oman mielensä.

Itse tapasin avopuolisoni 16-vuotiaana eikä minullakaan ole siis kokemusta muista miehistä. Minun mielestäni se on ihanaa, oloni tuntuu puhtaalta ja onnekkaalta. Koita sinäkin päästä yli noista ajatuksistasi ja ajatella asian valoisaa puolta! Elämässä on niin paljon tärkeämpiä ja arvokkaampia asioita kuin seksikokemukset!

Vierailija

Sinuna en menisi kokeilemaan muita vaikka lupa siihen olisikin, koska uskon vahvasti, että suhteenne ei tulisi koskaan enää olemaan ennallaan sen jälkeen. Sun pitää nyt punnita vaihtoehtoja. Joko eroat ja saat kokeilla villiä sinkkuelämää tai sitten jatkat suhdetta ihanan poitsusi kanssa ja unohdat moiset päähänpinttymät. Itse aloin seurustelemaan poikaystäväni kanssa 16v ja nyt 3 ja puoli vuotta myöhemmin asumme yhdessä. En ole koskaan ollut muiden kanssa eikä siihen mitään tarvetta olekaan.
"I believe the grass is no more greener on the other side"

Vierailija

Itselläni oli täysin sama tilanne 2008. Olin seurustellut vuoden ensimmäisen mieheni kanssa ja mielenkiinto muihin kasvoi päivä päivältä. Ainoa syy miksi tunsin näin oli se, että olin lopen kyllästynyt omaan tylsään parisuhde elämään. Onnekseni mieheni lähti toisen matkaan ja näin kuin nalli kalliolle. Pariin kuukauteen minulla ei ollut mitään mies elämää kunnes elo-joulukuussa oli vilkkaampaa kuin .. ikinä. En kadu sinkkuelämääni, mutta en ole siitä kovin ylpeäkään. Tapasin nykyisen mieheni pian näiden jälkeen ja kesällä mentiin kihloihin. Yhdessä eläminen on parasta enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Vaikka miehille kuinka ehdottelisi parin vaihtoja ja yhen illan juttuja, he eivät IKINÄ pidä ajatuksesta. Haluavat vain miellyttää rakastaan ja haluisi, että tämä olisit onnellinen. Se on mielipiteeni. Olen vierestä katsonut kun pikkuhiljaa ystäväni suhde kariutui kun toinen teki mitä tykkäsi ja toinen toivoi, että hän olisi uskollinen. Mieti, nauti, kokeile. Toisille parisuhde sopii, toisille ei. Oma polku pitää löytää, mutta ei se yhdenillan elämä ole niin hohdokasta! Mielummin käpertyy oman kultansa kainaloon joka yö.

:)

Vierailija

JENBOCH "Vaikka miehille kuinka ehdottelisi parin vaihtoja ja yhen illan juttuja, he eivät IKINÄ pidä ajatuksesta. Haluavat vain miellyttää rakastaan ja haluisi, että tämä olisit onnellinen"
aika suppeasti ajateltu, nyt taisit yleistää ennenkuin mietit loppuun asti..olen monen ystävä-miehen kanssa jutellut ja moni heistä seurustelee onnellisesti, mutta jos tyttöystävä on tuonut kotiin toisenkin tytön niin miehet ovat olleet ikionnellisia omaa tyttöystäväänsä unohtamatta. ;)

Vierailija

YinG, luulenpa että jenboch tarkoitti sitä, että miehet eivät ilahdu, jos yhden illan juttu tarkoittaisi, että tyttöystävä menee sänkyyn toisen miehen kanssa... Tai siis että tottakai miehille nyt aina toinen nainen kelpaa, jos tyttöystävä sitä ehdottaa. Mutta jos tyttöystävän pitäisikin saada paneskella toista miestä, niin tuskinpa poikaystävä silloin on kovin usein ikionnellinen.

Toki poikkeuksia löytyy aina.

Tulipa sekava teksti, toivottavasti joku edes ymmärtää pointin.

Inomus
Seuraa 
Liittynyt5.3.2010

Onpa helpottavaa huomata, etten oo ainoo jolla on ajatuksia toisten miesten kokeilemisesta, kokemuksen olemattomuudesta ja kaikista epämääräsistä tunteista, joiden kanssa sitte joutuu painiskelemaan. Itse olen 19, seurustellut nyt vuoden ja tämä on ensimmäinen suhteeni. Puolen vuoden seurustelun jälkeen meinasin ajautua väärälle polulle, mutta sitten jostain syystä havahduin ajoissa eikä mitään peruuttamatonta päässyt tapahtumaan. Sen jälkeen on tullu sellanen olo, etten tarvitse mitään kokeiluja tai villiä sinkkuelämää.

On tosiaan ihana käpertyä sen oman rakkaan viereen! Meidän suhteessa on vuoden aikana kerenny olla jos jonkinmoista kriisiä johtuen ehkä melkoisen erilaisista elämäntilanteista, mut ne on vaan kasvattanu molempia, syventäny suhdetta ja niistä otettu opiks. On ihana kun voi kiukkuilla jollekin tietäen, että sattuu vaan olemaan huono päivä tai vaikeeta aikaa muuten vaan. Ei sitä kaikkien kanssa voi tehdä. Ja mulla noi halut kokeilla muita miehiä on jääny lähes kokonaan, joskus tulee fiiliksiä et eieiei, en halua jumittaa tässä samassa suhteessa koko elämääni, mut sit taas tulee heti perään ajatuksia et ei en halua päästää tästä irti! Jännä se ihmismieli... niin ailahteleva.

Tulipa sekava teksti, halusin vaan päästää vähän ajatuksia pihalle ku huomasin olevani ihan tervejärkinen enkä mitenkään poikkeuksellinen ajatuksineni. :D

Vierailija

Mietin itseasiassa kirjoittaa samasta aiheesta, mut löysin tän keskustelun täältä. Kiitos paljon myös minun puolestani kommenteista kaikille.

Olen itse seurustellut nyt hieman yli vuoden ja aina tuntuu että mielummin olisin joskus sinkku ja kokeilisin miltä tuntuu olla muiden kanssa. En ole koskaan seurustellut kenenkään muun kanssa kuin nykyiseni kanssa, ja olen 21v. Tietenkin parisuhteessa oleminen rajoittaa jonkin verran tekemisiä. Lisäksi poikaystäväni on välillä uskomattoman mustasukkainen muista mieskavereistani, tämänkin huomasin vasta tänä syksynä. Suomalaisilla on muutenkin aika erilainen suhtautuminen naisten ja miesten välisiin PELKKIIN KAVERISUHTEISIIN. Tutustuin erääseen kihloissa olevaan ikäiseeni nuoreen mieheen, joka oli Suomessa vain 3 viikkoa. Olimme hyvät tutut, mutta silti puolet luokkani tytöistä suuttui asiasta, vaikka tämä mieskin selitti asian heille.

Mutta täytyy varmaan tehdä jossai vaiheessa pesäeroa, onneksi emme sentään asu vielä yhdessä poikaystäväni kanssa - lie olenko vanhanaikainen tai muuten vain sinkkuelämään kallistuva :D

Mutta voimia kaikille, jotka ovat samassa tilanteessa!

Vierailija

Mielestäni parisuhteessa ollaan tai ei olla. Ajatuskin siitä, että kävisin jonkun muun miehen luola harrastamassa aikuisviihdettä on kamalaa. Saatika jos mieheni ilmoittaisi, että hän haluaa muita kun minua. Jos toista rakastaa haluaa silloin myös kokea asiat hänen kanssa eikä naapurin villen tai viivin.

Vierailija

Kyllä varmaan aika monille tulee tuo tietty piste vastaan ensimmäisessä kunnon suhteessa. Eikä siinä mitään, kaikkea saa mun mielestä haluta ja ajatella, mutta tärkeintä on aina se, mitä loppupeleissä tekee. Multa kysyttiin usein nuorempana, että enkö mä koskaan tuu katumaan sitä, että aloin seurustelemaan nuorena. En uskonut niin, enkä usko vieläkään. Mulla ja miehelläni oli breikki tuossa jokunen aika sitten, mutta se ei johtunut siitä, että olisi halunnut katsastaa muun tarjonnan. Toki tuli sählättyä kerran, jota olen katunut syvästi jälkeenpäin. Jos voisin viettää tuon hetkellisen sinkkuaikani uudestaan, jättäisin ehdottomasti tuon miesasian pois!

Uskokaa jo hyvät ihmiset se tosiasia, että ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolen. Siinä on vain joku näköharha :) Jos oikeasti on onnellisessa parisuhteessa, ei sitä kannata riskeerata yhden ns. sinkkuviikonlopun takia. Vaikka sitä voisi toiselle luvata, ettei se haittaa ja se on ihan okei, se ei koskaan oikeasti ole sitä. Tai tietyissä tilanteissa se kai voisi toimia, mutta en ihan jaksa uskoa, että kovin monet ovat valmiita sellaiseen ihan oikeasti.

Vierailija

Sen verran voin sanoa, että ole onnellinen että ei ole paljon muita miehiä ollut. Itsellä ollut niitä ihan riittävästi sänkyseurana ja ei se ole paljon vaihtamalla parantunut. Olisin todella onnellinen jos nykyinen mieheni olisi ainoa. Tosin en voi tietää ajattelisinko silloin sinunlaillasi, mutta on se kuitenkin niiin paljon ihanempi asia rakastaman ihmisen kanssa, kuin jonkun yhdenillan hoidon kanssa.
Enkä usko siihen että jos pääsisitkin koikeilemaan muita miehiä, että teidän suhde palautuisi täysin normaaliksi. Aina miehesi muistaisi kokeilusi ja se hiertäisi teidän välejä. Itselläni on kokemusta (toki hieman eri ihmissuhteesta), kun serkkuni lähestyi minua seksuaalisesti ja hän oli itselleni kuin veli ja elämän tärkeimpiä ihmisiä. Mutta tämän tapahtuman jälkeen en pystynyt olla hänen lähellään enää ja meille tuli kahden vuoden tauko näkemisessä ja kun viimein nähtiin, niin ei ollut enää mitään juteltavaa ja tilanne oli todella vaivaantunut ja hankala.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat