ero..

Vierailija

seurustelimme entisen avopuolison kanssa lähemmäs 3 vuotta. ero oli pakollinen, koska mies halusi vaihtaa minut nuorempaan muikkiin.. olen pari kk yrittänyt kestää tätä ero tuskaa, mutta alkaa usko ja toivo loppua.. miten selvitä tästä, kun haluaisi vaan linnoittautua peiton alle ja pysyä siellä ensi kevääseen.. ?

Kommentit (3)

Vierailija

Tälläisessä tilanteessa ei kannata jäädä yksin potemaan suruaan. On tärkeää olla ystävien ympäröimänä, jolloin ei sure koko aikaa menetettyä rakkautta. Ystävät ovat tärkein tuki tilanteessa kuin tilanteessa, eikä tämä ole todellakaan se poikkeus.
On hyvä yrittää huomata ne elämän hyvät asiat, joota varmasti on eronkin jälkeen.
Tsemppaa vain kovasti ja aloita vaikka uusi harrastus, sekin voisi piristää näin talven tullen.
Voimia :)

Anuski
Seuraa 
Liittynyt12.10.2010

Onkos sulla tukiverkostoo ympärillä? Siihen kannattaa luottaa, jos sellanen vaan on. Edes joku jolle voi puhua ja joka vois patistaa sua ylös sieltä peiton alta :) Jos tuntuu ettei yksin pärjää, kannattaa mennä ammattiauttajan pakeille. Mielummin hakea sitä apua ajoissa, kun että virua tuskassa loputtomiin. Sä menetät voimas ihan täysin etkä jaksa sit enää mitään. Ja kun mies kerran halusi sut vaihtaa nuorempaan, se ei oo sen arvonen. Vaikka mitäpä toi auttas, tunteita kun ei voi hallita. :/

Mut tsemppiä ja voimia sulle paljon! :) Aika parantaa haavat.

Vierailija

Tiedän tasan tunteen kun ei haluaisi menettää rakasta ihmistä, jonka kanssa oli turvallinen ja onnellinen olo. Olen myös itse eronnut hetki sitten ja tunteet ovat vielä niin pinnassa, että tuntuu kuin joku voima vetäisi vain alaspäin, eikä valoa ole näkyvissä pitkiin aikoihin. Tukiverkosto on minulle erittäin tärkeä, olen onnellinen siitä että saan ystävilleni kertoa siitä kuinka paha minun on olla, ja he ovat siinä vieressä tukena.
Mutta vaikka minulla on ihmisiä ympärillä, ei tästä pahasta olosta siltikään tule loppua.

Miehesi teki kyllä melkoisen tempun, vaihdettuaan nuorempaan. Siinä vaiheessa voisi viha olla korkeammalla, kuin suru. Toisaalta taas ymmärtää sen, että viha ja rakkaus kun kulkevat käsi kädessä, niin ei siinä silloin paljon vihan tunne auta kun se rakkaus puskee kuitenkin päälle. :/

Ei muutakuin ystävien kanssa kahvitteleen, ei sinne sängyn pohjalle viitsi kuitenkaan jäädä. :) Jopa itse saan itseni ylös, vaikka ei tekisi mieli nousta..

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat