Ystävä ei kerro elämästään

Vierailija

Olen tuntenut nykyisen ystäväni viitisen vuotta ja noin pari vuotta sitten hänestä tuli minulle erittäin läheinen. Aiemmin minusta tuntui että ystävyytemme oli vastavuoroista; pidimme yhteyttä ja vaihdoimme kuulumisia puolin ja toisin ja olen kertonut hänelle vuosien mittaan myös suruistani mikäli niitä on ilmennyt.

Kuvittelin että myös ystäväni uskoutuisi minulle huolineen mikäli niitä ilmaantuisi. No, kuukausi sitten sain yllättäen tietää ystävältäni, että hän on eronnut viisivuotisesta seurustelusuhteestaan. Ystäväni ei milloinkaan puhunut eroaikeistaan minulle, vaikka ne olivat kyteneet hänen päässään jo monia kuukausia.

Olin/olen erittäin pahoillani ja loukkaantunut, että hän ei ollut uskoutunut minulle tällaisessa asiassa. Olen luotettava ihminen enkä koskaan kerro asioita eteenpäin. Voiko tätä enää edes kutsua ystävyyssuhteeksi, kun toinen ei halua avautua tällaisista asioista? itse hän kuitenkin aina kannustaa minua puhumaan, mikäli on murheita ja niin teenkin. en vain enää tahdo jaksaa olla se "antava" osapuoli.

Kommentit (2)

Anuski
Seuraa 
Liittynyt12.10.2010

Tiiätkö mulla oli sama ongelma viime keväänä. Olin kans kuvitellu että mun ystävä voi kertoo mulle mitä vaan. Kerto exästään hirveitä juttuja, miten vihas sitä ja muuta. Samaan aikaan koitti sopii tän exän kanssa että menisivät takas yhteen. Sain tän kaiken kuvion selville facebookista. Se loukkas. Meillä oli välit sit poikki monta kuukautta. Oltiin samassa opiskelupaikassa eikä edes tervehditty kun nähtiin. No, mun elämässä sit tapahtu muuta nii järkyttävää, et tää koko juttu tuntu niin pienelle. Laitoin siis sähköpostia tälle ystävälle, ja nyt ollaan sovittu. Miten se pystykää antaan mulle anteeks, oon kuulemma vieläki sen paras ystävä.

Mun neuvo siis olis, et sä et voi pakottaa toista uskoutuun. Sä voit vaikuttaa siihen mitä sä teet. Voi olla monia syitä miks ei oo sulle puhunu, eikä se välttämättä liity siihen, etteikö luottas suhun. Ei sun tarvii omia juttujas sille kertoo, jos sille tuntuu. Eihän kukaan voi olettaa että ystävyys pysyis ikuisesti hyvänä jos se on yksipuolista. Jos sä näin teet, sun pitää vaan hyväksyä se, että teidän ystävyys ei tuu oleen enää samanlaista. Ja yks hyvä asia on, et oikeesti puhuisitte asiasta, ilman riitaa tai harkkaa. Juttelisitte, kertosit miltä susta tuntuu.. Puhumisesta on hyvin harvoin haittaa missään asiassa.

Vierailija

Itse myöskään en kerro lähimmillekään tai edes sille yhdelle lähimmälle ystävälleni parisuhde asioistani mitään. Miksi kertoisin? Parisuhteeni ei ole hänen suhteensa eikä hänen/heidän tämän takia tarvi päästä analysoimaan minun parisuhdettani tai murehtimaan minun suhde ogelmiani(joita ei kyllä juurikaan ole).

Muista elämäni asioista kyllä kerron ystävilleni mutta en ihmissuhteista. Mielestäni vaikka oltaisiin kuinka hyviä ystäviä kaikkea ei tarvi jakaa.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat