Omia kokemuksianne?

Vierailija

Haluaisin kuulla kokemuksia teiltä jotka olette eronneet oltuanne suhteessa "pitkään".

Itse olin suhteessa lähes 3 vuotta ja mietin ovatko ajatukseni/tunteeni normaaleja ja onko teillä samanlaisia kokemuksia?

Nyt yli puolivuotta eron jälkeen kaipaan exääni päivittäin ja hän on mielessäni todella suuren osan päivästä? Tämä oli ensimmäinen suhteeni ja näin myös ensimmäinen eroni joten minulla ei ole mitään mihin verrata ja siksi kaipaankin apuanne.

Olisi kiva tietää kuinka suuressa osassa exänne on ajatuksisssanne vielä puoli vuotta eron jälkeen ja millaisia ajatukset ovat?

Itse en jaksa uskoa että ajtukseni ovat tai se että edes ukkoa näin paljon ajattelen on normaalia.

Kommentit (6)

Vierailija

Toisilla menee nopeemmin ohi kun toisilla.

Ekan poikaystävän kanssa kun erottiin niin en aatellu/surru sitä melkein ollenkaan, koska en ollu enää rakastunu siihen.
Toka poikaystävä kun jätti mut niin en meinannu päästä siitä millään yli ja itkin vielä puolen vuoden päästäkin sen perään. Toivoin vaan että saisin sen vielä takas. Sitten alko helpottaan ja pikkuhiljaa koko tyypistä tuli mulle täysin samantekevää.
Edellisestä erosta on nyt yli 3kk ja muuten ei olis niin paha mutta kun törmään tähän exään aina välillä ja se pitää itsekin yhteyttä muhun. Haluaisin unohtaa koko koko ihmisen, mutta samalla haluaisin sen takas, vaikka tiedän ettei siitä ehkä mitään tuliskaan.

Kyllä se siitä pikkuhiljaa..

Vierailija

Heippa!

Ite erosin pari vuotta sitten edellisestä poikaystävästä, jonka kanssa seurusteltiin yli kaks vuotta. En olis halunnu tuolloin erota. Ekat pari kuukautta itkin monta kertaa viikossa, ja oli kokoajan ikävä.. kesti 8kuukautta, että tuli ensimmäinen päivä jona en ajatellut exääni ollenkaa. siihe asti kaipasin sitä kokoajan.

vähän alle vuosi eron jälkeen (kun vieläki mietin ja ikävöin sitä kokoaja) törmäsin ihanaan jätkään ja ihastuin ihan yllättäen. sen päivän jälkeen entistä poikaystävää en ajatellut pitkään aikaan, joskus tuli mieleen, mutta ei ikävöimismielessä vaan muute vaa.

uuden pojan avulla unohdin edellisen täysin, veikkaan että muuten olisin vieläkin kiinni exässä... tällasta tapaa ylipääsemiseen ei ehkä voi suositella, mutta ajattelin vaan tulla kommentoimaan, kertomaan oman tarinan ja sanomaan että ihan tutulta ja normaalilta kuulostaa. :))

Vierailija

On se varmaan hyvinkin yleistä kaivata ex-poikaystävää puolen vuodenkin jälkeen, etenkin jos ero tuli yllättäen ja sitä ei toivonut.

Ite päätin 8kk sitten melkein 3v suhteen. Ei ollut ensimmäiseni, mutta voisin sanoa että ensirakkauteni kuitenkin. Puhuttiinhan siinä jo kihloista ja yhteisestä tulevaisuudesta. Sitten muutin toiseen maahan ja ero tuli sovussa. Suunniteltiin palaavamme yhteen (olemme kerran olleet 5kk erossa), mutta muutamaa päivää ennen Suomeen paluuta tapasin ihanan miehen. Exän kanssa suunnitelmat jäi siihen, kun ihastuin niin vahvasti tähän toiseen mieheen. Sen jälkeen tietysti tuli mietittyä exää ja etenkin harmitti se, että loppujen lopuks meillä meni välit poikki ja sain haukut. Nykyään mietin aika paljonkin exääni ja hyviä aikoja. Tietynlainen ikävä, mutta en ikinä haluaisi palata siihen suhteeseen tai edes erota nykyisestäni. Uskon, että syy kaipaamiseen on se ensirakkaus ja se, että suhteessamme oli paljon vaikeita aikoja (minun takiani enimmäkseen). Pelkään sitä päivää, kun saan tietää, että exäni on aloittanut uuden suhteen.. Itsekästä, mutta totta.

Vierailija

Minulla meni ensirakkaudesta erotessa liki 2,5 vuotta kunnolla toipumiseen! Siinä välissä ehti olla poikaystäviä, mutta aina vertasin heitä eksääni ja tajusin etten välitä heistä ja jätin he. Sitten tapasin nykyiseni ja unohdin hetkessä kokonaan eksäni. Ja oli jo aikakin, ihan liian pitkään sitä ajatteli ja ikävöi.

Vierailija

Seurustelin 2,5 vuotta ja erosimme minun tahdostani. Vaikka kaikki väittävät että laastarisuhteet ovat turhia niin oma kokemukseni kertoo toista. Hyppäsin kevytsuhteeseen melkein samantien erostani enkä ehtinyt kaivata eksääni lainkaan. Kevytsuhde päättyi ja melkein heti sen jälkeen löysin taas oikean suhteen ja jaksan taas panostaa suhteeseen. Eksääni en ole juurikaan edes ajatellut saati sitten itkenyt perään. Suhteesta jäi hyvä maku, tiedän että rakastin eksääni aidosti ja ajattelen hänestä ja suhteestamme pelkkää hyvää vaikka se mennyttä onkin. Jaksan keskittyä uuteen mieheeni samalla tarmolla kuin eksääni aikanaan. Erosta on kulunut aikaa noin neljä kuukautta.

Vierailija

Itse pääsin kolmen vuoden suhteesta yli vasta vuosi meidän eron jälkeen. Tuntuuhan se pitkältä ajalta, etenkin kun päätös oli mun, koska olin löytänyt uuden. Sitä vaan tuli pyörittyä syyllisyydessä ja mietittyä pitkään, teinkö oikeen ratkasun kun lopetin silloisen suhteen ja hyppäsin heti uuteen. Nyt kun tää uusikin sitten päättyi, alkoi samantien uudestaan ylipääsemisprosessi. Eipä siis kannattanut heti hypätä uuteen suhteeseen.
Toisaalta, joku kevytsuhde vois olla ihan hyvä juttu. Ei mitään sitoutumista, ei mitään vakavaa. Vähän vaan hauskan pitoo, että sais ees jollain tavalla hyvän mielen ja sen tunteen, että joku on kiinnostunut. Kolahti aika pahasti, kun eksä ilmoitti aivan yllättäen haluavansa erota. Väkisinkin tuli sellanen olo, että itsessä on vikaa ja nyt sitä haluais paikata jollakin seksisuhteella. Typerää, ja voi ollakin että uusi mies 3 viikkoa eron jälkeen ahdistais ihan hirveesti ja lopulta juoksisin karkuun, kun tajuisin, etten oo valmis pitään ees ketään toista kädestä kiinni.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat