Yksinäinen

Vierailija

Poikaystäväni on armeijassa ja olen todella yksinäinen aina viikolla, koska minulla ei ole pahemmin kavereita. Vaikka minulla on facebookissa paljon kavereita listalla, mutta ei ole sellasia kavereita kenen kanssa viettää aikaa.. Ja olen tosi huono itse lähteä etsimään tosta noin kavereita, onko tämä ihan oma syyny vai mitä pitäisi tehä asialle?

En mielestäni ole mikään ruma enkä tyhmä, mutta olen vaa jäännyt yksin.

-Lappeenrantalainen

Kommentit (9)

Vierailija

Minulla on vähän sama tilanne. Poikaystäväni asuu kaukana joten näemme vain viikonloppuisin, emmekä edes joka viikonloppu. Nyt kesällä en näe edes muutamaa koulukaveriani.
Aika yksinäiseltä tuntuu kun ei töiden jälkeen ketään, kenen kanssa olla.

Vierailija

..Huoh..
mulla on taas niin, että kaikki mun kaverit seurustelee ja on jätkiensä kanssa 24/7 ja soittaa mulle lähinnä vaan jos niillä on joku kriisi / jätkä on lähteny jonnekki.. ja 2 hyvän kaverin kanssa on vähän kitkaa, molemmat on suuttunu mulle jostain mitä en oo tehnyt edes. Ärsyttää.

Vierailija

Minulla on kans vähän sama tilanne, muttei ole edes poikaystävää tällä hetkellä. Muutin joku aika sitten takaisin kotipaikkakunnalle ja entiset kaverit on joko muualla tai pyörivät täällä omissa piireissään joihin minua ei hirveästi kiinnosta pyrkii pyörimään mukaan kun on niin paljon niitä tyyppejä joita en voi sietää.. Ittelläni oon ajatellu et on oma vika kun olen niin "nirso" tuosta seurasta ja on niin kovin vaikea tutustua uusiin ihmisiin..

Vierailija

Jos sulla on hyvät välit vanhempiin tai sisaruksiin(jos on), niin heidän kanssaan voi olla todella mukavaa. Olen itse huomannut, että etenkin äitini on ollut hyvää seuraa ja samalla olen hänelle seurana koska hän on itse työtön.

Voithan myös koittaa ehdottaa jollekin noista facebook-kavereista näkemistä vaikka kahvin merkeissä tai lenkkiseuraksi:)

Vierailija

Sama täällä. Oon myös jostain syystä vaan jäänyt yksin. Joskus oon joillekkin kertonu että ku ei oo hirveesti kavereita, niin mua on pidetty yksinäisenä luuserina joka HALUAA istua vain kotona, vaikkei asia ole ollenkaan niin. Tykkään olla ihmisten seurassa, juhlia jne. mutta en vaan löydä seuraa. Ainakaan sellaista jossa itse viihtyisin. Pari hyvää kaveria kyllä löytyy, mut ei nekään kokoajan mun kanssa jaksa hengailla. Oli mulla vielä pari vuotta sitten paljon kavereita mut nyt kaikki on vaan menny omille teilleen, ja nykyään tuntuis ihan tyhmältä ottaa niihin enää yhteyttä. Ja miksi mun aina pitäis olla aloitteentekijä?

Tämän lisäksi ollaan nyt eroamassa poikaystävän kanssa, joten yksinäiset illat vaan lisääntyy. Varsinki kesällä ku koulukaveritkin on matkustanu kotipaikkakunnilleen. Arki-iltasin meinaan kuolla tylsyyteen.

Onko sulla aloittaja mitään harrastuksia? Jos ei niin uuden aloittaminen aina piristää. Itsekkin ajattelin nyt jotain alkaa puuhailemaan ettei aika käy pitkäksi. Toinen juttu mikä mua on auttanu on liikunta. Kun kaiken sen ajan minkä vois kavereitten kanssa käyttää lenkkeilyyn jne, niin johan alkaa tuloksia näkyä! :)

Vierailija

hei!
ikävä kyllä yksinäisyys on monen ihmisen ongelma, jotkut valitsevat sen tai joutuvat sellaiseen tilanteeseen. varmasti löydät itsellesi uusia ystäviä, vaikka se hieman jännittäisi.
rohkesti vain ihmisten joukkoon, itsekkin olen välillä yksinäinen ja tosi huono etsimään uusia ystäviä, ei se ole helppoa..

Vierailija

Täysin sama tilanne, mutta vielä ilman poikaystävää, mikä tekee tilanteesta masentavamman :( Mulla on kavereita sinäänsä, mut hyvin hyvin harvoin käyn kenenkää kaa jossai, tai mun seuraa pyydetään/kututaan minnekkää.. Oikeeta parasta ystävää tai ees omaa ystäväporukkaa ollu varmaa ikinä seiska-luokan jälkeen (ja nyt oon ylioppilas), vaikka sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunu oon. Niin se taitaa olla et yksin vietän 18-v syndet ihan niiku uudetvuodetki :(

Vierailija

Täällä myös yksi yksinäinen.. Lukion jälkeen kaikki kaverit muuttivat pois enkäole saanut kerättyä uutta kaveripiiriä. Poikaystävä löytyy, mutta en jaksaisi hänen kanssaan jatkuvasti nysvätä. Olen seurallinen ihminen, mutta ystävyyssuhteita ei voi pakottaa:) Ne tulee kun on tullakseen;) Jos joku haluis tutustua liikunnalliseen ja iloiseen tyttöön keski-suomesta niin mielelläni ottasin uusia ystäviä vastaan:)

Vierailija

Olen samaa mieltä monen kirjoittajan kanssa. Joku harrastus on mukava aloittaa. En tarkoita mitään nyt kauhean kallista harrastusta, mutta ulkoilu, uiminen, kirjoittaminen tai vaikka uuden kielen opiskelu ovat mukavaa ja aikaa vievää puuhaa. Itselläni on käänteinen ongelma. Minulla on kamalan paljon tuttuja, mutta en ehdi nähdä heitä. Jossain vaiheessa lopetin yhteydenpidon muutamiin, ja huomasin olevani ainoa joka pitää yhteyttä kaverisuhteessa. Anyway.

Itse näin kesäisin otan kirjan käteen ja menen rannalle aurinkoa ottamaan yksin. Tosin se hieman tympäisee kun kaikilla muilla on kaverit, mutta en ota sitä liian vakavasti. Poikaystävä on joo, mutta ei hänen kanssaan AINA jaksa olla - myönnän. Parhaat kaverini ovat muuttaneet pois kaupungista, mikä todella ärsyttää. Siksi yritän keskittyä kouluun ja kesällä loikoiluun. Tietysti soittelen parhaille ystävilleni, se auttaa ehdottomasti :)

Voimia ja jaksamista kaikille meille! Sekä aurinkoista kesää!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat