Miksi koneella kaikki illat kun voisi viettää sen ajan....

Vierailija

Tänään taas kuulin valituksia muutamilta tytöiltä kun niiden jätkät pelaa/dataa kaikki illat eikä vietä niiden kanssa aikaa.... Oon kuullu niin paljon näitä tapauksia....

Mikä hemmettiä noita vaivaa että "pelataan" illat ja unohdetaan se toinen.
Ite ainakin 5 kertaa mielummin viettäsin sen ajan tyttöystävän kanssa köllötellessä sohvalla ja kattellessa telkkaria, kuin se että dataisin joka ilta koneella....

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

kadonnu se uutuuden viehätys toisesta niin ei tee mieli enää niin kyhnätä toisen kainalosssa. aika normaalia tuo on jokaisessa pidempään kestäneessä suhteessa että toinen tekee ihan jotain muuta kun toinen kaipaa hellyyttä. sitä pitää vaan ottaa härkää sarvista ja sanoa toiselle et nyt olis mun vuoro saada huomiota.

Vierailija

Pelit voivat oikeasti olla vähintään yhtä koukuttavia kuin tv-sarjat. Ja jos kyse on jostain nettipelistä, se on myös tavallaan sosiaalista. Esimerkiksi silloin kun ite olin yläasteella/lukiossa niin Counter Strike oli todella suosittu peli, ja sitä pelattiin tietyllä porukalla netissä kavereitten kanssa. Jos nämä pelikaverit vielä sattuvat olemaan jotain tuttuja koulusta, niin sen vaikeampaa voi olla lopettaa pelaamista. Ja jos on pelannu ennen tyttöystävää joka ilta koneella, niin siitä tavasta ei oikein pääse eroon.

Mutta hyvin harva jätkä enää esimerkiksi armeijan jälkeen jaksaa/kehtaa/ehtii pelata mitään koneella. Kyllä se siitä kun ikää tulee lisää. Tietysti on aina olemassa se pieni joukko ihmisiä, joille pelaaminen ja datailu on todella tärkeää ja he ovat riippuvaisia siitä.

Vierailija

No elämä on! Ehkä sitte pitää tyytä osaansa tai vaihtaa ihmistä. Meillä mä yritin rajottaa tota pelaamista. Ei toiminu, mutta annoin vapauden pelaa niin paljon ku haluu (koska toivoin, että ymmärtäisi itse mikä on spoiva raja, toisin kävi!) ja tuntuu nyt vaan pelaavan tota koko ajan. Missä on se kultainen keskitie?! Paljon teillä pelataan noita pelejä? et paljon mun pitää sietää tota? :P

Vierailija

Meidän suhteessa, pelaminen loppui, kun jonkin sortin johto meni rikki... :D Sen koomin ei ole PS3 ohjain ollu kätösessä... Onneks.. Riitaahaan siitä pelaamisesta tuli sitä ennenkin jo.. AD/HD + sotapelit = ei tosissaan hyvä yhdistelmä.. kauhea riippuvuus oli, "Muutamalla" juttelu kerralla, herrahan tajusi että hei, Minäkin olen tässä sen elämässä eikä vain nuo pelit.. Nyt ollut n. 2kk kuivilla.. ;)

P.S. täytyy tosissaan pitää omatkin puolensa asiassa!

Vierailija

koska on välillä mukava vaan pelata rauhassa yksin/kavereiden kanssa. se ei tarkoita sitä ettei tyttöystävän kanssa olisi mukava viettää aikaa, vaan se pelaaminen on taas toisenlaista puuhaa jota haluaa välillä tehdä. se on fakta että pojat tykkää pelaamisesta eikä se todellakaan tarkoita sitä että ei haluaisi tyttöystävän kanssa hengata.

oma poikaystäväni pelaa paljon ja on useaan kertaan jättäny tulematta kylään pyytäessäni kun olen yksin, koska on mieluummin pelannut yksin/kaverinsa kanssa jotain peliä. en nyt tuostakaan loukkaannu sillä se on erilaista ajanvietettä josta pitää.

Vierailija

Mun mieheni valitettavasti valitsee sen pelaamisen mun sijaan... Meidän riidat johtuu vain ja ainoastaan sen riippuvaisuudesta peleihin. Ukkeli on nyt ollut armeijassa tammikuusta lähtien ja heti kun se lomille tulee niin jo on telkkari ja pelikone auki... En saa yhtään huomiota mieheltä, paitsi joskus yöllä 3-4 aikaan kun hän päättää tulla nukkumaan viereeni.

Mitä ihmettä sille pitäisi sanoa, että se pelaaminen loppuis tai ainakin vähenis?? Muutama tunti päivässä ei riitä sille vaan sen tarvitsee pelata 12 tuntiakin päivässä.. Ei oo kivaa mennä poikaystävän luo jos se tuhlaa kaiken aikansa turhaan pelaamiseen kun mä olen oikea ihminen sentään...

Vierailija

Tai sitten, te hyvät ihmiset voisitte vähä kokeilla ymmärtää sitä miehenkin / naisen puolta tässä hommassa? Yrittäisitte edes hieman kokeilla olla kiinnostuneita tästä puolesta tätä kyseistä ihmistä? Kyllä hänkin tulee katsomaan telkkaria silloin kun pyydätte tai lenkille whatsoever. Sitten kun hän pyytää teitä että tulisitko pelaamaan jotain hänen kanssaan tjsp tietokoneella niin vastaus on "en mä jaksa, ihan tylsää, daah!".

What's the point here? Miksi te ette voi omautua edes vähä tämän toisen osapuolen elämään kuten hän teidän.

"noku tommonen on lapsellista=!1! daa ihqpixeli". Kyrpä ottaan ja hirteen vaan.

Vierailija

Mun mies on kans ollut ihan hirveesti tietokoneella ja siitä aina valittanut sille. Tällä kertaa valitus on mennyt perille ja nykyään viettää mun kanssa niin paljon aikaa kuin itse vain haluan. :)

Vierailija

Ei oma mielenterveys ainakaan kestäisi viettää jokaista iltaa miehen kanssa sohvalla telkkaria katsellessa. Varsinkin jos on seurustellut jo hetken... Aluksi sitä tykkääkin vaan köllötellä sylikkäin, mutta kyllä se alkuhuuma jossain kohtaa menee ohi.

Mulla on omat harrastukset (esim. lenkkeily, kuntosali, lukeminen yms.) jotka ei kiinnosta mun miestä, mutta ei hänkään mulle valita etten saa mennä lenkille vaan täytyisi hänen kanssa olla. Kaikilla täytyy olla omaa aikaa. Jos mies tykkää harrastaa pelejä yms. niin sitten tykkää. Harrastus se on siinä missä muutkin.

Vierailija

Hienohommahermanni, Just nii miten voit puhua omistautumisesta kun jätkä pelaa yötä päivää?? Ihmettelempä vaan. Ja kun "se puoli ihmisestä" on kokoajan näytillä nii johan siinä oma mieliki järkkyy kun huomaa että toista ei kiinnosta mitkään muut asiat kuin pelit.

Naksutus, Ymmärrän pelaamisen harrastuksena joo, jos se vaan jää siihen harrastus puoleen ettei siitä tule elämäntapaa. Oonkin sanonut miehelle että muutama tunti pelaamista päivässä ei haittaa yhtään, keksin itsekkin jotan tekemistä siks ajaks, muttakun se ei tuppaa jäämään siihen muutamaan tuntiin enää vaan venyy koko päiväks..

Vierailija

Meillä olen sanonut, että mies saa pelata niin paljon kuin tahtoo. Olen sanonut, että käyttää omaa järkeään milloin on hyvä viettää aikaa kanssani ja milloin olla koneella. Se toimii nykyään ihan hyvin, välillä tästä asiasta pitää muistuttaa, että tarvitsen aikaa, mutta en enää riitele siitä. Olen pyrkinyt ajattelemaan niin, että tämä on mieheni harrastus ja jotain mistä hän tykkää. Haluan,että hän on onnellinen, kunhan ei tee sitä minin kustannuksellani kaikki on hyvin.

Jos tämä vaivaa teitä paljon, suosittelen että itsenne takia harkitsette suhdettanne uudestaan. Rakkauskaan ei aina riitä! Oma hyvinvointi on aina etusijalla.

Vierailija

Mut poikaystävä oli kaikee dataaja, mutta kun ei luovuta vaan jatkaa ajan pyytämistä nii kyllä se auttaa. Nykyään hän pelaa ehkä 3-4 tuntia viikossa :)

"Sevaanpelaayhyy"

Pelaavana poikaystävänä voin sanoa, että vituttaa toi valitus, että ei saa muka aikaa. Joka iltapäivä tulen töistä kotiin ja tarjoan naiselle seuraa. Valitettavan usein tulee vastaus, että ei tarvi/jaksa, mutta sitten muistetaan säännöllisin väliajoin muistetaan vetää kuitenkin herne nenään. Sit riidellään, ja rehellisesti sanottuna joka kerta sellainen olo, että minä en ole tehnyt mitään pahaa?
Tai jos minä olen ensin kotona ja päätän pelata ja sitten, kun nainen tulee kotiin voisin viettää hänen kanssa aikaa. Eip, nainen ilmoittaa että on muuta tekemistä tai että "pelaa vaan".
En minä ole ajatusten lukija, jos toinen ei kommunikoi muutem, kun suuttumalla "yhtäkkiä".
Jos nainen ilmoittaa, että lähtee sukuloimaan pariksi päivää ja tuleekin yllätysvisiitille kun olen sopinut kaverin kanssa lanit tms. Tekemistä, niin sekin on muka mun syytä?
Kyllä mun mielestä mulla on oikeus viettää vapaa aikani niin kuin itse haluan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat