Kylmä mies - En kestä enää!

Vierailija

Tapasin tämän vuoden alussa mukavan miekkosen. Nyt olemme seurustelleet jo jonkin aikaa. Mun pitäisi kai olla onnellinen, kaikki tuntuis päällisin puolin toimivan, mutta ääh, ei oikeastaan toimi. Miehen kylmä käytös kummastuttaa minua.

Hän ei puhu eikä pussaa, ei tule kuin hyvin hyvin harvoin itse minua halaamaan tai kosketa. Sohvalla vierekkäin istuessa hän on kerran sanonut, että se ahdistaa, sama jos samassa sängyssä ollaan nukuttu. Mies käpertyy omalle puolelleen visusti ja välttelee kosketusta minuun. Mies oli heti alusta asti pelokas myös julkisesti osoittamaan minkäänlaista hellyyttä. Okei, ei tämä ole ongelma. Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät halua julkisesti nuoleskella keskellä ihmisvilinää, mutta mielisin pitää edes kädestä kiinni, edes joskus! Taisin kerran antaa hälle nopean pusun poskelle keskellä kaupunkia ja mies oli silminnnähden pelästynyt tästä kauheasta teosta, silmistä sen näki.

Hän ei sano minulle koskaan pitävänsä minusta, ellen itse sano sitä ensin, ei tule kehuja siitä miltä näytän tai mitä teen. Olisi ihan mukava tuntea olonsa pidetyksi, minusta ei edes tunnu että olen hänen tyttöystävänsä tai että hän haluaisi olla kanssani.

Otin asiaa kerran esille. Sanoin, että hän on aina niin etäinen. Hän sanoi vain olevansa sellainen, ei ole mikään touchy-feely guy. Luovutin hetkeksi ja yritin ajatella, että minun pitää vain hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on. Nyt kuitenkin tuntuu etten kestä enää. Minä haluan hellyyttä, kosketuksia, suudelmia, mutta tunnen jääväni ihan tyhjin käsin tässä suhteessa.

Seksi on ollut ihan ok, ilmeisesti kuitenkin kiihotan häntä, sen olen huomannut. Seksin jälkeen mies kuitenkin taas heittäytyy ihan kummalliseksi ja kylmäksi. Vetäytyy omiin oloihinsa eikä esimerkiksi kosketa, tuntuu, että menisi rikki jos menisin siinä jotakin hempeilemään, joten passaan sitten itsekin välistä.

Miten tässä nyt pitäisi menetellä? En kestä tätä pidemmän päälle, jos ongelma tosiaan on vain siinä, että hän nyt vain on tuollainen. Olemme muuten todella samanlaisia, rauhallisia viilipyttyjä, hän ei muutenkaan kovinkaan puhu ja pukahda, on siis hiljaista sorttia. Pidän hänestä todella paljon ja haluan häntä, mutta hänen kylmyytensä vaikuttaa myös minuun. En jaksa itse olla koko ajan se, joka tulee ja antaa hellyyttä. Varsinkin, kun tuntuu ettei saa vastakaikua ollenkaan. Harmittaa, jos toisaalta hyvä suhde nyt kaatuu tähän, koska alussa niin hehkutin miten nyt tuntuu aivan mahtavalta, kuin olisin Sen Oikean löytänyt.

Vai onko jotkut kaksilahkeiset vain tällaisia? Saa lypsämällä lypsää tunteita ja tekoja?

Vietimme juuri viikonlopunkin yhdessä ja tuskin kosketimme näiden kahden päivän aikana ollenkaan. Vietimme tosin viikonloppua suuremmassa porukassa, mutta kaksinkin jäädessämme hän ei edes katsonut minuun.

Kommentit (4)

Vierailija

en voi oikeastaan sinulle neuvoa mitä sinun pitää tehdä...voin vain kertoa omat kokemukseni...
olen itse paljon hellyyttä kaipaava henkilö...olin 3 vuotta yhdessä mieheni kanssa, mutta päätin loppujen lopuksi erota hänestä, kun ei koskaan tuntunut että saisin mitään helyyttä häneltä.
seksielämämme oli mahtavaa, mutta hän ei oikein ollut halailu-henkilö, hänen mukaan hän vain ei ole sellainen, mutta ei hän sanoillakaan voinut kertoa että hän rakasti minua..ei sanoin, eikä elein...miten sellaista voi sitten tietää???
pohdin varmasti puoli vuotta ennen kun päätin että riittää...ja kun ilmoitin että en jaksa enään, niin hän kyllä avasi suunsa ja väitti rakastavansa minua suunnattomasti ja yritti myös sen eleillä näyttää...minä kuitenkin pyysin avainta takaisin..
oli tämä ero raskas, mutta varmasti koska pohdin sitä niin kauan en ole enemmän romuna nyt, lisäksi olen varma siitä että jos olisin jatkanut suhdetta hänen kanssaan, niin ei hän kuitenkaan olisi muuttunut...
ja kai se totuus pitää sanoa että sain kuulla, sen jälkeen kun päätin lopettaa suhde, että hänellä on toinen...oli nähtävästi ollut jo pidemmän ajan...en todellakaan sillä tarkoita että sinun miehelläsi olisi joku toinen, kai jotkut miehet vaan ovat tuollaisia...ehkä hänellä on ollut joku parisuhde aikasemmin joka on loppunut huonosti, eikä hän halua/uskalla avautua...

nyt on kuitenkin uusi suhde, ja vaikka se ei ole mitään vakavaa, eikä mahdollisesti koskaan tule olemaan, vaan mahdollisesti jää pelkäksi seksisuhteeksi, niin hellyyttä kuitenkin saan..
3 vuotta ilman, ja nyt en voi saada tarpeeksi... :D koko ajan pitää suudella ja halailla...ja huomaan miten olen ikävöinyt sitä...enkä kyllä koskaan enää aio olla suhteessa ilman hellyyttä... :D

Vierailija

Ymmärrän hyvin, jos et kestä enää. Kun tarpeeksi välittää toisesta, haluaa luonnollisestikin saada hellyyttä, huomiota, kehuja ja läheisyyttä. Ainakin itse oon todella hellyydenkipeä ja rakastan ylikaiken olla poikaystäväni lähellä niin paljon kuin mahdollista.
En tietenkään tarkoita, etteikö kumppanisi välittäisi sinusta, aivan varmasti välittää. Syy tähän käytökseen luultavasti piilee lapsuudessa. Mies on voinut jäädä vaille riittävää hellyyttä ja rakkautta omilta vanhemmiltaan, mikä aiheuttaa myöhemmissä parisuhteissa ahdistuneisuutta liiasta läheisyydestä. Ehkä mies muutenkin tuntee olonsa vain vapaammaksi, kun ei ole kiinni jossakin toisessa henkilössä.
Sekin täytyy sanoa, että miehesi tuskin tulee muuttumaan, harmi vaan. :(

Vierailija

Hei, ole samassa tilanteessa kuin sinä! Minä en ollenkaan ymmärrä miksi mies käyttäytyy niin. Asiasta ei edes pysty keskustella, tai no vastaukseksisaan "eikai sitä nyt joka sekuntti tarviste pussailla". Tämä ongelma satuttaa minua hyvin syvästi. Hellyyttä saa vain silloin kuin mies niin haluaa (nopea pikku pusu tai halaus), häntä ärsyttää jos minä tulen syliin halamaan ja pussaamaan.

Myös jos sanon pitävänsä hänestä, en yleensä vastausta koska "olen sanonu sen sulle j montakertaa, eiks se nyt oo itsestää selvyys että mäki pidän sinusta".. P*skaltahan tuo tuntuu.

"You say you listen but you never do
You say we're fine but I'm in this too
You fall asleep and I'm still awake
I wish you would understand

You're like a rock that I would like to break
Or like a cocktail that I have to shake
You make me sad when I'm happy
I wish you could understand.."

Vierailija

En minäkään osaa kuin kertoa omat kokemukseni. Olin vuoden ajan poitsun kanssa, joka oli mahtava sängyssä, mutta minkäännäköistä seurustelua ei juuri tapahtunut muuten. Varsinkaan julkisilla paikoilla, hän ei halunnut pitää kädestäni kiinni, tai pussata, mutta saattoi soittaa yöllä että tulee meille yöks ja panemiseksihan se sitten meni. Pahinta oli, että edettiin niin nopeasti, etten itsekään tiedä olisinko halunnut. Se poju oli ihan p****pää.

Nyt kun olen nykyisen poikani kanssa, joka on kaikista täydellisin ja ihanin, mutta sänkyhommista ei tule mitään, niin saatan kaivata eksääni, ihan vaikka yhdeksi yöksi. Ja näen hänestä unta, vaikka tiedän millainen hän on. Ehkä olen niin nainen että mikään ei riitä, heh :D

Ei varmaan auta yhtään mutta piti päästä avautumaan :D :D

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat