21kk > rakkaus loppui

Vierailija

Eli viime viikolla tuli poikaystävän kanssa 21kk täyteen. Kahden kuukauden aikana emme ole ehtineet nähdä montaakaan kertaa kunnolla, mies oli poissa monta viikkoa, mm. ulkomailla kouluprojektin takia viikon ja viime viikolla ulkomaalaiset olivat täällä. Olen aina ollut mustasukkainen ja varsinkin viime viikkoina rajoittanut häntä, koska olin niin peloissani, että meidänkin kohdalla poissa silmistä, poisas mielestä -reaktio toteutuisi. Olemme käyneet läpi kovia, mutta aina selvinneet ja viime aikoina on mennyt aika huonosti. Kuitenkin olin ymmärtänyt, että kun olemme sovussa, olemme molemmat onnellisia. Rakkausviestejä oli tullut yhtä paljon kuin ennenkin, kunnes yhtäkkiä viime viikon keskiviikkona poikaystäväni jätti minut. Sanoi ettei enää rakasta, haluaa olla yksin ja etsiä identiteettiään, liian kauan seurusteltu. Olimme sopineet, että kun vielä tämän yhden viikon jaksaisimme, alkaisimme täysin alusta tutustumaan taas toisiimme. Emme olleet yhteyksissä tähän päivään asti, kunnes kuulin että herralla onkin jo uusi kierroksessa. 2 päivää eromme jälkeen tuonut kotiin yöksi tämän tytön samalta ulkomaanprojektilta, eli hengannut tämän kanssa 24/7 kaksi viikkoa. Miehen kaveri sanoi, että heistä oli tullut hyvin läheisiä ja loppuviikosta alkanut tulla juttua. Mies sanoi tänään, että oli ihastunut jo ennen kuin jätti minut muttei uskaltanut kertoa. Nyt nainen on ollut kaksi kertaa syömässä tällä viikolla miehen perheen luona, tavannut äidin, isän ja isoäidin. Olen murheen murtama. Kaikki tuli niin äkkiä. Ja mies sanoo ettei ole rakastanut minua moniin viikkoihin ja vain huijannut itseään, kun on yrittänyt ajatella vain onnellisia hetkiä. Nyt tämä pari seurustelee. ME olimme SE pari, jonka ei koskaa kuulunut erota, myös kaikkien muiden silmissä. Nyt mies on vain ilkeä ja töykeä, ja tuskin suostui edes tapaamaan. Paskin juttu on, että luulin olevani raskaana, jonka takia vaadin häntä tapaamaan minut nopeasti, mistä hän suuttui ja juuri tämä riita johti eroon. Pidin kuitenkin raskautta jo monta päivää salassa ja tajusin, kuinka typerästi olin rajoittanut miestäni, ollut hirveä akka. En koskaan ehtinyt kertoa näitä asioita.

Olen rikki. Tuskin kukaan jaksoi lukea. Olemme 17, toistemme ensirakkaudet. Tai olimme, nythän on jo tämä uusi josta hän pitää todella paljon omien sanojensa mukaan. Miten rakkaus voi kadota niin, ettei sitä itse tajua? Mitä välisemme seksi on voinut olla? Onko kellään samanlaisia kokemuksia tai selityksiä? Vielä jättäessään hän sanoi, että voimme ehkä palata vielä joskus yhteen, ehkä ihan lyhyenkin ajan päästä. Kuulemma silloin ei ollut vielä varma tunteistaan. En tiedä, mitä teen. Mies oli kaikki kaikessa minulle. Ystävien tuki ei tunnu auttavan ollenkaan. Eniten loukkaa, että jo kahden päivän päästä joku muu on päässyt hänen sänkyynsä. Omat tunteeni olivat vain vahvistuneet. Miten hänen tunteensa ovat voineet kadota vähitellen eikä hän ole sitä tajunnut, vaikka on lähettänyt rakkasuviestejä ja ollut normaali, luvannut yrittää? Apua.

Kommentit (5)

Vierailija

Tuli surullinen mieli itsellenikin kun luin kirjoituksesi. En osaa sanoa muuta kuin että yritä vain ystäviesi tuella päästä eteenpäin ja unohtaa eksäsi. Yhteydenpito häneen tuskin auttaa haavojasi parantumaan. Se, että hän sanoo että voitte EHKÄ palata tulevaisuudessa yhteen, on suorastaan törkeää: tuntuu siltä että hän yrittää saada sinua pysymään "koukussaan" jotta voisi uuden suhteen kariutuessa palata luoksesi. Toisaalta tämä poika ei oikein vaikuta itsekään tietävän mitä tahtoo, mutta sinun ei pitäisi alistua hänen epävarmuuteensa, vaan jatkaa eteenpäin. Jos sinä olet kerran hänen ensirakkautensa, voi olla että hän haluaa muitakin naiskokemuksia ja jätti sinut siksi :( Erään miespuolisen kaverini eksä, jolle tämä kaverini oli käsittääkseni ensimmäinen seksikumppani, vinkui koko suhteen loppuajan että haluaa päästä "kokeilemaan" muita miehiä, ja lopulta tämä tietysti johti eroon. Tiedän kuinka pahalta tuntuu saada kuulla ettei toinen olekaan rakastanut silloin kun on niin luullut, mutta niin väittäminen saattaa olla vain jotain ihmeellistä miesten pelkuruutta, jottei nainen yrittäisi vedota tunteisiin joita miehellä itseasiassa vielä on ( tämä on äitini sovellettua teoriaa :D). Mitä ikinä tämän pojan päässä liikkuukaan (jos 17-vuotiaiden teinipoikien tai -tyttöjenkään päässä nyt ylipäätään ihan aina liikkuu yhtään mitään) sinun ei kannata jäädä vellomaan ja etsimään hänestä merkkejä "rakkaudesta", vaan unohtaa tämä tyyppi joka feilasi sinut todella törkeästi ja vielä jonkun reissun aikana :( Sinun on myös turha jäädä potemaan eronne raadollisuutta, sillä vaikuttaa siltä että mies varmasti ainakin jossain määrin todella vastasi tunteisiisi, vaikka väittääkin jotain muuta. Miksi kukaan olisi ilkeä ihmiselle, jolla ei ole mitään väliä? Ja tällä en siis todellakaan tarkoita sitä, että sinun pitää antaa hänelle anteeksi jos hän matelee takaisin, sanoin tämän vain jos se auttaisi vähentämään sellaista "revanssin" tai "uuden alun" tahtoa.

On kahdenlaisia suhteita: niitä joissa "poissa silmistä, poissa mielestä" -ilmiö pätee, ja niitä joissa välimatka kasvattaa tunteita... Tsemppiä! :)

Vierailija

Ei hän välitä enää, on vain tyly kun ei jaksa enää puhua kanssani. Ja ei halua palata yhteen enää, kun on niin onnellinen nyt ja niin innoissaan uudesta tytöstään. Sanoi jo, että on päässyt yli jo kauan sitten ja sai tuosta comenius-projektin porukasta tukea, että pystyi jättämään. Tuntuu vaan niin pahalta, kun pääsiäisenä piti mennä tämän perheen kanssa mökille 4 päiväksi ja yhtäkkiä mut on korvannut joku muu tyttö joka luultavasti lähtee sinne. Hyvähän se, että pääsee kokeilemaan muita naisia, mutta onko se seurustelu heti perään toisen kanssa sitten sitä? Tämähän on kuin jenkkileffasta, vanha tuttu juttu, kun oman kanssa menee huonosti eikä nähdä ja jonkun toisen kanssa hengataan läpi päivän joka päivä aamusta iltaan niin kai siinä kuka vain alkaa viehättyä vaikka minkälaiseen. Kaikki suunnitelmat vain ovat pilalla, samalle risteilylle ollaan menossa kaikki kolme tuon koulun kanssa, sinne piti hakea vaihtoa ja haettu on jo, mutta mies vaan sanoo ettei halua enää nähdä mua. En vain voi ymmärtää, on naiivia tietenkin ajatella, että ollaan yhdessä koko loppu elämä, mutta oltiin kuitenkin sovittu että aletaan korjata suhdetta ja sitten kesken kaiken ennen kun saadaan yrittää mut vaihetaan johonkin muuhun.

Vierailija

Ja vielä se, että olen käyttäytynyt viime aikoina hirveällä tavalla, ollut rajoittava yms. koska pelkäsin juuri tätä että kun menee huonosti hän ottaakin jonkun muuden, kun niin sosiaalinen on, että tutustuu kaikkiin hetkessä. Koko tulevaisuus on nyt mennyt uusiksi, kesä, kevät, ensi syksy. Riidellessä oli hirveetä, mutta kaikki tuntui sovussa niin oikealta ja hyvältä ja onnelliselta. En voi uskoa, että kaikki mitä viime viikkoina hyvää on tapahtunut ei ole sisältänyt rakkautta hänen puoleltaan? Pahinta on juuri tämä, että kaikki mahdollisuudet palata yhteen on nyt mennyt, kun hän ei enää rakasta tai ole kiinnostunut millään tavalla. Eikä hän tule haluamaan takaisin, kun ei antanut minun todistaa, että olen muuttunut osa-alueilla, joilla hän minua eniten inhosi, en vain ehtinyt kertomaan tästä ennen kuin jätti mut. Olen ollut niin hirveä hänelle, ettei takuulla jätä hevillä enää muita tyttöjä, on vielä semmonen heppu joka seurustellessaan seurustelee pitkään. Ja vielä kaikki tämä nopea toiminta, 2pv eromme jälkeen tyttö yöksi yhteiselle dokausreissulle, sitten tapaamaan äitiä isää ja isoäitiä ja kaksi kertaa viikolla syömässä. Tuntuu pahalta tulla vaihdetuksi toiseen eikä kukaan tunnu pahastuvan siitä. Varsinkin kun oma rakkauteni on vain suurentunut ja kasvanut koko ajan ja olen todella muuttunut ja odottanut sitä, että saamme taas ne hyvät ajat takaisin.

Vierailija

Mä luulen, että olette yksinkertaisesti kasvaneet eri suuntiin, jos olette noin nuoriakin:( Varmasti hän on rakastanut sinua viime viikkoinakin ja tulee aina rakastamaan, koska olitte toistenne ensirakkaudet. Minäkin välitän yhä ensirakkaudestani, vaikka hän oli oikeastaan aika mulkvisti. Sanoin itse eksälleni nuo samat asiat mitkä miehesi sanoi sulle:"voimme ehkä palata vielä joskus yhteen". Sanoin ne lohduttaakseni häntä, mutta itse tiesin, että niin ei tule käymään. Olimme itseasiassa silloin myös molemmat 17, toistemme ensirakkauksia ja olin itse ihastunut toiseen, kuten poikakaverisikin. Rakastin eksääni paljon, mutta aina se ei vaan riitä. Meidän välillämme ollut rakkaus lipui sormien välistä vaikka kuinka koitin pitää siitä kiinni ja valehtelemalla itselleni, että en olisi muka ihastunut toiseen.

Vaikka et olisikaan ollut hänelle muka hirveä, olisi hän luultavasti ihastunut toiseen tyttöön. Ihastukselle ei voi mitään ja noin nuorena voi olla houkuttelevaa kokeilla uutta kumppania. Ehkä hän ei ollut aiemmin ihastunut suhteenne aikana toiseen ihmiseen, eikä tajunnut että se kaikki on yleensä ohimenevää ja viatonta, johon ei kannata takertua.

Toivon sulle kaikkea hyvää ja voimia yrittää unohtaa eksäsi. Noin nopeasti aloitettu suhde ei luultavasti toimi, mutta ei silti kannata jäädä odottamaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sen vähemmän ikävöit häntä. Suunnittele tulevaisuutesi mieluummin niin, että et edes näe häntä, koska silloin on helpompi unohtaa hänet.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat