4 x MIELESSÄ JUURI NYT

1. Katsoimme eilen illalla taas Planet Earth -dokkaria kuumien puurokulhojen kanssa. Kyseisessä jaksossa susi jahtasi peuralaumaa, jossa juoksi peuravauvoja ja niiden äitejä. Yksi poikanen joutui erilleen laumasta ja susi lähti jahtaamaan sitä. Seurasi pitkä takaa-ajo jännitysmusiikilla säestettynä. Selostaja kertoi, kuinka peuravauvan on mahdollista päästä karkuun, mikäli hän ei tee virheitä reittivalinnassa ja jaksaa juosta niin kovaa kuin koivistaan pääsee – tällöin jossain vaiheessa susi luovuttaisi. He juoksivat ja juoksivat ja sydämeni hakkasi. Lusikka lepäsi puurokulhossa ja katseeni oli nauliintunut läppärin näyttöön. Kohtaus kesti aivan liian kauan. Lopulta susi sai kiinni peuran hännästä. EIII! Pieni tiesi kohtalonsa ja kävi maahan. Luovutti. Jäi odottamaan kohtaloaan. Sitten susi kaikessa rauhassa puraisi sitä niskasta, pientä, ja alkoi syömään elävältä. Itkin niin paljon. En ole varmaan koskaan nähnyt yhtä kamalaa elokuvaa. Harkitsin myös erittäin vakavasti kasvissyöjäksi ryhtymistä, sillä tuo mitä luonnossa tapahtuu, on vielä todella kevyttä – ja luonnollista! Se, että eläimiä synnytetään tapettavaksi on jotain niin sairasta, ettei ihmismieli kestä edes ajatella sitä. Siksi kai me syömmekin tehotuotettua lihaa ihan huoletta?

Lisää ajatuksia tästä: Mielipiteeni veganismista

2. Olen syönyt viime aikoina oikeastaan vaan mysliä, jugurttia, jäätelöä, sämpylöitä, marjoja, croisantteja, suklaata ja sipsejä. Ja voinut todella hyvin. Paitsi että olen tullut kipeäksi, heh. Tulen melkein aina, kun alan syömään sokeria, vehnää ja maitotuotteita, kun vastustuskyky laskee niin yhtäkkiä. Olen myös valvonut viime aikoina ainakin yhteentoista. Kivaa vaihtelua! On taas sitten mukava jossain vaiheessa elää rytmikkäästi ja ravinteikkaasti, kun siltä tuntuu.

3. Yritän (tai yritetään) kuumeisesti miettiä Halloween-asua siskoni pirskeisiin, jotka on lauantaina. Olisi kiva lähteä kiertelemään krääsäkauppoja, eikös kaikki halloween-kama ole näin Matti Myöhäsille jo alennuksessa? Ellemme keksi mitään muuta, aiomme olla vessapaperiin käärityt muumiot. Meikkiin panostamalla pääsee jo pitkälle. Harmi vain, että tällä hetkellä meillä sattuu olemaan pinkeillä koukeroilla koristeltua vessapaperia. Ehh.

4. Elämä Kaisambulassa on saattanut viime kuukausien aikana näyttää huolettomalta ja ihanalta. Tämä ei kuitenkaan täysin ole ollut koko totuus. Samuelilla on nimittäin ollut aika vaikeaa. Samaan aikaan minulle on tarjoutunut upeita mahdollisuuksia. Elokuussa Sambun masennus tuntui olevan vain loppukesälle tyypillistä melankoliaa. Sittemmin se on vain syventynyt ja alkanut huolestuttaa meitä molempia.

Mites teidän marraskuu? Onko vinkkejä, joilla selvittäisiin jouluun asti? Meillä on ainakin on hankintalistalla kirkasvalolamppu, jota ei ole vieläkään tullut hankittua, vaikka on tullut kärsittyä jo 22 pimeää talvea. Ja kolmas kysymys: Mikä kirkasvalolamppu on paras?

Ihanaa marraskuuta, kaikesta huolimatta! <3