WTD 5v

Eilen oli White Trash Disease -blogin eli tuttavallisemmin wtd:n tai ihan vaan ”Natan blogin” synttärit. Siis blogin synttärit, kelatkaa miten hauskaa. Paljon onnea -laulussakin erehdyin loilottamaan kovaan ääneen että ”paljon onneeaa NAAATAAA”, kunnes tajusin että kaikki muut lauloivat ”wee-tee-dee!” Hämmentävää.

Pirskeet pidettiin Treffipubissa Herttoniemessä ja kuten kuvista näkyy, tänään olotila on aika hyvin syönyt ja parista lasista viiniä onnistui näköjään saamaan hedarinkin.

5 v. on blogille aika hieno ikä. Natassa on jotain sellaista… kovuutta. Munaa! Ja kykyä seurata omaa intentiota välittämättä mistään tai kenestäkään. Se varmasti on yksi pitkän blogiuran salaisuuksista. Tuntuu että bloggaaminen on kasvanut niin kiinni häneen, ettei heitä voi erottaa muu kuin kuolema.

”Ammatillisesti” minua Natassa inspiroi juuri se kovuus ja anteeksipyytelemättömyys höystettynä kompakteilla postauksilla ja jämptillä kirjoitustyylillä. Jos ja kun minulla on kirjoitus-flow hukassa, paniikkiselailen usein wtd:tä ja johan taas näppis sauhuaa.

ONNEA WHITE TRASH DISEASE!