Omena-kaneli-tuorepuuro

Ilahdun aina kun keksin hyviä tapoja sujauttaa huomaamattomasti proteiinia ruokiini. Maitotuotteita välttävällä proteiininsaanti on nimittäin oikeasti huomioimisen arvoinen juttu, ellei vedä paleo-tyyliin lihakimpaleita joka aterialla. Toinen asia, josta ilahdun, on se, kun keksii jämille käyttöä. Tässä tuorepuurossa yhdistyvät molemmat ilonaiheet. Minulta jäi nimittäin juomatta puolet palkkarista (don’t ask), enkä raaskinut kaataa niitä viemäriin. Oli myöhäinen ilta ja luonnollisesti mielessä alkoi pyöriä jo seuraava ateria eli aamiainen. Palkkarinjämät toimivat inspiraationa tuorepuurolle.

Omena-kaneli-tuorepuuro

puolikas kauha stevialla makeutettua vaniljaherneproteiinia (tai mitä tahansa muuta vaniljaproteiinia. Foodinin herneprode toimi syntisen hyvin!) sekoitettuna sopivaan määrään vettä
1 dl kaurahiutaleita
1 luomuomena
kanelia
1 rkl kaakaonibsejä
ruususuolaa

Valmista protskusheikki, pese ja raasta omena ja sörssää kaikki ainekset kipossa sekaisin. Vettä voi käyttää sen verran, että koostumus on hieman löysempää kuin puuro. Kaurahiutaleet imevät yön aikana nestettä turvotessaan. Voit lisätä myös psylliumkuitua joukkoon, mikäli koostumus meni liian löysäksi.

Koristelin puuron kaakaonibseillä sekä parilla palalla stressisuklaata. 😉 Täytyy itseasiassa korjata viime postauksessa julistamani fakta, ettei raakasuklaa muka paranisi vanhetessaan, nimittäin kyllä muuten selkeästi paranee! Päivä päivältä stressisuklaa on makoisampaa… Hmm.. tai sitten alan jo pikkuhiljaa rentoutua, heh!

Tuorepuuro on myös siitä kiva aamiainen, että sen voi kuljettaa lasipurkissa minne vaan, missä tekee mieli aamiaistaa. Vaikka laiturille ja syödä uitellen jalkoja vedessä. Muista termarikahvit messiin!