Sporttilomalla

Muut lähtivät abiristeilylle, minä suuntasin lappiin hiihtämään. (Huom: tässä postauksessa kuvia on vähän, mutta ne ovat paskoja. Pyydän anteeksi. Niiden ottaminen on tänään jotenkin jäänyt…)

Lähdimme tosiaan perheen kanssa Leville pikku sporttilomalle. Aikaisempina talvina jos ja kun olemme lappiin tulleet, olemme yleensä olleet rinteessä sen 7 päivää, mutta tällä kertaa päätimme kokeilla jotain extremempää ja asettua mukavuusalueen ulkopuolelle ottamalla messiin myös muita lajeja kuten hiihtoa, uintia, ryhmäliikuntatunteja, ratsastusta(?) ja meitsi tietysti tutun kaavan mukaan käy vielä salilla kaiken tämän cardion päälle. Ai että. Ensimmäisen päivän jälkeen fiilikset on oikeastaan vain että voi kumpa tätä voisi tehdä työkseen!

Aamulla heti aamiaisen jälkeen lähdettiin ladulle, jolla minä, sisko tai äiti ei olla oltu moneen moneen vuoteen. Hiihto oli oikeastaan ihan superkivaa kun siihen asennoitui fitnessmielessä, hehe. ”Ojentajat, pakarat, ojentajat, vatsalihakset…”, kyllä te tiedätte 😉 Hiihdon jälkeen vähän lunchia nassuun ja testailemaan lapin kuntosaleja. Muut jäivät suosiolla mökille rentoutumaan ja valmistautumaan illan hiihtolenkki vol 2:seen.

Vedin ”fiiliksen mukaan” -treenin, sillä välipäiviä salilta on tullu tässä abirientojen ja autossaistumisten takia aika kivasti, enkä halunnut jumiuttaa mitään tiettyä lihasta aivan tukkoon loppuviikkoa ajatellen. Hiki vaan päälle perus maveilla, kyykyillä, penkillä, jalkapräsillä ja taljapotkuilla. Lisäksi hinkutin vielä pikkulihaksia; haukkaria, ojentajia ja vähän olkapäitä. En oikeastaan treenannut ollenkaan suunnitelmallisesti vaan halusin vaan tuntea sen tunteen, kun nostaa painavia asioita. Siitä mä diggaan. Treenin päätyttyä palkkari vaan naamaan ja ei muuta kun ladulle taas. Voi että kun tuntui hyvältä kaiken laiskottelun jälkeen liikkua kunnolla. Tätä olen kaivannut!

Ps. Suksivuokraamon komea myyjä, miksi en löytänyt sinua Tinderistä? Aion palata vielä. Tällä kertaa ilman isääni ja finnit peitettyinä.