Alkusyksyn lemppari

Kuten blogini nimestä voi oivaltaa, tykkään aamuista hirmusesti. Olisi vaikea kuvitella, että koskaan kyllästyisin siihen tunteeseen kun avaan silmät ja huomaan että on aamu. Nousen ylös ja tiedän että päivän paras hetki on käsillä: aamupala! Vielä parempaa kuin pelkkä aamu on syysaamu. Kyllä, pian eletään minun lempivuodenaikaani.

Aamiaisen syöminen on tosi tärkeä rituaali minulle. Päiväni alkaa todella huonosti jos joudun hotkimaan aamiaiseni, syömään sen muuten kiireessä tai peräti jo matkalla jonnekin. Enpä edes mainitse sellaista skenaariota että se jäisi väliin, huh! Ja tottakai aamupalan pitää aina maistua herkulliselta. Itseasiassa se on aika naurettavaa kuinka masentuneeksi ja kiukuttelevaksi muutun, jos aamiaiseni ei täysin tyydytä minua, sen nauttimishetki on vääränlainen tai sen maku on B-luokkaa. Aamulla myös verensokerini on todella alhaalla, mikä voi koitua kohtaloksi, ellei asialle äkkiä tee jotain. Poikaystäväni voi kertoa aiheesta lisää.


Joskus lukijat kysyvät mikä on lempiaamiaiseni. Vastaan aina sen hetkisen lempparin, sillä mun aamupalarakkaudet on todella kausittaisia! Muutamasta päivästä viikkoon saatan vetää joka aamu samaa aamupalaa, kunnes sitten kyllästyn ja keksin uuden ihastuksen kohteen. Myös vuodenaika vaikuttaa paljon siihen, mitä aamulla tekee mieli. Talvella lämpimät uunituoreet aamiaiskakut olivat kovassa huudossa ja kesällä aamiaisletut. Mikäli minkäänlaista uutta ihastusta ei ole näköpiirissä, syön yleensä puuroa. Se on aina hyvää ja varioitavissa miljoonalla eri tavalla (puuropostaus, klik!)

Tämän postauksen ideana oli kuitenkin esitellä tämän hetkinen sydänkäpyseni. Pari päivää sitten postattu hiilariton ”riisipuuro” saa osansa tässä herkussa. Puuro nimittäin sinänsä on hieman köyhä aamiainen koska siitä puuttuu proteiinit lähes kokonaan. Siispä yleensä lappaankin raejuustoa tai rahkaa puuron päälle. No eräänä aamuna jääkaapissa sattui olemaan jämät ”riisipuurosta”, joten iskin sen puuron kylkeen ja ai että… Täydellinen combo!

Pelkkää ”riisipuuroa” en aamiaiseksi voisi syödä, sillä siitä taas puuttuu hiilihydraatit kokonaan. Aamiainen on yksi niistä aterioista jolla tankkaan hiilihydraatteja, muuten pyörryn ennen lounasta. Tämänkin olen oppinut kantapään kautta.


Homma toimii niin, että keitellään ensin perus kaurapuuro, joko kattilassa tai mikrossa. Itse käytän puuroa tehdessäni puoliksi isoja kokonaisia kaurahiutaleita ja puoliksi pikakaurahiutaleita. Niin puurosta tulee ihanan kokkareinen mutta kuitenkin puuromainen mössö. Ja muistakaa hyvät ihmiset se suola! Puuron voi keittää veteen tai maitoon, itse preferaan vettä.

Seuraavaksi annetaan puuron jäähtyä melkeimpä huoneenlämpöiseksi. Koska itse ainakin olen aamulla nälkäinen kuin susi, sekoitan ja puhaltelen puuroa vimmatusti. Kun puuro ei ole enää kuumaa  (saa se vähän lämmintä olla jos ei pidä kylmästä puurosta), niin tehdään tilaa ja kaadetaan riisivanukas (resepti täällä!) viereen. Tadaa!

Päälle tietenkin maun mukaan mitä vaan 🙂 Omia lemppareita ovat näinä päivinä olleet pihan marjat kuten karviaiset, punaviinimarjat ja mustaherukat. Koko homman kruunaa tietenkin maapähkinävoi.



Leppoisaa sunnuntaita kansalaiset!