Ubud Monkey Forest & Video

 

Apinametsä. Neljä päivää Ubudissa ja kaksi kertaa apinametsässä. Poikaystäväni taisi tuntea olevansa siellä kuin kotonaan, kun piti niin monta kertaa käydä. (Ja lähteä ei haluttu sitten millään. Piti melkein kädestä pitäen taluttaa pois). Ei siinä etteikö minullakin hauskaa olisi ollut. Tuo metsä on jotenkin maaginen paikka – jos unohtaa ne kymmenet muut turistit siinä vieressä.  Miettikää nyt, vanhoja temppeleitä, isoja sammaloituneita patsaita, kivinen lohikäärmesilta kaartuu kosken yli, liaaneja roikkuu korkeuksista ja satoja apinoita vilisee joka puolella.
Koska paikka on niin laaja ja apinat harvinaisen viihdyttävää tuijoteltavaa saa tuolla kulutettua aikaansa kovinkin nopeasti. Osa apinoista on pieniä ja söpöjä, toiset isoja ja pelottavia, jotkut nokkelia ja uteliaita, osaa ei kiinnosta turistit ollenkaan.

Paitsi tietysti jos kaivat laukkuasi ja niiden kiinnostus herää banaanit silmissä kiiluen. Ei mene kuin hetki, niin jostain suunnasta joku apina onkin jo kiivennyt koipeasi pitkin, pää, käsi tai molemmat kassissasi ja sen pois saaminen kimpustasi onkin sitten ihan eri juttu.
 

 

Apinat ovat todella tottuneita ihmisiin, eikä ihme – Ubudin suurimmassa nähtävyydessä apinametsässä käy turisteja tuhansia kuukausittain. Sisäänpääsy on vain parin euron luokkaa ja portilta saa ostettua banaaneita apinoille, joilla ei kyllä ruuasta muutenkaan puute ole.

 

Porttien ulkopuolellakin on toki apinoita. Metsän edessä sijaitsevalla parkkipaikalla niitä voi bongata milloin istumassa auton katoilla, varastamassa kasseja ohikulkijoilta tai juoksemassa koiria karkuun.

Me satuimme myös kävelemään tästä ohi käytyämme eräs ilta kaupoissa. Kävelimme hotellille päin muovikassit vain käsissä kahisten ja eipä mennyt kauaa kun Laurin kassi oltiin repäisty rikki ja kaikki siellä sisällä ollut levisi kadulle. Apinalla olikin nyt yhtäkkiä massa kassillinen tavaraa mistä valita. Oli hammastahnaa, suuvettä, juomapulloa, tuliaisia paketeissa, kaikenmaailman krääsää ja yksi keksipaketti. Tietenkin se osasi valita juuri sen keksipaketin ja muina miehinä sen avattuaan alkoi niitä meidän edessä mussuttamaan.

 

Toinen aika mielenkiintoinen kaveri oli tämä, joka keksi koittaa syödä Laurin GoPro kameraa. Kaikenlisäksi juuri silloin kun sillä otettiin videokuvaa. Katsokaa itse 🙂