Tukkani talviaika

 

Sitä mukaa kun lehdet kellertyvät, illat pimentyvät ja kelloja aletaan siirtelemään taaksepäin, siirtyy myös tämä pää talviaikaan. Kohti sitä tummempaa kautta.

On vaikea muistaa milloin viimeksi hiukseni olisivat olleet näin vaaleat! Portugalin auringon jälkeen aloin viimeistään näyttämään hieman jo siltä, että olisin hukannut oman pääni heinikkoon, joten lampsin luottokampaajani Nooran hoiviin Bow:n penkille ja pyysin tummempaa pohjaa.

Ero ei ole (taaskaan) huomattava, mutta mitä kampaamokäynteihin tulee; radikaalit muutokset eivät ole koskaan olleetkaan se minun juttuni.

 

Pakko kuitenkin myöntää, että olo on kotoisampi hieman tummemmassa tukassa.
Kesällä vaalea oli kiva, mutta ehkä olen hurja ja menen tästä talvea kohti vieläkin tummempana.