Mitä jää mieleen blogeista?

– Muistan kun joskus varhaisteininä katselin vessanpeilistä tuntematonta tyttöä.
Tytöllä oli kampa ja lakkapullo ja se teki mielestäni jotain kummallista – suihkutteli hiuslakkaa holtittomasti hiustupsun juureen ja alkoi sen jälkeen kammalla raastamaan hiussuikaletta isoksi takuksi. Kohta koko tukka oli kolminkertaistunut jättipalloksi. Myöhemmin tajusin, että tätä kutsutaan tupeeraamiseksi.
Siitä alkoikin sitten oma takkuinen pottapää –kauteni. Matkin vessatyttöä, koska en tiennyt muuta keinoa miten hiuksiani muotoilla.

– Muistan kun aloin kiinnostua ruuanlaitosta. Leikkasin salaa lääkäriaseman odotustilassa aikakausilehdistä kanaviillokki-ohjeita.
En löytänyt kaupasta tarvittavaa curryjauhetta, joten ajattelin, että sen voi korvata laittamalla vain tuplasti pippuria ja niitä kummallisia laakerinlehtiä. 
Kanakastike, mikä koostui lähinnä laakerinlehdistä ja mielettömästä määrästä valkopippuria sai minut lähes kokonaan luopumaan ruuanlaitosta. En halunnut enää etsiä inspiraatiota odotustilan lehdistä, tai kysellä ujona curryjauheita.

– Muistan kun hankin ensimmäisen kuntosalijäsenyyteni. Tein vatsalihasliikkeitä monia satoja kerralla. Luulin että mitä enemmän toistoja ilman taukoja, sen parempi. Kilpailtiin kaverin kanssa kumpi sai ensin tehtyä täydet 100 liikettä rutistuslaitteessa.
Ostin jopa proteeinijauhetta. Litkin tuota maitoon sekoitettua klimppistä juomaa hirveitä määriä ympäri vuorokauden. 
Ei ollut hajuakaan mikä olisi ollut oikea tapa treenata, tai palautua.

 

Tämä kaikki tuli tänään mieleeni kun googletin unohtamani lihaskuntoliikkeet salilla. Ja kun kevyesti tupeerasin hiuksiani kuntosalin pukuhuoneessa ennen ”huoletonta kalanruotolettiä”-  olin nähnyt ohjeen jostain youtube –kanavasta. Repussakaan ei ollut protskujauhetta, vaan rasiassa eilen valmistamaani japanilaista salaattia. Olin löytänyt reseptin toissapäivänä erään ruokabloggaajan sivuilta.

Asioiden oikein tekeminen on nykypäivänä helppoa. Virtuaalinen maailma on niin täynnä reseptejä, meikkivinkkejä, pukeutumisinspiraatiota ja kikkakolmosta siihen, miten puhdistaa auto sinne kaatuneesta riisiviinietikasta.
Soveltaa voi tuhansilla eri ohjeilla ja neuvoja saa lähes kaikilla osa-alueilla.

Vaikka onhan oma viehätyksenä siinäkin, ettei kaikki ole klikkauksen päässä saatavilla ja asioita pitää etsiä ja opetella ulkoa. Silti mietin usein, miten hurjasti olen oppinut verkkoteknologian mahdollistamana sosiaaliselta medialta.

On tavallaan rentouttavaa ettei enää ole niin helppoa koko ajan vain mokailla.

 

Tästä tuli mieleen kysyä – mitä teille jää mieleen blogeista? Onko se vain nopeaa selailua, vai jääkö käteen jotain hyödyllistä?
P.s jos joku kokeilee reseptejäni pliis kertokaa onko ohjeeni tosi sekavia? 😀

 

 

// what do you remembered from blogs?
– I remember when I was a teenager and looked through the bathroom mirror this unknown girl who tease her hair.
I began to imitate her because I did not know any other way to style my hair. I looked ridiculous

– I remember when I bought my first membership to the gym. I did ab exercises hundreds in a row. I thought that more repetitions without breaks is the way to do it.
I even bought protein powder and drank it with milk ridicules amounts every day.  I didn’t have a clue how to work out, or eat after that.

This all came to my mind today at the gym when I googled my workouts that I couldn’t remember. And when I lightly tease my hair for that "messy braid" that I saw in a video vlog. I also didn’t have protein powder with me. Instead I had a Japanese salad that I made yesterday. I found the recipe in a food blog.

Making things correctly is easy these days. The virtual world is so full of recipes, makeup tips and style inspiration. Even cleaning tips if you accidentally spill rice vinegar in your car.

So this came to my mind – what do you remembered from blogs?