Kohmeus

Blogithan kun on nyt täynnä mitä hienoimpia talvimaisema. Jäätyneitä lampia, kristallisia puita ja lumisia kukkuloita ja itse olen loistanut tällä saralla niinkin paljon, että saatan napsasta jokusen kuvan liikennevaloista autosta, sieltä sisältä lämpimästä, jos kamera sattuu olemaan lähettyvillä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onhan se Helsinki kaunis näin talvivaipassakin (tuosta sanasta tuli ihan muumit mieleen) Harmi, että sitä ei vain tule koettua niin paljon kun juoksen sisälle välittömästi pikkurillin alkaessa kohmeta. Minulla on vielä niinkin oudot sormet, että nimettömästä ja keskisormesta pakenee väri ja tunto luultavasti siinä alle minuutissa jos on vähänkin kosketuskissa kylmän kanssa, oli hanskat tai ei.

Viime viikolla- kun oli tosi kylmä. Olimme syömässä IsoRoban Fafassa ja siitä syömisestä harmaan kohmeisilla kätösillä, mistä vain kolme sormea oli toiminnassa ei meinanut tulla yhtään mitään.
Pöytämme näytti siltä, kuin siinä olisi yrittänyt lauma alle viisi vuotiaita syödä ensimmäistä kertaa puikoilla.
Taidan itsekin olla yksi iso vauva. Onneksi ilmat jo vähän lämpenee.