Berliinin ruoka – olin jo unohtaa tämänkin.

Avaintekijät mitkä saivat minut ja mahalaukkuni Saksan pääkaupungissa hyvin onnellisiksi taisivat olla valikoima, hinta, laatu ja tarjonta. Kaikkea löytyi joka puolelta ja edullisesti. Söimme sitten pikaravintoloissa, perusravintoloissa, erikoisissa ravintoloissa, tai hienoissa ravintoloissa – kaikki oli hyvää.

Suosikeikseni nousi kaksi ääripäätä. Ensimmäisenä Max&Moriz kebabkioskin dönerkebab, aka. rullakebab turkkilaisella alueella. Vaatimattoman näköinen koju tarjosi sellaisen kebabelämyksen, ettei ennen ole nähty ja hurjalla 3,5euron hinnalla. Teki mieli hakea toinen jo ensimmäisen puolivälissä ihan vain varalle odottamaan.

Toisena olikin sitten reissumme kallein ateria Berliinin keskustassa Marriott hotellin Midtown grill nimisessä pihviravintolassa. Pihvin lisäksi sai valita annokseensa mieleisiä lisukkeita kattavasta listasta, jopa suolaa. Hinnat olivat pihviltä n.25e luokkaa ja lisukkeet kiikkuivat siinä neljässä eurossa.

Tämän ravintolan voisin melkein jopa listata lempi pihviravintoloideni kärkisijoille. Harmi, vain että tuo sijainti on kotoa nähden hieman kaukana, eikä meidän omaa Kampin Radissonin grill it pihviravintolaa voi ottaa korvaavaksi pihviravintolaksi enää tuon kokemuksen jälkeen.

Kävimme myös puolikkaasta kanastaan tunnetussa n.80 vuotta vanha ravintolassa Hennessä turkkilaisella alueella. Kanan paistomenetelmää ei tietenkään kerrottu, mutta se oli suussasulavaa ja edullistakin myös.

Sekä testasimme mielenkiintoisen (ei ehkä kuitenkaan ihan lempparini) Korealaisen keittiön antimia ja söin tuona iltana luultavasti enemmän pinaattia kuin kipparikalle koskaan. Berliininmunkkeja ängin suuhuni myös jokaisen sopivan hetken tullen, samoiten bratwurstia, ehkä myös vähän lettuja ja kaikkea siltä väliltä.

Näiden muutaman hassun ravintolavinkin lisäksi suosittelen siis Berliiniin matkaileville yksinkertaisesti vain syömään paljon ja kaikkea.