Näihin asioihin en ole vieläkään tottunut…

Pari kuukautta on nyt takana elämää saarella. Vaikka täältä lentääkin kotiin vain sen muutaman hassun tunnin, tuntuu monet asiat silti todella kaukaisilta ja vierailta.
Tässä muutamia juttuja mihin en ole vielä täysin tottunut, saa nähdä totunko koskaan! 😀

 

 

1.Sää

Melkein joka päivä sataa, tai ainakin tihuttaa. Sellanen semi ärsyttävä sumutepullotihku on taattua päivittäin, tai ainakin nyt viime aikoina. Oon täällä asustanut vasta pari kuukautta, mutta ainakin nyt tuntuu siltä että täällä vaan sataa sataa ja sataa. Kerran oli yks kouluviikko maanantaista perjantaihin kun saatiin nauttia joka päivä semi kuivasta säästä, eikä ainakaan koulupäivien aikana satanut kertaakaan. 

2. Vesi

Heh, vaikka vettä tulee taivaalta jatkuvasti, on ihan vesijohtoveteenkin tarvinut totutella. Vesi alkuun maistui oudolta, kyllä mä sitä voin jo ihan hyvin juoda mutta aina se vähän ällöttää. Se kalkin määrä mitä suihkun lasiseinään jää, yhh.. Aina vähän ällöttää. Mulla on ollut tarkoituksena ostaa filtterikannu nyt viimeiset kaks viikkoa mut en vaan saa aikaan. Vesi siis on aika ”kovaa” ja kalkkista. Iho tuntuu suihkun jälkeen sellaselta aika nihkeeltä ja hiukset likaantuu täällä tosi nopeesti. Yleensä pesen 2-3 krt viikossa, täällä melkein joka toinen päivä ellei joka päivä. Riippuu tietty tuleeko urheiltua jne.

3. Ruoka

Oon maistanut fish & chipsejä tasan kerran Irlannissa pari vuotta sitten, täällä en vielä. Tykkäsin kyllä niistä, ei nyt mitään lempparia mut ihan ok! Pubiruoka on kyllä yleisesti mun mieleen ja tykkään näiden kulttuurista missä voi käydä bissellä arkenakin. En oo itse käynyt kun kerran, ja se kerta nyt ei varsinaisesti jäänyt vain yhteen tuoppiin mutta ei siitä sen enempää 😀

Mutta yleisesti tää näiden ruokakulttuuri on vähän hassu. Vaihtoehtoja tavallaan löytyy joo, eikä kasvisruokailu oo ollut mikään ongelma. (Syön siis kotona pääsääntöisesti kasvisruokaa) Se epäterveellisyys on kyllä yllättänyt, sandwichit ja epäterveellisen näköiset majoneesimössöt on tosi suosittuja. Kaikki syö kaikkea take awayna ja täällä ois ihan todella helppo lihota. Kioskien ja pikkukauppojen meal deal -tarjoukset on edullisia, mutta onko mitään järkeä tarjota pienen lounasleivän tms kylkeen sipsipussia SEKÄ suklaapatukkaa? Kysynpähän vaan.

 

4. Liikenne.

Voi luoja. Nyt pari pitkää hengenvetoa ennen tätä kappaletta.

 Mut tuntevat tietää että mun suuntavaisto on olematon, kuten myös välillä oikea ja vasen on hukassa. Pari kuukautta tätä väärtepäin liikenteessä -elämää takana ja edelleen tuottaa ongelmia. Se äidin ja isän opettama vasempaan oikeaan ja vielä kerran vasempaan -loru vaan on iskostunut aivoon niin lujaa että sen pään kääntäminen ensin oikealle tuottaa edelleen vaikeuksia. Erityisen pahoja mind fuck -paikkoja on liikenneympyrät. Luoja paratkoon jos joutuisi täällä rattiin. Huhhuh.

Edelleen joka kerta kun hyppään kämppikseni autoon ja uberiin, oon menossa kuskin paikalle. Sama homma jalankulkijana, jos joku auto antaa mulle tietä, vilkutan kiitoksen aina vahingossa pelkääjänpaikalla istuvalle.
No, pikku hiljaa hyvä tulee. Kai se on parempi kiittää edes sitä kartturia! 😀  Oon myös monesti hieraissut silmiäni kun katon että miten tuolla ratissa heiluu koira tai lapsi, kunnes muistan että kuski on siinä viereisellä paikalla… 😀 

 

5. Yöksi pitää pukeutua


Jep, täällä on kylmä. Onneksi mulla on patteri huoneessa ja paksu peitto. Siltikin, parasta kuitenkin on vetää pitkät yökkärihousut päälle ja mielellään pitkähihainen paitakin vielä. En tykkää yhtään nukkua vaatteet päällä, joten tähän on pitänyt oikeesti opetella. Kylmyys noin niinkuin yleisesti tuntuu vaivaavan täällä kaikkia kämppiä. Lattialämmityksestä nää ei oo tainnut ees kuulla, aina paksut villasukat tai tossut jalassa käppäillään himassa. 

6. Kahvi on p*skaa

Täällä toi instant-kahvi on ihan normi juttu, ja aika pahaahan se on. Tee (yllättäen) on täällä isommassa roolissa, ja esim parissa eri hotellissa ollessani huomasin että kahviin ei samalla lailla panosteta täällä. Otanta nyt ei oo mikään kovin suuri tietenkään, mutta kunnon kahvikoneita ei täältä monelta löydy. Tai sellanen ”keitetäänkö kahvit?” -mentaliteetti mikä meillä suomalaisilla on, sitä ei täältä saa.  Meidän koulussa myytävä kahvi on myös aika järkyttävää kuraa. Onneksi meillä on nyt himassa pikku espressopannu ja mäkin osaan jopa käyttää sitä! Sain muuten tänäaamuna ekaa kertaa kunnon suomalaista kauramaitoa kahviini, pitkään odottamani postipaketti Kaslinkilta saapui tänään, VIHDOIN!

 

 

Can you feel me?
Löytyykö seuraajista kohtalontovereita?

 

 

Kivaa keskiviikkoa, puolivälissä mennään tätäkin viikkoa! Whoop whoop!!!!

 

 

<3 J