Katti tahtoo olla jokainen

Bonjour arvon seuraajat!

Ranskan kieli on ollut vahvasti läsnä kuluneen viikonlopun aikana. Se oli ensimmäinen asia mitä pohdiskelin tänään aamulla herätessäni. Okei, mietin vähän myös yhtä työjuttua mikä pitää hoitaa asap. Mutta miksi yht’äkkiä se ranska nyt liittyy kaikkeen? No, tässä tulee.

Pidettiin Olgan kanssa lauantaina leffailta kynttilöineen ja katottiin Netflixistä Timothéé Chalametin tähdittämä uutuusleffa The King ja kiherrettiin Robert Pattinsonin ranskalaisaksentille. Eipä sillä, ihan hyvä se oli mutta muutaman kerran sieltä kyllä puski hänen oma kieli reippaasti läpi. Leffa oli tosi kaunis, upeita kuvia ja kauniita näyttelijöitä. Mun makuun se oli vähän liian pitkäveteinen ja King Henryn pläni ja lähteä sotimaan Ranskaan kesti jotenkin yllättävän kauan. Me myös oltiin oltu perjantaina synnin tiellä joten väsymys kyllä mulla myös vaikutti kiinnostusleveleihin.
Mutta herranjumala se Timothéé on kuuma, häntä katselin kyllä mielelläni.

Sunnuntain ranskapläjäys tuli sitten treenaamisen muodossa. Käytiin vetämässä tunnin juoksulenkki samaisen Olgan kanssa ja painettiin vielä kova vatsalihastreeni siihen kylkeen mun huoneessa ähisten.
Jossain vaiheessa toistojen laskeminen alkoi kyllästyttää, joten pyysin tätä rakkauden kieltä puhuvaa ystävääni huutamaan mulla numeroita ranskaksi. Mä oon aika hyvä imitoimaan kieliä, joten yritin siinä parhaani mukaan toistaa perässä. Siinä unohtuu kulmien kurtistelu vikojen toistojen kohdalla kun  kuuntelee sanan rakennetta ja yrittää toistaa sen täydellisesti. Se että muistanko mitä mitään muuta kun kurkun karheutta ja ysin (nöf!<3) onkin sit toinen juttu.

 

Going for a run;) Expectations vs…
…reality

Kuten melkein joka ilta täällä, kukuin taas keskiyöhön ja viimeiset hereilläolohetket harjoittelin myös päälläseisontaa. Se alkaa sujua pikku hiljaa paremmin ja paremmin, jos kiinnostaa nähdä tuloksia niin käy tsekkaamassa @papupatapodi :n uusimmat stoorit 😉
Kuuntelin loppuillasta nostalgiahuuruissani Disney Classics -soittolistaa Spotifysta ja mulla alkoi resonoimaan Aristokatit-leffan soundtrack ihan tosissaan. Tout le monde veut devinir un CAT ja sitä rataa. Siinä rosoisessa ranskassa on vaan jotain niin suloista ja vähän seksikästäkin. Mähän päätin aloittaa tänne muuttaessani ranskan opinnot, ilmoittauduin meidän yliopiston verkkokurssille ja sain ekat tehtävätkin. Sit pari päivää myöhemmin erottiin ja olin niin rikki etten jaksanut uhrata ajatustakaan tehtävien palautuksista kuumottelevalle opettajalle. Teki mieli kirjoittaa että tähän hetkeen rakkauden kielenkään osaaminen ei taida auttaa.
No, katsotaan sit keväällä!

Kivaa alkavaa viikkoa tyypit!

<3 J

 

 

 

P.S.
Meillä alkaa tänään kolmen viikon harkka Shakespeare’s Globe -teatterissa. Ihan PIKKASEN jännittää.

P.P.S
Mulle tuli yht’äkkiä joku tarve alkaa kertomaan täällä treenijutuista, mutta kiinnostaako ne enää ketään?