London calling!

Ai kauheeta miten mua jännittää kirjoittaa tätä. Enkä edes osaa sanoa miksi. Ehkä omien tulevaisuuden suunnitelmien ja haaveiden kertominen on vaan niin iso ja henkilökohtainen juttu. Olisi kuitenkin outoa olla kertomatta näin isosta muutoksesta mitä seuraava vuosi tuo tullessaan. Tai oikeastaan lukuvuosi 😉

Mä lähden tulevana syksynä opiskelemaan Lontooseen! Hain kaikessa hiljaisuudessa East 15 Acting School -nimiseen kouluun maisteriohjelmaan (joka on rankattu Brittien top 3 kouluksi opiskella draamaa ja tanssia 😍)  ja perkele pääsin! En vieläkään meinaa uskoa koko hommaa, mutta pakkohan se on! Oon etsinyt kämppää jo pari viikkoa ja vihdokn tärppäsi, kämppiselämää nyt sit tiedossa seuraavat 10kk. Kerron tosi mielelläni lisää pääsykokeista ja koulusta itsestään toisessa postauksessa, tää nyt oli tälläinen nopea ja lyhyt pintaraapaisu 😉

Mulla meinaa tätä kirjoittaessa nousta kyyneleet silmiin, oon vaan niin ylpeä itsestäni ja sitä tunnetta harvemmin on päässyt kokemaan. Onhan tonne Teakiin haettu jo kuusi kertaa tuloksetta. Mä toivon että ensi syksystä (ja keväästä) tulee ihan mahtava ja pääsen ottamaan ilon irti ja imemään kaiken mahdollisen opin näyttelemisestä mitä en vielä osaa. Ja sitä on PALJON 😀

Ja niin, mitä tulee parisuhteeseen, kaukosuhdehan se häämöttää edessä. Nyt on mun vuoro lähteä opiskelemaan ulkomaille 😉 Onneksi meillä on tästä jo hyvin kokemusta niiltä ajoilta kun Immu vietti puoli vuotta Perussa. Nyt aikaero tulee olemaan vain pari tuntia, ja päästään näkemään useammin kuin kerran puolessa vuodessa.

Apua!!! Tässä tuli niin paljon kaikkea että ihan pakahdun. Nyt tekin tiedätte! 🙊

 

Kivaa tiistaita!

/ J