Tämä on mun uusi treenitavoite!

Väläyttelin joku aika sitten Instagarmin puolella, että olen lyönyt lukkoon uudet treenitavoitteet. Näin todellakin siis on! 😀 Olen pitkään, tarkemmin ottaen jokusen vuoden jo treenannut ilman minkäänlaista tavoitetta. On ollut ihan älyttömän ihanaa ja rentoakin treenata juuri silloin kun siltä tuntuu ja tehdä sitä, mitä on sattunut huvittamaan.

Vaikka rento ote treenaamisessa onkin ollut aivan ihanaa, olen tullut siihen tulokseen, että kaipaan jotain uutta tähän väliin. Jotain sellaista, joka haastaisi minua treenien osalta enemmän. Olen aikoinaan treenannut entisen lajini takia todella ulkonäkökeskeisesti ja se ei jotenkin jaksa motivoida minua enää nostamaan ahteriani sohvalta. Kaipaan jotain konkreettista, jotain joka on selkeästi mitattavissa.

Kuten HussiTubessa aiemmin nähtiin, olin päässyt 2kk sairastelun ja treenamattomuuden jälkeen aikamoiseen rapakuntoon. Siinä missä ennen tein helposti 20 punnerrusta ja kaikenlaisia punnerrusvariaatoita, sain enää 6 punnerrusta. Rehellisesti olin aika shokissa, miten paljon voimatasoni tuona sairasteluaikana tulivatkaan alas. Eikä varmasti pelkästään sairastelun takia. Jo vuosia treenini ovat painottuneet HIIT -tyylisiin treeneihin sekä cardioon. 

Siitäpä se idea sitten syntyikin! Haluan olla taas vahva! Haluan tuntea kehoni jaksavan enemmän ja isompia kuormia! Ja se jos joku on suoraan mitattavissa oleva asia. Että paljonko menee leukoja, punnerruksia tai kuinka isolla kuormalla jaksan kyykätä. Niinpä aloitin pari viikkoa sitten oikein kunnon voimajakson. 

Nyt tavoitteenani on 6 viikkoa keskittyä ainoastaan voimatasojen nostamiseen. Olen lisännyt ruokavalioon reippaasti hiilareita ja vähentänyt cardiota. Teen tällä hetkellä about yhden cardion viikkoon peruskunnon ylläpitämiseksi ja 3-4 voimatreeniä, joissa toistot sarjoissa ovat 5-8 välissä. Siihen päälle pyrin vielä tekemään asianmukaista kehonhuoltoa, jotta isot kuormat eivät pääse pistämään paikkoja remppaan.

Olen nyt nämä pari viikkoa kirjannut tulokset ylös jokaisesta treenistä ja on ollut aivan äärimmäisen motivoivaa huomata miten nopeasti tulokset kehittyy. Toki tiedostan myös sen, että näin alussa tulokset kasvavatkin suhteessa aina eniten ja pian koittaa taantumavaihe. Mutta kun sitä tuppaa olemaan sen verran jäärä nainen, että periksi ei anneta vaikka pää olisi kainalossa, niin tiedän pystyväni rypistelemään myös ”taantuman” läpi. Nyt haluan kuitenkin vielä elää tässä kehityksen ihanassa kuplassa, jossa tuntuu että kaikki on mahdollista.

Rehellisyyden nimissä pakko myöntää, että vähän nakertaa näin upeat juoksuilmat, mutta se on nyt vaan uhrauduttava tavoitteiden edessä. Kyllä sitä ehtii sitten myöhemminkin sinkoilemaan juoksutossut jalassa Harrin kanssa kilpaa.

Pidän täällä updatea, miten projekti edistyy. Ja tietysti jossain vaiheessa pitää paljastaa mistä on lähdetty liikkeelle ja miten menee vaikkapa projektin puolivälissä (joka on muuten ihan just!) ja sitten lopulliset tulokset. 😀

Aurinkoa pääsiäiseen! <3

Xoxo,

Janni

 

Kuvat: Petteri Peltonen Photography