Yksin reissuun


Kuten tuossa jo aiemmin kertoilin, olen tässä viime aikoina paahtanut aikamoisella tahdilla ja nyt olen todellakin loman tarpeessa. Vaikka edelleenkin välillä kamppailen sen kanssa, että vedän itseni limitille, niin nyt sentäs olen osannut ruksia lomia kalenterista jo etukäteen ylös.
Kalenterini tosiaan näytti siltä, että loma alkaa lähestyä. Mitään matkasuunnitelmaa en vielä ollut ennen eilistä tehnyt, enkä oikeastaan ajatellut asiaa sen tarkemmin. Olin kyllä alustavaa kyselyä tehnyt somessa, millaisia paikkoja Euroopassa ihmiset suosittelisivat tämmöiselle suhteellisen lyhyelle neljän päivän pyrähdykselle. Tavallaan olisi ihanaa olla vain kotona, koska työn puolesta olen niin paljon liikkeellä, mutta tiedän, että jos jäisin Helsinkiin, en osaisi pysyä erossa läppäristä.
Niinpä eilen otin rakkaan läppärini kauniiseen käteen ja aloin tutkia kohteita. Nyt on reissu varattu ja seuraavaksi rutistetaan vielä viimeiset kuvaukset ja kirjoittelut pois alta, ennenkuin pakkaan kapsäkkiini bikinit ja kesämekon. Tulee kyllä kreivin aikaan!

 
Tämä loma poikkeaa nyt jokseenkin aiemmista lomistani siinä, että lähden matkaan täysin yksin. Olen toki matkustanut aika paljonkin pyhässä yksinäisyydessäni, mutta ne ovat aina olleet työreissuja. Nyt lähden lomalle ensimmäistä kertaa aivan yksin. Ihan hyvä varmaan aloittaa maltillisesta neljästä päivästä itsensä kanssa ja katsoa miten yhteiselo sujuu 😀 Ja jos sujuu, niin voisin hyvinkin kuvitella lähteväni pidemmäksikin aikaa reissuun vain kirja ja lenkkarit seuranani.
Tavallaan mua vähän jännittää tuleva matka. Olen kova höpöttäjä, joten puhunko nyt itsekseni koko reissun ajan upeista nähtävyyksistä ja siitä kuinka on ilmoja pidellyt? Viihdyn ihan äärimmäisen hyvin yksin, mutta vieraassa ympäristössä vieraiden ihmisten keskellä yksin olo tulee olemaan erilaista. Luulen, että ensimmäisenä päivänä saatan olla levoton, mutta toivon ja uskon, että toisen päivän koittaessa olen löytänyt rauhan ja nautinnon omasta seurastani.

Tavallaan on ihanan itsekäs ajatus, että saan tällä reissulla tehdä juuri mitä itseäni huvittaa. Voin herätä 6 aamulla treenaamaan tai nukkua koko päivän jos siltä tuntuu. Voin vastaavasti lukea kirjaa läheisessä kahvilassa yömyöhään tai lähteä salsa-klubille tanssimaa ja ihan just silloin kun lukutoukka iskee tai tanssijalka vipattaa. On ihanaa saada ajatella 4 päivää vain omaa napaansa, vaikka samaan aikaan on tavallaan haikeaa, ettei mukana ole ystävää, jonka kanssa voisi jakaa kokemukset ja nähtävyydet.
Otan tämän matkan testinä itselleni. En luo mitään ennakkosuunnitelmia tai paineita siitä, mitä tekisin tai kokisin reissussa. Menen sinne minne nokka johdattaa. Näinkin suunnitelmalliselle ja kontrollia rakastavalle ihmiselle, jonka pitää tietää kaikki menonsa jo ensi vuoden tammikuulle asti, se ei tule olemaan helppoa. Mutta joskus se on otettava pää pois puskasta ja mentävä omien mukavuusalueidensa ulkopuolelle.
Kenties tulen niin latautuneena takaisin, että tanner tärisee kun päästän itseni taas arkikuvioissani irti. Se jää nähtäväksi!