Ainoa urheilulaji, mitä olen koskaan todella inhonnut, on spinning. En vain jostain syystä pidä siitä yhtään. Sen sijaan rakastan ulkona pyöräilemistä. Kun olin pieni, meillä ei perheessä ollut autoa, vaan kuljimme joka paikkaan pyörillä. Minulle pyörä on edelleenkin enemmän kulkuväline, kuin urheiluväline. En tiedä olenko koskaan ollut aiemmin yksin pyörälenkillä, siis sellaisella, millä ei ole mitään muuta syytä kuin itse pyöräileminen. 

 

Maanantaina kävin kuitenkin pyöräilemässä laajalahden ympäri. Olin miettinyt juoksevani sen joku päivä ja ajattelin, että on ehkä fiksua käydä mittaamassa matka ensin pyörällä. Se oli yllättävän kivaa. Sykemittaria oli hauska seurata ja pahoissa ylämäissä sykkeet kohosivat jopa lähes 190. Kyllä toi mittari on vaan aikamoinen tsemppari tällaisilla lenkeillä. Kilometrejä kertyi hiukan yli 15 ja aikaa meni tunti. Tuuli oli todella kovaa välillä ja kierrosajat kilometrin matkalle heitteli kolmesta minuutista yli kuuteen minuuttiin. 

 

 

Tänä kesänä aion pyöräillä paljon. Nyt kerronkin omat tärppini pyörälenkkejä varten!



    • Ota selvää pyöräilyreiteistä. Ainakin pääkaupunkiseutulaisille on tarjolla maksuttomia ulkoilukarttoja, joita voi noutaa liikuntatoimien toimipisteistä, esimerkiksi Kisahallilta. Kartasta saatat keksiä ihan uudenlaisia reittejä ja tiedät missä on hyvät pyörätiet. Netistä kartta löytyy täältä. Voit myös etsiä esimerkiksi jonkin uimarannan hiukan pidemmältä ja pyöräillä sinne.

 

    • Pidä kypärää! Itse joudun tunnustamaan, etten vielä omista sellaista. Se on kuitenkin halpa henkivakuutus vaikka ehkä näyttääkin dorkalta. Voi kuitenkin ajatella, että pyöräilee niin kovaa ettei kukaan sitä ehdi pällistelemään ;)

 

    • Pidemmille lenkeille kannattaa ottaa reppu mukaan, jossa on ainakin vettä ja mahdollisesti lämmintä vaatetta. Laita kuumalla säällä vesipulloon puolet jäitä, niin se pysyy kylmänä pitkään.

 

    • Vältä liehuvalahkeisia housuja tai hapsuvirityksiä, ettei ne mene pinnojen väliin. 

 

    • Itse en ainakaan kuuntele musiikkia pyöräillessä, koska vauhti on kovempi kuin juostessa ja liikenteessä saattaa tulla vaaratilanteita mikäli ei kuule mitä ympärillä tapahtuu.

 

    • Pidemmille matkoille saattaa olla hyvä ottaa pyöräilyhanskat.

 

    • Kenkien kannattaa olla tukevapohjaiset.

 

    • Ennen lenkkiä kannattaa varmistaa, että kumit on täynnä ja satula oikealla korkeudella.

 

    • Tuleeko jollekin vielä jotain mieleen?



 

 En kyllä taida ihan heti uskaltautua juoksemaan tuota reittiä. Mutta pitkien matkojen ystäville voin suositella sitä lämpimästi. Kaunis reitti, joka kulki melkein koko matkan meren rannassa. Puolet ainakin matkasta oli hiekkatietä, joka on mukava jaloille. Mäkiä oli tarpeeksi, muttei liikaa. Lopuksi voi pulahtaa vaikka mereen uimaan kuumana päivänä. 

 

Onko pääkaupunkiseutulaisilla vinkata jostain muista kivoista pyöräreiteistä? :)

Kommentit (11)

Tiia

Mäki inhoan spinnigiä! :D Mutta rakastan pyöräilyä ulkona! Spinningissä ei vaan mun mielestä oo oikein järkeä, tai siis esim. kun pistetään kovia vastuksia niin siinä ei saa sitä ihanaa vauhdin huumaa mitä saa ulkona pyöräillessä... Se on sellasta masentavaa paikallaan hiki hatussa polkemista... ja sitten ku otetaan melkein kaikki vastukset pois niin ne polkimet vispaa niin kovaa että jalat ei kohta pysy perässä.

Tässä mun mielipide spinningistä, en vissiin oo vielä hoksannu mitä hauskaa siinä on. Onneks meitä on moneen lähtöön! :D Ja onneks voi ulkonaki pyöräillä♥

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Hahhaa! Siis mulla on ihan sama!! Eikä siinä saa ihailla mitään ihania maisemia ja nauttia ulkoilmasta. :D

Hede

Ja pyörä kannattaa huoltaa vuosittain ammattilaisten toimesta, ihan samalla tavalla kuin autokin pitää huoltaa. :)

nti

Itse kyllä kuulutan vielä pyöräilyhousujen päälle!!! Varsinkin jos polkee piiiiitkää matkaa, niin hiertyy sisäreisistä helposti vääränlaiset housut. Myös alkkareiden on oltava kunnolliset, mikäli niitä käyttää. (Siis kun pyöräilyhousujen kanssa ei kuulu käyttää :D itse kyllä käytän, ei sen puoleen :D)

Ja kypärä! Pliis ihmiset ostakaa sellainen! Kukaan ei halua päänsä tuhoutuvan, eihän?! Joku virtaviivainen esim. hopeanvärinen on jopa ihan hieno ja sporttinen, eikä lainkaan typerän näköinen! (:...ja mainittakoon, itselläni on neon-oranssi :D haha. Mielestäni se on vaan cool. Jotenkin rennompi menokin polkea kun ei niin tarvitse pelätä henkensä edestä. (--:

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Oot ihan oikeassa! Ja tosiaan, rikkinäisessä kallossa ei oo ainakaan mitään makeeta. Paljon parempi vaan ostaa se kypärä ;)

Rahkamuija

Kyllä näin paljon pyöräilevän ihmisen silmään kypärättömyys näyttää aina paljon typerämmältä, kun mikä tahansa kypärä päässä, oli se sitten millanen vaan potta. Kerran olen lentänyt tangon yli kyljelleni ja silloin olin ajamassa `ihan vaan lyhyttä matkaa ihan tohon naapuriin`, mutta onneks sattui olemaan kypärä juuri sillä kerralla päässä, eli ei kannata väheksyä lyhyelläkään matkalla. :)

Lisäks sinne reppuun kannattaa heittää vesipullon lisäks jotain lisäenergiaa, joskus kun oikein innostuu polkemaan kauas kivana päivänä, on tosi ärsyttävää jos loppuukin ihan puhti ja energia ja kotimatka on toooosi pitkä ja hidas.
Ja jos ajaa työmatkoja tai koulumatkoja paljon tai edes muutaman kerran viikossa jonkinlaista kuntoajoa pyörällä, lukkopolkimet on tosi näppärät!

annemi

Itse innostuin pyöräilystä monen vuoden tauon jälkedn San Franciscossa ja hainkin itselleni kaupasta hienon, pinkin, Jopon jolla aion kulkea kesällä paikasta toiseen :)

Herminica

Voi apua :D Mä asuin kolmisen vuotta sitten tuossa Turunväylän yläpuolella olevan pikkulahden rannalla! Nuo maastot tuolla todellakin on mitä mahtavempia, ei hemmetti tulipas kova ikävä! :D

Ambit

Tulipas muistoja mieleen. Vielä viime kesänä juoksin laajalahtea ympäri mun pitkillä lenkeillä! Mutta pyöräillä jos haluat, niin kannattaa joku päivä kun on enmmän aikaa lähteä retkeilemään reitti2000:n osuuksia. Itse pyöräilin aktiivisesti 15-vuotiaana ja silloin kävin Helsingin keskustasta käsin polkemassa Pirkkolan suunnalla lähes päivittäin. Välissä otin kaverin mukaan ja käytiin seikkailemassa Keskuspuiston maastoissa. Ajoin silloin siis maastopyörällä.

Ja itsekin vihasin spinningiä kunnes sitten menin ohjaamisen aloitettuani uudelleen kokeilemaan hommaa (ilman niitä järjettömiä vastuksia) ja sitten rakastuinkin siihen! Toki lajin appeal riippuu todella paljon ohjaajasta ja siitä miten musiikki vaikuttaa omaan suorittamiseen. Itse pääsen tietyntyppisellä polkemisella (en sellaisella kauheen kovaa nollavastuksilla satulassa pomppien –tyylillä tai suossa tarpomisella) flow-tilaan ja se se vasta on ihanaa!