Miksi syödä iso pussi karkkia, ja kärsiä mahdollisesta sokerikrapulasta ja löysästä sekä allöstä olosta, kun voi herkutella näin houkuttelevan näköisellä vaihtoehdolla? Koska kaapit pursuavat herkkuja, jotka huutavat niemeäsi?
 
 
Silloin, kun kotoota ei löydy karkkeja, keksejä, pakastepitsaa tai valmispastoja, vaan terveellisiä vaihtoehtoja niille, on todella helppo noudattaa terveellistä ruokavaliota. Ja jonkin ajan kuluttua sinun ei edes tee mieli mitään epäterveellistä.
 
 
Siivoa siis jääkaappisi ja pidä siellä vain hyviä ruoka-aineita. Mitä useampia värejä, sitä parempi! 
Ajattele, että olet kiltti omalle vartalollesi. Ihan kuin olen puhunut siitä, että omaa vartaloa ei saa mielessään soimata, ei sitä saa mielestäni myöskään "saastuttaa" epäterveellisellä ruokavaliolla tai päihteillä. 
 
 
Hyvä ruokavalio ei vaikuta vain painoosi, vaan myös ihoosi, hiuksiisi, ja henkiseen hyvinvointiin. Kuulin jostain, että useimmat ihmiset eivät edes ymmärrä, kuinka hyvä olo heillä voisi olla. Tämä on mielestäni todella surullista. Aletaan tottua siihen huonoon oloon niin paljon, että siitä tulee osa omaa itseään. Ei enää tiedetä, miltä hyvinvointi tuntuu. Itsekin olen huomannut sen tässä vuoden sisään, kuinka paljon alkoholin juomisen ja tupakoinnin lopettaminen on tehnyt hyvää keholleni. 
 
 
Milloinkaan ei ole liian myöhäistä muuttaa omia ruokailutottumuksiaan. Pienilläkin korjauksilla saat ihmeitä aikaan. Älä pelkää muutosta tai syö tietynlailla vain sen takia, että olet aina ennenkin syönyt niin. Tiedän hyvin, että muutos voi olla todella vaikeaa, mutta on se myös sen arvoista. Etene pienin askelin, ja yhtäkkiä huomaat kuinka pitkälle oletkaan päässyt.
 
 
Luin yhdestä kirjasta tarinan, joka avasi omia silmiäni. Yritän sen kertoa nyt teillekin mahdollisimman hyvin. 
Mies käveli joka aamu matkalla töihin erään talon ohitse. Verannalla istui vanhempi pariskunta, ja heidän välissään makasi koira, joka ulisi ja vaikeroi surullisen näköisenä. Joka aamu sama toistui, ja miehen kävi koiraa sääliksi päivä päivältä enemmän. Viidentenä päivänä hän päätti ottaa asian puheeksi, ja lähestyi pariskuntaa. "Anteeksi, mutta minusta tuntuu, että koiranne kärsii kivuista." Johon pariskunta vastasi: "Tietysti se kärsii, se makaa naulan päällä". Mies oli kummastunut. Miksei koira vain siirry? Johon pariskunta totesi: "Kipu on juuri niin paha, että koiran on huono olla, muttei tarpeeksi kova, jotta se jaksaisi nousta ja vaihtaa paikkaa."
 
Olen huomannut samaa tuttavapiirissäni. Jotkut ihmiset valittavat jatkuvasti, mutta muutos tuntuu silti liian pelottavalta, jotta he tekisivät sen. Muista, että vain sinä olet vastuussa omasta onnellisuudestasi, ei kukaan muu. Jos et ole tyytyväinen omaan elämääsi sellaisena mitä se on, tee se muutos. 
 
viime talvena unelmoin vähän eri maisemissa

Mieti, mitä haluat eniten juuri nyt ja mitä voit tehdä saavuttaaksesi sen?

Unohda rajoittavat uskomukset, jonka takia et muka pysty tekemään jotain asiaa ja etene päämäärätietoisesti tavoitteitasi kohti. Itse uskoin kauan, että en osaa laittaa ruokaa --> en täten edes yrittänyt. Nykyään kokkailen ilomielin joka päivä uusia asioita.
 
Omat nykyhetken tavoitteeni liittyvät lenkkeilyyn. Yritän pikku hiljaa kasvattaa kuntoani, ja ensi kesänä meinaan juosta 15 kilometria ilman suurempia ponnisteluita.  Olen kauan uskotellut itselleni, ettei minusta vain ole kestävyysjuoksuun. Aion nyt luopua tästä uskomuksesta! Se on osana minun muutostani. 
 
Onko teillä tavoitteita, joita ette ole uskaltaneet lähteä tavoittelemaan?
 
Lainakuvat täältä

Kommentit (18)

Anonymous

Hei!Olen vasta hiljattain löytänyt blogisi ja pidän siitä jo erittäin paljon! Ruokavinkkejä on tullut napattua parisen kappaletta ja motivaatio terveelliseen elämään pysyy paremmin yllä, kun tulen aina vähän kurkistelemaan kirjoituksiasi. :)Olen täysin samaa mieltä, että terveellinen ruoka on ehdottomasti parasta ja jopa kaikista maukkainta! Tuntuu, että ihmisillä on sellainen käsitys, että terveellinen ruoka on aina väistämättä pahaa tai pelkästään "rehujen" syömistä. Itse pidän lautasmallia itselleni kaikista toimivampana tapana syödä terveellisesti. Ja se pitää kyllä täysin paikkaansa, että kun saa itsensä irroitettua kaikesta rasvaisesta ja sokerisesta mössöstä, niin ei sitä enää tee edes mieli.Joillakin tosin saattaa olla vaikeaa vaihtaa ruokatottumuksiaan myös senkin takia, että avo-/aviopuoliso ei noudata samanlaista ruokavaliota. Esimerkiksi omalla kohdalla syön monipuolisesti ja terveellisesti, mutta oma avopuoliso mättää itseensä lähinnä lihiksiä, ranskiksia ja kaupan lihapullia. :D Onneksi jääkaapissa möllöttävät rasvalöllökkälihapiirakat eivät minua houkuta.Tulipas multa pitkä ja pohtiva teksti, kirjoituksesti herätti siis paljon ajatuksia. ;)Vielä lopuksi omat tämänhetkiset tavoitteet elämänmuutoksen saralla: Alkoholin käytön vähentäminen sekä luovempi ruuanlaitto!-Jenni

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Moikka Jenni! Kiitos paljon kommentistasi :) Kiva kuulla, että ruokavinkit ovat päässeet kokeiluun. Ja olen ihan samaa mieltä tuosta, että monilla tosiaan tuntuu olevan tuo harhaluulo terveellisestä ruoasta. Ja lautasmalli on todella hyvä nyrkkisääntö kaikelle syömiselle. Tuo tosiaan on vaikeaa, jos muu perhe syö epäterveellisesti. Parastahan olisi tietty, jos saisi sen kumppaninkin innostumaan terveellisestä ruoasta. Hyvä ettei lihikset kuitenkaan houkuta! :)Hienoa, että ajatuksia heräsi! Ja elämänmuutoksesi kuulostavat varsin hyviltä :)

Anonymous

Hei! Haluaisitko kertoa vähän tarkemmin tupakoinnin lopettamisestasi, kauan poltit, miten elämäsi on muuttunut lopettamisen jälkee jne ja miten pääsit siitä eroon? Itse kamppailen sen kanssa kovasti ja tuntuu että ruokaa ja välipaloja tulee popsittua nyt paljon enemmän, jota en myöskään koe kovin positiivisena asiana, varsinkin kun painoakin olisi mukava tiputtaa :) Jos asiasta ei isompaa postausta irtoa niin olisi mukava jos voisit vaikka tähän kommentoida jotenkin. Terkuin Enna

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Moi Enna!Olen kirjoittanut tällaista aiheesta : http://startlivingyourbestlife.blogspot.fi/2012/10/tupakoinnin-lopettami... , ja poltin siis enemmän tai vähemmän n. 6 vuotta. Oikeastaan, kun ensimmäisen kuukauden yli pääsi, niin alkoi helpottamaan. Ja vaikka kuvittelin joskus, että tulen aina haikailemaan sen perään, niin ei tulisi kyllä mieleenkään laittaa nyt tupakkaa palamaan. Jotenkin joka kerta, kun on selvinnyt yhdestä asiasta mihin ennen olisi liittänyt tupakan, tulee aina vahvempi olo siitä että se on mahdollista. Tuo napostelu ei sinänsä ole mielestäni pahasta, jos miettii että se kestää vain hetken. Sen jälkeen saat terveemmän loppuelämän. Mutta jos naposteluhalut käyvät liian koviksi, koita vaikka babyporkkanoita. Niitä on kiva rouskutella ja saa tekemistä käsille.Ja itse käytin niitä nicotinell pastilleja, ne helpottivat kummasti alussa. :) Tsemppiä vaan lopettamiseen! Kyllä se on sen arvoista!

Tahra

Karkit ym. eivät tietenkään ole ravitsemuksen kannalta välttämättömiä, mutta en sanoisi ihan niinkään ettei niitä saisi syödä ollenkaan. Jos niistä ihan oikeasti pitää, kannattaa kiinnittää huomiota määriin. Ei karkinsyönti tarkoita lihomista välttämättä. Niitä voi syödä maltillisesti.Minä huomasin aikoinaan sellaisen ilmiön, kun kielsin itseltäni kaiken millään tavalla epäterveelliseksi luokiteltavan, että jos oikeasti halusin vaikkapa sipsejä ja keksin jonkun terveellisen korvikkeen niille, sitä korviketta tuli syötyä enemmän kuin jos olisin sallinut itselleni sitä mitä mieli teki ja syönyt sitä, vähän.Mielestäni paras vaihtoehto on se, ettei mikään ole kiellettyä vaan ihan kaikkea saa syödä. Sitten ei tee niin mielikään. Kielletyt asiat houkuttaa, niin se vaan menee.

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Olen ihan samaa mieltä tuossa, että kielletyt asiat houkuttavat enemmän. En silti kannata tuota karkin syömistä, mutta kukin tehköön tavallaan :) En niinkään sen mahdollisen lihoomisenkaan kannalta, itse en vain pidä siitä millainen olo siitä tulee, verrattuna hedelmäherkkuihin. Ja toki syön silloin tällöin karkkia itsekin, tässä tarkoitin lähinnä sellaista "pieni pussi joka päivä"-tyyppistä käyttäytymistä.

Tahra

No, täytyy vähän vielä puolustella. Syön useina päivinä nykyisin karkkia. Koska ravitsemusterapeutti sanoi, että ehdoton minimikalorimäärä mikä pitää saada syötyä, on nyt 1500 kcal (mikä sekin vielä laskee painoa, mutta kuulostaa nyt vaan hieman mahdollisemmalta toteuttaa kun 1800). Ja siihen päästäkseni, minun pitää syödä sitä mitä saan alas. En vain pääse siihen useinkaan ilman karkkilisää. Suojaravintoaineet ovat asia erikseen, mutta karkeista saa helposti energiaa jos ei huvita syödä. Tyhjää energiaahan se on tietysti eikä mitenkään terveellistä, mutta on se parempi kun ei mitään. Laihtumisenestäjänä. Ruokahalun herättelijänä silloin kun se on mennyt. Yltiöterveellinen (pienen energiatiheyden ruokavalio) olisi aivan todella ongelmallinen esimerkiksi maratoonarilla. Tietenkään en ole sellainen, mutta jos kaloreiden kokoonhaaliminen on työtä ja tuskaa, miksei sitä tilapäisesti voisi helpottaa karkilla :D

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Tuo sinun tilanteesi onkin hiukan erilainen, kun varmasti muilla lukijoilla . Ja niinkuin sanoin: kukin tavallaan :) hienoa jos tuo toimii kohdallasi! En vain itse halua kannustaa siihen. Kalorimäärät saa aika nopeasti täyteen myös esimerkiksi pähkinöillä.

Anonymous

Olen lukenut blogiasi jonkin aikaa jo ja olen tykännyt kovasti ! Itse olen koittanut muuttaa elämäntapaani ja onnistunutkin siinä aika hyvin, mutta se että olen vielä niukasti alaikäinen ja asun perheeni kanssa jotka syövät aivan järkyttävän epäterveellistä ruokaa on hankaloittanut asiaa. Tämä viikonloppu on mennyt aivan järkyttävällä lisäainemätöllä ja kokoajan vain lisää napaan .. Pakko saada tämä kierre lopetettua. / pointtia kommentilla ei siis ollut :D

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Voi harmi! Parastahan olisi saada muukin perhe innostumaan terveellisimmistä vaihtoehdoista. Pyydä vaikka saada tulla mukaan ruokaostoksille, ja valitse vähän parempia ruokia. Me teimme myös joskus siskopuoleni kanssa niin pieninä, että saimme yhden viikon ajan hoitaa kaikki perheemme ruoat. Voisit yrittää ehdottaa samaa vanhemmillesi. Ne antaisivat sinulle ruokarahat, ja sinä saisit päättää mitä syötte! Vanhempasikin olisivat varmasti tyytyväisiä kun saisivat unohtaa ruoanlaiton hetkeksi. :)

aippe

Huippu postaus kyllä! Koko päivän oon ajatellut lähikaupan irtokarkkihyllyä, mutta onneksi omasta keittiöstä löytyi paaaljon hedelmiä ja päädyinkin sitten hedelmäsalattiin suklaan sijasta! Namnam, oli varmasti parempaa :)

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Kiitos Aippe :) Nam!! Ja varmaan oli vähän parempi olokin sen jälkeen, kuin jos olisit syönyt sen nannapussin ;)

Anonymous

Mieli tekisi syödä kasviksia ja etenkin marjoja paaaljon enemmän mutta marjat on loppumassa jo pakastimesta :/ mistä sinä hankit mansikat ja mustikat yms? Vierastan ajatusta että pitäisi ostaa niitä kaupan kalliita pusseja (onkohan jossain isompia eriä edullisesti?)... Ens vuonna oon ainaki marjasankon kans kärppänä marjoja poimimassa! Nooo saatto mennä nyt asian vierestä mut oon jo aikasemmin meinannu kysyä :D

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Saan marjoja aina kun käyn poikaystävän vanhempien luona. Niillä on aina kesältä hurjat varastot pakkasessa.Välillä ostan niitä halvimpia marjoja tosin kaupastakin. Isoista kaupoista löytyy mielestäni parhaat valikoimat. Kannattaa katsella kilohintoja ja ostaa niiden perusteella :)

WERMILLIONI

Jääkaapin siivoominen on aika hankala juttu, kun on kolme muuta perheenjäsentä jotka syö sitä vaaleeta leipää ja suklaa vanukkaita (itse tosin en syö kumpaakaan, ja silti olen muksuista pyörein :D), yritin saada koko perheen pitämään uudenvuoden lupauksen "terveellisestä ruokavaliosta", mutta eipä olla pidetty kiinni, ja äsken kun katsoin jääkaappiin, ei siellä näkyny mitään vihreetä. Ei ole varaa salilla käyntiin, mutta pidän lenkkeilystä! kokeilin juuri viime perjantaina uudestaan sitä (kun oletin että lumet olisi sulanut jo) ja huomasin että se onkin ihan kivaa, muttei ole taaskaan energiaa lähtemään. Olen 168cm pitkä ja painan nyt 70kg, enkä ole koskaan painanut näin paljon! Äitini on varmasti yli 100kiloinen ja pelkään pahasti päätyväni samanlaiseksi. Tahtoisin olla upeassa kunnossa mutta huomaan vaan olevani jokseekin luovuttanut jo laihtumisen suhteen, kun se tuntuu olevan täys mahdottomuus. Kokeiltu on jo karppaamista sun muuta, muttei niistä oikeen pysty pitämään kiinni kun muut vetää kroisantteja lärvin eessä. On raastavaa olla 17-vuotias ja nyt jo epäterveelliset ruokatottumukset, ja vielä pelottavampaa, että tuli yksi päivä ajatukseksi työntää sormet kurkkuun. (Mutta onneksi en sitä ole vielä tehnyt kun tiedän että se ei ainakaan ole terveellistä) En oikeen tiedä enään mitä yritän sanoa, tahtoisin vain saada jotain motivaatiota ja treeni rutiinin sun muun ja pystyisin saavuttamaan hyvän vartalon ja terveellisen elämän... Mutta nyt mulla on vain sellainen tunne että tulin vaan valittamaan ja purkamaan huonoa oloani :D Mitä mun kannattais oikeen tehdä? Btw. Löysin tän blogin vähän aikaa sitten, ja tää on ihan mahtava.

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Hei Wermillioni!Kävin katsomassa blogisi, ja wau mikä naisenalku siellä olikaan! Et varmasti päädy yli 100 kiloiseksi, kun tiedostat jo noin varhain, että haluat syödä terveellisesti. Tiedän että se on hurjan paljon vaikempaa tehdä tuollaisessa ympäristössä, mutta ehkäpä sinua lohduttaa se, että muutamien vuosien sisällä kun muutat omaan asuntoon, saat päättää jokaisen ruoan mitä kotiisi ostat. Usein sellainen energiatiheä ruoka kuten vaalea leipä, ei annakaan sinulle kauhean paljoa energiaa esimerkiksi urheilua varten. Oletko pyytänyt, jos sinulle voitaisiin ostaa vaikka ruisleipää ja kasviksia muiden ruokien lisäksi? Paljon tsemppiä sulle! Ja mielestäni sä oot upea just ton kokoisena, mitä olet nyt! :)