Juttelin viikonloppuna ystäväni kanssa lahjakkuuksista, intohimosta ja siitä, miten jotkut ihmiset tuntuvat onnistuvan kaikessa mihin ryhtyvät. Uskon että on poikkeuksellisen lahjakkaita ihmisiä, mutta useimmat näistä onnistujista ovat mielestäni vain loistavia prioriosoimaan. Kun he tekevät jotain, he keskittyvät siihen 110% ja käyttävät ajan silloin todella hyödyksi.

Me tavalliset tallaajat kun käytämme hirveästi aikaa siihen, että olemme tekevänämme asioita. Älkää ymmärtäkö väärin. Vierastan sellaista tehokkuusajattelua, että kokoajan pitäisi antaa itsestään kaikkensa ja olla kaikessa erinomainen. Yhtä hölmöä kuitenkin on huijata itseään tekemällä asioita rimaa hipoen jatkuvasti ja ihmettelemällä miksi tuloksia ei näy. Mielummin käyttää asioihin vähemmän aikaa ja tehokkaammin, jolloin sille ihan rehelliselle laiskottelullekin jää enemmän aikaa.

Olen itse sisäistänyt tämän treenaamisessa melko hyvin. Aina kun teen esimerkiksi vatsalihaksia, keskitän kaiken energiani jokaiseen rutistukseen. Koska kuitenkin käytän treeniin saman ajan, miksen samalla ota siitä kaikkea mahdollista hyötyä? Menemällä siitä mistä aika on matalin, hukkaan vain omaa energiaani ja siitä ei hyödy kukaan. Samaa ajatusta toistelen siivotessani, jonka takia saan kämpän puunattua todella nopeasti. 

Mitä jos osaisi laittaa tällaisen tehokkuusajattelun kaikkeen tekemiseen? Monesti toimimme parhaiten silloin kun meillä on deadline edessä ja aika meinaa loppua kesken. Saattaa olla esimerkiksi, että olet siirtänyt siivoamista, koska sinulla menee siihen aina monta tuntia aikaa. Yhtäkkiä saatkin ystävältäsi puhelun, että hän voisi tulla käymään 15 minuutin päästä ja tämän 15 minuutin aikana saat enemmän aikaan kun saisit 2 tunnissa ilman aikarajaa. Silloin ajatus ei harhaile muissa asioissa kun keskitymme vain ja ainoastaan siihen valmiiksi saatavaan työhön.  

Pahinta on kuitenkin se kaikki aika, mitä hukkaamme ajatellessamme sitä mitä pitäisi tehdä. Siitä stressaaminen kun ei mitenkään edesauta homman valmistumista jos emme kuitenkaan ryhdy tuumasta toimeen. Voiko flow-tilaa luoda vai tuleeko se silloin kun on tullakseen? Joskus lenkille lähtiessä jalat painavat ensimmäiset kaksi kilometriä kuin lyijy, mutta yhtäkkiä askel alkaakin rullaamaan ihan täydellisesti. Toimisiko tällainen samanlainen läpipuskeminen muussakin työskentelyssä?  Vai pitääkö ajatuksen liikaa harhaillessa vain työntää koko asia sivuun ja keskittyä sen sijaan johonkin ihan muuhun?

Minulla ei ole näihin asioihin vastauksia, kunhan pohdiskelen. Uskon kuitenkin, että saisimme itsestämme paljon enemmän irti jos pystyisimme keskittymään aina yhteen asiaan kerrallaan ja antamaan sille jakamaton huomiomme. Treenaamisella sitä on ainakin hyvä harjoitella. Seuraavan kerran kun jumppaat, mieti miten saat siitä siihen käyttämästäsi ajasta eniten irti. 

hattu - Camden Lock Market 

Kengät- Texto (Pariisista)

Paita- UFF

Hame - Second Hand (Pariisista)

Takki- Carlings (6 vuotta sitten)

Laukku - Kooples

 

Kommentit (24)

Tiia

Hyvä teksti. Sellanen vaan tuli mieleen, että ei kuitenkaan ehkä aina kannata ajatella että pitäisi olla tehokas. Esim. liikuntaa on hyvä joskus harrastaa huvin vuoksi ja ihan vaan että tulee hyvä olo. :) Oot varmaan ite samaa mieltä mutta tuntu nyt että pitää mainita :D

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Oot ihan oikeassa! Siitä tossa kirjoitinkin, että olen vähän sellaista tehokkuusajattelua vastaan :)

Laura

Tuon "pitäisi tehdä" stressin hallitseminen on usein aika hankalaa ja asiasta kasvaa melko iso pään sisällä.. :D Btw tätä sun blogia lukee kun bibliaa. Start livig your best life -uskonto. ;) Mukavaa kesää!

Kukkanen

Ihania pohdintoja sulla! Niin useaan kertaan jo tullut mainittua, että nää sun pohdiskelevat tekstit on kyllä sun blogin parasta antia, kiitos siis niistä! <3

olahu

Todella asiaa! itse ihmettelen monesti ihmisiä, jotka ovat olevinaan niin kiireisiä ja koko ajan tekevinään paljon, mutta eivät saavuta haluamiaan asioita. Sitten kun tavoitetta ei saavuteta, se laitetaan kohtalon tai jonkun muun vaikuttamattomissa olevan asian piikkiin. Itse olen juurikin sitä mieltä, että priorisoinnilla ja tehokkuudella sekä päättäväisyydellä on mahdollista saavuttaa monia haaveita ja tavoitteita. Vastapainoksi on hyvä kuitenkin olla ne muut asiat joihin ote on rennompi :)

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Ahh toi on niiiin totta! Välillä itsekin meinaan sortua siihen, kunnes tajuaa ettei voi syyttää ketään muuta kuin itseään :)

Mirjam

Oon samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa, nämä pohdiskelevat tekstit on niin parhaita! Voisit kirjoittaa näistä sun elämänviisauksista jonkun kirjan!:) Oot kyllä erittäin viisas ihminen!

a

Moikka, oisko sulla heittää jotain hyviä kirjavinkkejä kesälukemiseksi?:) Alkaa kyllästyttää kaikenlaiset hömppäkirjat niin olisi mukava lukea vaihteeksi jotain ajatuksia herättävää.

Emma W

Jep, näin! Olen itse ns. jokapaikanhöylä ja vaikka olen mielestäni priorisoinut rajusti, olen aina menossa jaa tekemässä täysillä jotain. Kysymystesi avain voisi mielestäni olla itsensä kuunteleminen. Melkoinen klisee, tiedän, mutta ei syyttä. ;) Joskus lähden lenkille ja askel painaa, eikä se muutu kevyeksi missään vaiheessa. Silloin kuuntelen kroppaa ja hidastan. On priorisoitava ensin asiat (mitä haluan tehdä) ja sitten vielä aika (miten ja milloin). Eli esim. tällä viikolla opinnot ja duuni painaa, joten lenkkeilyn pitää olla sellaista, että se tukee kokonaisvaltaisesti hyvinvointiani enkä puske itseäni henkisesti koville silläkin alueella. Voi priorisoinnin vaikeus! :)

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Ah tää on niin totta! Tänään juuri huomasin omat rajani ja tuli niin hölmö olo siitä, ettei ollut osannut kuunnella itseään. Tosin, arvokkaita opetuksia tällaiset ja seuraavalla kerralla varmasti osaan :)

a

Kyselin tuossa aiempana niitä kirjavinkkejä ja niin vastauksena kysymykseesi romaanit olisivat mieluisempia :)

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Jos et oo lukenut Khaled Hosseina niin suosittelen lämpimästi esimerkiksi Tuhat loistavaa aurinkoa :) Siinä riittää luettavaa useammallekin päivälle!