Olen täällä kertonut omista unelmistani aina todella avoimesti ja yrittänyt samalla inspiroida teitä sanomaan omia haaveitanne ääneen ja muutenkin miettimään niitä asioita, joita haluatte joskus tulevaisuudessanne tehdä. Lueskelinkin juuri vanhoja postauksiani, missä olen kertonut haaveilevani ulkomaillemuutosta. Viikonloppuna kävimme pitkän yöllisen keskustelun siitä, kuinka jälkikäteen kaikki tuntuu loksahtaneen niin helposti paikalleen. On kaiken tämän myllerryksen seassa vähän jo unohtunut, että juuri tämä elämä mitä nyt elämme, oli suurin unelma vielä vuosi sitten. Silloin tämä kuulosti täysin utopistiselta ja sellaiselta, ettei sitä oikein edes osannut kuvitella toteutuvan. Liian isolta. 

Jos päättää sanoa ääneen haluavansa muuttaa ulkomaille kumppaninsa kanssa silloin, kun kummallakin on vielä koulut kesken, eikä mitään aavistusta siitä miten voisi tulla taloudellisesti toimeen ulkomailla asuessa, voi kohdata hiukan kummastelevia katseita. Voi myös joutua vastailemaan kysymyksiin, joihin ei tiedä vastauksia. "Miten te aiotte elättää itsenne?" "Mistä te saatte asunnon niin lyhyeksi aikaa?""Mitä te teette Helsingin asunnollenne?" En tiedä, mutta luotan siihen, että kaikki järjestyy. Näin tuumin ja uskoin siihen loppuun asti. 

Loppujen lopuksi kaikki oli niin monien sattumien summa, että olemme nyt tässä pisteessä, että tuntuu vähän hullulta ajatella niiden edes olevan oikeasti sattumia. Olin jostain syystä valinnut tuon alla olevan kuvan aarrekarttaani vuosi sitten ja nyt tajusin, että asun alle kilometrin päässä kyseiseltä paikalta. Melko hullua, miten monen asian täytyi käydä juuri niin kuin kävi, että olemme nyt täällä. Silti jälkikäteen on ollut sellainen olo, että tottakai nämä asiat järjestyivät juuri näin. 

Kuitenkin nyt kun huomaa saavuttaneensa sen parhaimman jutun, mistä vuosi sitten haaveili, täytyy miettiä uusi unelma. Jotkut puhuvat mielummin tavoitteista kuin unelmista, mutta itse pidän unelmoinnista terminä. Se tuntuu jotenkin mukavemmalta asialta kuin tavoite. Jokin asia, mitä voi iltaisin fiilistellä ennen nukkumaanmenoa ja nukahtaa hymy huulilla. Tänään olenkin viettänyt aikaa muistilistani kanssa kirjoitellen asioita, mitä tulevalta vuodelta toivon ja mikä asia niitä toiveita yhdistää. 

Omien unelmien esiinkaivaminen voi ajoittain olla vaikeaa, mutta olen aiemminkin kertonut näiden kysymysten olevan hyviä miettiessä niitä:

Mitä tekisit,

  • Jos ei olisi minkäänlaista epäonnistumisen riskiä?
  • Jos olisit kymmenen kertaa älykkäämpi kuin kaikki muut?
  • Jos tililläsi oli sata miljoonaa? Mikä saisi sinut innokkaimmin nousemaan uuteen päivään?

Voi kirjoittaa myös ylös seuraavat asiat:

  • yksi paikka, jossa haluat käydä
  • yksi asia, jonka haluat tehdä ennen kuolemaasi (elämäsi kohokohta)
  • yksi asia, jonka haluaisit tehdä joka päivä
  • yksi asia, jonka haluaisit tehdä joka viikko
  • yksi asia, jonka olet aina halunnut oppia

Omaa listaani mietin vielä, mutta ainakin asia minkä olen aina halunnut oppia, on espanjan kieli. Toivottavasti tulevana vuonna  saan sen ruksittua listaltani. Minkälaisia unelmia (tai tavoitteita) teillä on tällä hetkellä? 

Kommentit (16)

Kultalintu

Ihana postaus! Mulla on vähän samanlainen tilannet kuin sulla; tasan vuosi sitten kävin töissä (alalla joka ei tuntunut omalta!), asuin poikaystävän kanssa ja tällä hetkellä opiskelen Hollannissa graafista suunnittelua. :) Viime vuonna kaikki tää tuntu niin kaukaiselta, mut onneks kävi hyvin ja nyt oon täällä. Tunnen itteni myös onnellisemmaksi!

Tällä hetkellä haaveilen oman alan töistä, lähinnä mitä vois tehdä kesällä (kyllä, on marraskuu ja mietin jo kesätöitä!) Olis kans kiva muuttaa taas poikaystävän kanssa yhteen :)

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Niin siistiä! Ihana että on vuodessa ehtinyt noin paljon tapahtumaan :) Ja tulevaisuuden unelmat kuulostaa tosi hyviltä, ihan varmasti ne myös toteutuvat :)) Ja kiiitos!

Iipa

Mä kanssa oon viimeisen parin vuoden aikana päässyt toteuttamaan omia haaveita ja tuntuu että nykyään unelmat ovat pienentyneet ja konkretisoituneet kun on päässyt kävelemään siellä pilvilinnoissa. Samankaltaisia haaveita mullakin on ollut kun sulla, eli asua ulkomailla, reissata ja oppia puhumaan espanjaa. Oon nyt tähän mennessä elämässäni asunut suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmessa eri maanosassa, puhun sujuvasti kolmea eri kieltä ja matkustanut reiluun 30 eri maahan. Nykyään haaveilen takaisin suomeen muutosta, muutosta maalle, pysyvämmän työpaikan tai oman yrityksen perustamisesta, jonkinlaista juureutumisesta kun useita vuosia on reppu selässä maailmaa matkannut, niin olis kiva löytää pysyvämpi koti edes joksikin aikaa. Kyllä vielä jossain vaiheessa taas haluaisin palata tien päälle kun niin paljon näkemättä, mutta tällä hetkellä kaipaan kotia!

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Tiedätkö, sain paljon sun kommentista. Oon nimittäin välillä pelännyt, että mahtaakohan sitä malttaa koskaan jäädä Suomeen, kun tuntuu että on niin paljon nähtävää ja koettavaa. Mutta sun kommentti antoi toivoa! Voi olla että minullakin käy juuri noin, kun saa ensin vähän koluta uusia paikkoja :) Ja nyt toi sun eletty elämä kuulostaa tosi kutkuttavalta! Onnea tulevaisuudelle, omalle yritykselle ja Suomeen palaamiselle! :)

Lina-Maria

Innostava postaus! :)
Ja tosiaan, jos itsekin pysähtyy ja miettii tämän hetkistä elämäntilannetta, on tosiaankin saavuttanut asioita, jotka pari vuotta sitten tuntuivat ihan utopistisilta. Kutkuttavaa. :)

Mutta hei, oletteko menossa NYCin jälkeen Etelä-Amerikkaan? Muistan sun kirjoittaneen siitä samalla kuin kerroit suunnitelmistanne NYCin suhteen.

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Joo välillä on hyvä katsella, että mihin on tultu ja miksi :) Ja kyllä tarkoitus olisi! Vielä on aika maailma auki, ensimmäiset lennot on Costa Ricaan, ja pyöritään varmaan hetki siinä Väli-Amerikassa ja sen jälkeen etelämmäksi.

NS

Tällä hetkellä minulla on unelmana muuttaa ensi kesäksi Ruotsiin tekemään töitä! :) Yksi tavoite on ensi kevään aikana kandintutkielman kasaansaaminen. Käytän sanaa tavoite, koska jotenkin se minusta sopii siihen paremmin, kun on kyseessä joku juttu jota ei tee niin mielellään... :-D Olen aivan kyllästynyt tähän hirveään itsenäisten kurssien työmäärään, että tekisi mieli vaan heittää kirjat roskiin ja jättää koko homma kesken, mutta pakko on vaan jaksaa tehdä hommia (jotka etenee niiiin hitaasti).

Mietin että onko kukaan muu koskaan kokenut tälläsiä "salaunelmien" toteutumisia? Joku sellanen juttu, jota olet joskus vai lyhyesti päässäsi miettinyt että "olispa... entä jos...", muttet sitten ääneen edes tajunnut tai uskaltanu toivoa niitä. Haluan nyt jakaa nämä minun pari jopa huvittavaa "salaunelmaa". :D
Lukion loputtua hain opiskelemaan muutamaan yliopistoon asenteella "käydään nyt katsomassa pääsykokeet ja vietetään huippu välivuosi". En paljon lukenut kokeisiin, suunnittelin vaan harrastuksia yms. välivuodelleni, eikä minulla oikeastaan ollut mitään hajua mitä haluiaisin opiskella. Olikohan se 1. heinäkuuta, kun olin kaupungilla shoppailemassa ja sovituskopissa ihailin jotain neuletta ja mietin "harmi kun syksyllä ei ala mitään uutta johon voisi tarkoituksella ekaksi päiväksi ostaa tämän" ja jonkin sekunnin murrososan kauhistuneena "entä jos saisinkin opiskelupaikan? Pöh pöh, ei, ei, ei". Palasin shoppailemasta kotiin, sen uuden neuleen kanssa, ja sain kuulla, että yliopistolta oli tullut tuloskirje. "Onneksi olkoon, sinut on valittu!" Mitä! :D No sinnehän lähdin ja sillä tiellä ollaan edelleen, enkä voisi olla tyytyväisempi!
Kaksi muuta mieleentulevaa "salaunelmaa" liittyy teini-ikäisenä aloitettuun yli viisivuotiseen parisuhteeseeni. Joskus muistan ajatelleeni, että olisi kyllä kätevää, jos mies olisi pari vuotta nuorempi kuin minä, niin ei tarvisi vanhana elää niin montaa vuotta leskenä, kun ne miehet tuppaa kuolemaan vähän naisia aikasemmin. :D Poikaystäväni oli minun kanssa saman ikäinen, joten itse en tuosta onnekuudesta päässyt valitettavasti hyötymään. Asuimme tuon poikaystävän kanssa yhdessä, mutta kesäkurssin puolesta muutin ulkomaille pariksi viikoksi asumaan yksin kivaan opiskelijayksiöön. Joku ilta muistan ajatelleeni, että vähän harmi kun ei enään ole mahdollisuutta asua yksinään jossain tälläisessä ihanassa yksiössä, kun on jo se yhteinen kaksio asuinkumppanin kanssa (en ollut aiemmin siis koskaan asunut yksin, vaan muutin vanhempien luota suoraan poikaystävän kanssa yhteen). En tietenkään kumpaakaan näistä toivonut, koska yhteinen tulevaisuus oli tämän kumppanin kanssa suunniteltu, mutta kuinkas kävikään! En olisi ikinä osannut nuorempana kuvitella, mutta niin vaan se kauankestänyt parisuhde päättyi. Tällä hetkellä asun kivassa pienessä yksiössäni opiskelupaikkakunnallani uuden pari vuotta minua nuoremman poikaystävän asuessa eri kaupungissa. Ihan mahtavaa miten see elämä vaan yllättää ja vie juuri niihin suuntiin mihin on tarkoituskin mennä! :)

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Vitsi mikä tarina! Niin se vaan on, että usein asiat menevät juuri niin kuin niiden "kuuluukin" mennä. Ja joskus huomaa juuri löytävänsä itsensä tilanteesta, johon on salaa haaveillut pääsevänsä. Kiva kun jaoit tuon tarinan!

Ja tsemppiä Ruotsiin & kandin tekemiseen :) Kannattaa pusertaa vain nyt, niin sen jälkeen olo on mitä mahtavin!

Roosa

Ihana inspiroiva tarina! Mulla oli aina "salahaaveena" muuttaa Ruotsiin, ja muutaman vuoden päästä se vihdoin onnistuikin. Täällä nyt ollaan, Ruotsissa, onnellisempana kun koskaan. :) Täältä tarinoita voi lukea http://roosaviktoria.com/ ja kysellä vinkkejä tänne muuttoon ja työnhakuun!
Ps. Elisa, ihan mieletön postaus. Aloin heti vastailemaan noihin kysymyksiin koskien unelmia. Niin paljon vielä koettavaa!

Vierailija

Kirjaan säännöllisesti unelmiani ylös. Viimeisen reilun vuoden aikana olenkin toteuttanut unelmiani ja saanut melkein kaiken mitä olen halunnutkin - yhden koulupaikan (kiintoisan, jollakin tapaa turvallisen ja elämääni edistävän, vaikkei ihan sitä ykkösjuttua joka on vielä vähän matkan päässä), mielettömän yhteisön jossa saan tehdä sitä mitä eniten haluan, matkat ensin viime syksynä New Yorkiin ja tänä syksynä Pariisiin, sekä uudella lailla leppoisan elämän ilman kuluttavaa, raskasta työtä. Sen työn sijalle olen saanut kaikenlaisia kiintoisia uusia työkuvioita, jotka liittyvät omaan alaani ja unelmiini. Kummasti asiat loksahtavat paikoilleen kun niiden antaa tapahtua. Olen onnellisessa asemassa tässä maailmassa, kun saan unelmoida todella isostikin ja toteuttaa haaveeni. Minulla on kaikki hyvin.

Vastasin äsken itsekseni noihin esittämiisi kysymyksiin. Jälleen tuntui siltä, että jo tähän mennessä toteutuneiden asioiden lisäksi myös uudet unelmat on mahdollista toteuttaa, ja osa näistä unelmista onkin huvittavan pieniä, sellaisia hassuja, mutta silti merkittäviä. Yksi valtaisa ja paljon töitä vaativa uraan ja samalla koko elämään liittyvä unelma minulla on, mutta tuntuu että teen sen eteen jo nyt koko ajan töitä joten ehkä sekin mahdollistuu vielä siihen toivottuun muotoonsa jossakin kohtaa. Tai siis tietysti se mahdollistuu.
Kiitos kirjoituksistasi ja unelmientäyteistä syksyä! :)

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Kuulostaa IHANALTA! :) Ihan superkiva kuulla aina, kun joku on päässyt toteuttamaan unelmiaan! Tuli itsellenikin heti entistä toiveikkaampi ja innostuneempi olo :) Ja ihanan optimistinen suhtautuminen sulla on elämään, voi kun kaikilla olisi samanlainen! Pidä toi! Kiitos kommentista ja ihanaa syksyä sullekin!

A

Mulla on käynyt niiiin monta kertaa sama että oon alkanut ajattelemaan "turha huolehtia, saan aina kaiken mitä haluan tavalla tai toisella"
:D Se on ihmeellistä miten elämä kannattelee ja miten joskus joku asia oli niin kaukaisuudessa ettei siitä uskaltanut edes ääneen unelmoida ja nyt jälkeenpäin sen on saavuttanut ja edessä uusia unelmia.

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Ihana ajattelutapa! Noin se vaan menee :) Harmi vaan, kun monet ei tuohon usko ja keksivät aina syitä siihen, miksi ei voi lähteä omia unelmiaan toteuttamaan.

Marianne

Oi tää oli ihan mielettömän kiva postaus ja luin läpi kaikki kommentit, jotka oli kans niin inspiroivia ja voimaannuttavia! Ihana blogi sulla, oonkin täällä välillä aina vieraillut, mut nyt lisäsin Bloglovinissakin, et ei jää juttuja välistä! :D ihanaa marraskuuta teille Nykiin :) xx