Eilen illalla luin ensimmäiset uutiset Pariisin tapahtumista ja kaikki tuntui epätodelliselta. Menin raskain mielin nukkumaan ja aamulla herättyäni toivoin, että kaikki olisi ollut vain unta. Aamupäivä on taas mennyt todella itkuisissa merkeissä. 

Kaiken tämän epätoivon keskellä on kuitenkin jotenkin lohdullista nähdä inhimillisyyttä. Ihmiset ovat tarjonneet kotejaan turvapaikoiksi vieraille ihmisille ja pitävät toisistaan huolta. Toisista välittämistä ja empatiaa. Vaikka hirmuteot tuntuvat kamalilta, ei niihin voida vastata vihalla. Kuten Eeva hienosti ilmaisi:

"Jos saisin tänään pyytää maailman ihmisiltä yhtä asiaa, se olisi: älä hyvä ihminen luo lisää vihaa…

Kaikki viha juontuu pelosta. Siksi minä en aio tänään pelätä – pelkoon vastaaminen pelolla on kuin yrittäisi sammuttaa tulipalon bensalla.

Tänään aion rakastaa enemmän kuin koskaan."

 

<3

Kommentit (3)