Mieli karkaa aina silloin tällöin haihatteluun. Pitäisi opetella lisää espanjaa, olisi hienoa osata valokuvata jonkinlaisia kuvia, nyt voisi treenata jos jaksaisi.. ja niin edelleen. Kunnon konditionaalin sarjatulitusta. Sorrun tähän itsekin aika ajoin, mutta inhoan tapaa yli kaiken. 

Olen pitkään jo ajatellut, että se mitä itsellemme kerromme, vaikuttaa suurissa määrin siihen, miten elämästämme suoriudumme. Ovatko ajatuksemme ja puheemme sellaista, joka keskittyy kaikkeen siihen, jota emme voi tehdä, vai onko tarina optimistisempaa?

Tällaisten konditionaaliverbien käyttö on siinä tapauksessa melko hölmöä. Sehän kuvaa tekemisen epävarmuutta, epärealistisuutta tai ehdollisuutta. Kiellämme siis jo ajatuksen tasolla onnistumisemme näissä asioissa, lisäämällä verbiin isi-päätteen. 

Yleensä nämäkin lauseet ovat helppo muuttaa sellaiseen muotoon, jossa ne ovat realistisempia saavuttaa.  ”Pitäisi opetella espanjaa” tai ”Aion opetella espanjaa” ovat täysin erilaiset lauseet, vaikka ajatus niiden takana onkin samanlainen. 

Tällaiseen -isi verbien viljelyyn, eli jossitteluun menee joskus ihan käsittämättömän paljon turhaa aikaa. Nuokin hetket voisit käyttää siihen, että ihan oikeasti vaikka opiskelisit sitä espanjaa. Vähemmän asioiden kelailua, enemmän niiden tekemistä. 

Jos aina vain suunnittelet, pohdit, unelmoit ja mietit mitä kaikkea voisit tehdä, joku toinen tekee sillä välin niitä asioita. 

Kuvat: Sara/ Tickle Your Fancy 

Bikinit: yläosa lainassa Saralta (H&M Studio) alaosa paikallinen merkki Auric

Kommentit (7)

Pihla

Oot taas jälleen niin oikeessa! :) oon pyrkinyt tän vuoden alusta asti just tohon positiiviseen ajatteluun ja jossittelun lopettamiseen ja eron oikeesti huomaaa, esimerkiks kaikki treenaamiseen ja unelmatyöpaikan löytämiseen liittyvä on edistyny niin paljon!! :)

Elisa L.
Liittynyt24.11.2015

Ihana kuulla! Sitä tosiaan on helppo huijata itsensä erilaisten askareiden välttelyyn, vaikka loppupeleissä niiden tekeminen ei välttämättä veisi edes enempää energiaa. :)

tk

olen tässä jo pari viikkoa halunnu kirjoittaa sulle, mutta oikeita sanoja ei ole tuntunut löytyvän. kaikki tässä lähiaikoina kirjoittamasi tekstit ja ajatukset niiden takana ovat kuin suoraan mun päästä, ja on aivan mahtavaa saada lukea niistä jonkun muun kirjoittamana. oot just sellanen tyyppi, joka olisi kiva tavata kasvotusten, imeä vähän sun energiaa itseensä, nauttia sun sisäisestä ja ulkoisesta kauneudesta hetki. oon lukenut sun blogia jo monia vuosia, ja jossakin vaiheessa, ehkä noin pari vuotta sitten tuli jakso, jolloin tuntui että en enää saanut niin paljon irti teksteistäsi. en tiedä oliko sulla jotenkin erilainen tilanne elämässäsi/ajatusmaailmassasi, tai ehkä se eri tilanne oli enemmänkin mulla ja mun päässä, mutta joku erilainen energia niistä teksteistäsi huokui vaikka kirjoititkin juuri samanlaisista asioista kuin nytkin. vähän aikaa sitten mä jotenkin taas kuitenkin eksyin takaisin blogisi pariin, ja nyt se on taas, hands down, mun lemppariblogi. itseasiassa yksi harvoista mitä edes enää lueskelen. ja nyt tåsså alkaa taas koko kommentin punanen lanka kadota, mutta pointtini oli se, että kiitos kiitos kiitos kun olet. ja kiitos että kirjoitat. ihanaa että tollasia tyyppejä on olemassa ja koska mä vahvasti että tää maailma on muutos vaiheessa ja ihmiset alkaa pikku hiljaa päästämään irti kaikesta tästä pitkään pinnalla olleesta pinnallisuudesta, joten ehkäpä tuollasia elisoja alkaa ilmestyä blogiskeneenkin enemmän. toivotaan toivotaan!

Elisa L.
Liittynyt24.11.2015

Se on jännää, että monet on sanoneet samaa. En ainakaan itse koe, että olisin ollut erilaisessa elämäntilanteessa, toki aina tulee ja menee kausia ja vaikeahan se on itse nähdä, mikäli enrgia onkin erilainen juttujen takana. Varmaan osaltaan myös tämä blogin siirtyminen Cosmon puolelle aiheutti sen, että monet lopettivat lukemisen. Kiva kuitenkin, että olet löytänyt takaisin tänne. Ja ihana kommentti muutenkin, mitä nöyrin kiitos siitä! <3

Sonja

Elisa oot kyllä niin taitava pukemaan ajatuksia sanoiksi! Taas kerran mietin että me ajatellaan kyllä aivan samaa rataa :) En malta oottaa että nähdään kun oot takas suomessa!! <3 mä muuten kirjoitin susta ja meidän samankaltaisuudesta pari viikkoa sitten omaan blogiini hihi! www.sonjahannus.com