Olisipa pilviä. Ajatus, joka tupsahtelee täällä mieleen aina auringon alkaessa laskea vuorten taakse. Tuo näennäisesti niin kurja sääilmiö onkin kellon kolkutellessa viittä yhtäkkiä toivottu asia. Auringonlaskut pääsevät nimittäin kunnolla oikeuksiinsa vasta silloin, kun pilviverhot värjäävät koko taivaan purppuranpunaiseksi. 

Samaa ajatusta voi soveltaa myös muuhun elämään. Jos murheita ajattelee noina pilvinä, jotka oikealla kulmalla katsottuna voivat tuoda myös jotain positiivista mukanaan. Joskus huonojen uutisten kynnyksellä on vaikea nähdä, mitä hyvää niistä voisi seurata. Kuitenkin lähes kaikilla asioilla on myös kääntöpuoli. 

Joskus ikävä tilanne ravistelee katselemaan elämää objektiivisemmin tai pakoittaa muutokseen parempaan suuntaan. Toisinaan esimerkiksi huonot valinnat opettavat meille elämämme tärkeimpiä opetuksia. Tai joskus esimerkiksi hienon suhteen täytyy päättyä, jotta elämässä olisi tilaa jollekin vielä upeammalle. 

Useinmiten positiiviset puolet näyttäytyvät vasta jälkikäteen, eikä niitä välttämättä ole syytäkään etsiä samantien. Suosittelen silti ahdingon hetkellä muistamaan, ettei kurja olo tule kestämään ikuisesti ja luultavasti jälkikäteen löydät siitäkin tilanteesta jotain, mikä on johtanut johonkin positiiviseen. 
 

Kommentit (1)

Tanja

Moikka, olisin kysellyt sun kuvauskalustosta. Olen etsinyt itselleni sopivaa objektiiviä reissuille ja ihastuin näihin sinun kuviisi. Mitä kameraa ja linssiä olet käyttänyt?